1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. katukivet

Suomen katuja rakennetaan kiinalaisesta kivestä, vaikka kotimaisen kiven hiilijalanjälki on 80 prosenttia pienempi

Suomalaisten katujen reunakivistä 95 prosenttia tuodaan Kiinasta, vaikka suomalaisiltakin louhimoilta riittäisi kiveä.

Kajaanin kauppakadun remontissa luotetaan suomalaiseen laatuun ja suurin osa kivistä on Ristijärven Harmaata. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Vaikka Suomi on luonnonkiviteollisuuden kärkimaita, suomalaisia katuja ja toreja varten kiviä rahdataan Kiinasta saakka.

Kiinalaisten katukivien tuonti Suomeen on noussut huomattaviin määriin viime vuosina. Kivi ry:n arvion mukaan katujen reunakivistä jopa 95 prosenttia on kiinalaista. Muissa kivityypeissä, kuten noppa- ja nupukivissä kiinalaisten osuuden ovat maltillisempia.

– Viime vuosina esimerkiksi monen isomman suomalaisen kaupungin torikohteisiin on kivet tuotu kokonaan Kiinasta. Tätä on tapahtunut nyt enenevässä määrin, Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine kertoo.

Laineen mukaan esimerkiksi Länsimetron rakennusprojektissa asemat rakennettiin kahta lukuunottamatta kiinalaisista kivistä. YIT Oyj:n rakentamalla Kaitaan asemalla käytetään kiinalaisia kiviä, sillä ne täyttävät kriteerit, jotka on tilaajan ja viranomaisten kanssa määritelty. Niitä ovat muun muassa kestävyys ja käyttöikä.

– Suomalaisuus ei voi hankintalain mukaisesti olla minkään materiaalin, järjestelmän tai muun hankinnan kriteeri, YIT Oyj:n viestintäjohtaja Hanna Malmivaara kertoo Ylelle sähköpostitse.

Länsimetro ei ole ainoa kiinalaisiin kiviin nojaava rakennusprojekti.

– Näitä kohteita löytynee lähes jokaisesta suomalaisesta kunnasta, Laine sanoo.

Suomessa on kymmeniä kivilouhimoita, yksi niistä sijaitsee Ristijärvellä Kainuussa. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Ympäristövaikutuksia ei usein huomioida

Suomalaisen reunakiven ja katulaatan päästöt ovat yli 80 prosenttia kiinalaista vastinettaan pienempiä, selviää Kivi ry:n tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) (Kivi.info). Kiinassa katukivien valmistamiseen käytetään fossiilisia polttoaineita, joten pelkkä valmistus on monta kertaa saastuttavampaa kuin Suomessa. Kun päälle lisätään vielä yli 20 000 kilometrin kuljetus, nousee hiilijalanjälki moninkertaiseksi.

– Oli kauheaa katseltavaa, kun näki, millainen hiilijalanjälki siitä tulee, kun kivi tuodaan muualta. Eihän siinä ole mitään tolkkua.

Kyse on isolta osin rahasta: kiinalainen katukivi on halvempaa. Kiinalaisen kiven valmistuksessa esimerkiksi työvoimakustannukset ovat merkittävästi pienempiä, mikä laskee hintaa.

– Toki laadussa eroja löytyy, mutta lopulta kivi on kiveä. Kuljetuskustannuksista huolimatta hinnalla ei kaikkien kivituotteiden osalta pystytä kilpailemaan, Laine sanoo.

Ristijärven Harmaa -kiviainesta toimitetaan Oulaisiin, jossa se työstetään katukiviksi. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Poikkeuksiakin on. Kajaanin Kauppakadun remonttiin valittiin kivi läheiseltä Ristijärven louhimolta. Louhimolta kiviaines toimitetaan työstettäväksi Oulaisiin, mistä se saapuu Kajaaniin.

– Lähdettiin hakemaan laatua, ja tottakai kotimaisuus painaa vaakakupissa. Suomalainen kivi on laadullisesti parempaa kuin ulkomaalainen. Meidän sääolosuhteet ovat kuitenkin sen verran vaativia, Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari Kauppinen sanoo.

Kauppisen mukaan kivivalinnassa ei tehty arviota hiilijalanjäljestä, mutta kuljetusmatkojen ja -kustannusten määrää tarkasteltiin.

Jos kaikki käytettävät katukivet valmistettaisiin Suomessa, olisi silllä työllistävä vaikutus erityisesti maakunnissa, ja se tuottaisi myös verotuloja valtiolle.

– Tämä on tosi laajalle ulottuva asia. Arviointi pitää tehdä isommin kuin vain hintalapun perusteella, Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine sanoo.

Laineen mukaan ympäristönäkökulma on onneksi noussut esiin viime aikoina, mutta silti monissa rakennusprojekteissa ympäristöseikat jäävät pienelle huomiolle.

– Kyllä se on aika järjetöntä. Kun mietitään Suomen valtion, kuntien ja kaupunkien omia ympäristötavoitteita, niin kivivalinnalla saa aika nopeasti kompensoitua esimerkiksi työkoneiden hiilijalanjälkeä.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 18.8. klo 23:een saakka.