Hyppää sisältöön

Emmi Nuorgamin kolumni: Hei suomalaiset! Saamelaiset eivät ole teidän oma alkuperäiskansanne

Suomalaisten turistien lomakuvat Lapin luonnosta jouduttavat luonnon tuhoamista, kirjoittaa Emmi Nuorgam.

Kuva: Antti Haanpää / Yle

Matkustitko kesälomalla Lappiin vaikuttumaan pohjoisen koskemattomasta luonnosta? Julkaisitko somessa kuvan Suomen Lapin ainutlaatuisesta erämaasta? Entä toivotitko maailman alkuperäiskansojen päivänä onnea saamelaisille, meidän omalle alkuperäiskansallemme?

Hyvä, silloin tämä kirjoitus on sinulle.

Aion nimittäin kertoa salaisuuden. Ei ole olemassa "Lapin koskematonta erämaata" sen paremmin kuin "omaa alkuperäiskansaakaan".

Saamelaiset eivät ole suomalaisten oma alkuperäiskansa siksi, että Saamenmaa ei sijaitse kokonaan Suomessa. Saamelaiset asuvat neljän eri valtion alueella, Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomen valtio ei myöskään omista saamelaisia, jolloin väite "omasta alkuperäiskansasta" on harhaanjohtava ja toiseuttava.

Voi olla, että tämä kuulostaa teistä herkkänahkaisuudelta, mutta antakaapa kun selitän.

Ajatus siitä, että Suomi omistaisi Saamenmaan tai saamelaiset on absurdi, mutta valitettavasti olemassa.

Kaikissa niissä valtiossa, joiden alueella saamelaiset asuvat, on vuosisatojen ajan harjoitettu assimilaatio- eli sulauttamispolitiikkaa. Sulauttaminen on tapahtunut muun muassa kristillisen käännytyksen, uudisasutuksen ja kielipolitiikan avulla.

Jaana Kannisen ja Kukka Rannan tietokirjan Vastatuuleen-Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta mukaan Suomen sulauttamispolitiikkaa leimasi kulttuuriltaan ja kieleltään yhtenäisen kansallisvaltion rakentaminen. Samoilla linjoilla on Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija, historioitsija Miika Tervonen. Tervosen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalainen historiakäsitys on valkopesty, eli suomalaisen yhteiskunnan kytkeytyminen rotuajatteluun ja kolonialismiin häivytetty.

Saamelaiskulttuuri ja -kielet leimattiin huonoiksi ja saamelaiset likaisiksi.

Virallisia saamelaisten alistamisen sääntöjä ei ollut, mutta kirjoittamattomia lakeja sitäkin enemmän. Vielä 1950- ja 60-luvuilla koulun aloittaminen tarkoitti saamelaislapsille arkea, jossa oman kielen käyttämisestä rangaistiin eikä kotia nähnyt kuukausiin. Saamelaiskulttuuri ja -kielet leimattiin huonoiksi ja saamelaiset likaisiksi.

Sulauttamisen myötä myös saamelaisten ikiaikaiset maat siirtyivät Suomen valtion haltuun ja saamelaisten yhteiskuntarakenteet korvattiin valtaväestön rakenteilla ja instituutioilla.

Ennen sulauttamista Saamenmaa kuului saamelaisten esi-isille ja -äideille. Saamelainen ohjaaja ja dokumentaristi Suvi West jakoi heinäkuussa Facebookissa (siirryt toiseen palveluun) kuvia maasta, jota Suomessa kutsutaan erämaaksi. Westin mukaan jokaisella joella, purolla ja suolla on nimi. Puroissa ja joissa virtaavat sukujen muistot ja tieto, jota ei muualta löydy. “Saamenmaalla ei ole yhtään tunturia, vesistöä tai aluetta, jolla ei olisi nimeä ja sitä kautta ohjetta sen perimmäiseen käyttötarkoitukseen,” hän kirjoittaa.

Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinojaan.

Lapin romantisoiminen mystiseksi erämaaksi ja jonkinlaiseksi ei-kenenkään-maaksi edistää mm. turismia, kaivosteollisuutta ja ratahankkeita ja siten saamelaiskulttuurin katoamista.

Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinojaan. Käytännössä oikeus ei toteudu. Jos toteutuisi, eivät saamelaiset olisi jatkuvasti varpaillaan.

Vain muutama kuukausi tämän jälkeen alkoi taistelu Käsivarren alueen kaivostoimintaa vastaan. Internetissä kiertää addressi, jossa vaaditaan, ettei Suomen ainoalle suurtunturialueelle sallita esimerkiksi malminetsintää tai kaivostoimintaa.

Alue on kulttuuriltaan rikas ja luonnoltaan sekä maisemaltaan täysin ainutlaatuinen. Ja uskokaa kun sanon, jo nyt käynnissä olevat työt eivät todellakaan ole mitään idyllistä vaskoolin huljuttelua yöttömässä yössä, vaan ympäristön, luonnon, eläinten ja ihmisten järjestelmällistä tuhoamista.

Muutaman vuoden sisään on kiistelty myös metsähakkuista (siirryt toiseen palveluun), Jäämerenradasta, kalastusoikeuksista ja vesistöjen hallinnasta. On vaikea nimetä toista ihmisryhmää, joka joutuisi jatkuvasti puolustautumaan, selvittämään, tutkimaan ja esittämään todisteita siitä, että meillä on oikeus olla olemassa.

Jokainen Saamenmaalle matkustava turisti ansaitsisi oppitunnin saamelaisuudesta, saamelaisesta luontosuhteesta ja kulttuurista.

Saamelaisia pidetään riitaisina mielensäpahoittajina, vaikka oikeasti haluaisimme vain kansalle ja luonnolle ne oikeudet, jotka niille jo paperilla kuuluvat. Oikeudet, jotka useimmilla suomalaisilla on ilman, että heidän täytyy koskaan edes ajatella asiaa.

En ajattele, että jokainen Lappiin matkustava suomalainen turisti olisi tollo. Ne ovat, jotka ryyppäävät ja rälläävät saamelaisten pyhillä paikoilla. Sen sijaan ajattelen, että jokainen Saamenmaalle matkustava turisti ansaitsisi oppitunnin saamelaisuudesta, saamelaisesta luontosuhteesta ja kulttuurista, joka katoaa, jos sitä ympäröivä luonto tuhotaan. Vähintä, mitä voi tehdä, on toimia sen puolesta, että luonto säilyy, eikä sitä investoida täyteen infrastruktuuria, joka ei sinne kuulu.

Tämä voi kuulostaa vallankumoukselliselta, mutta Saamenmaa on olemassa myös ilman rahaa, liikennettä ja monikansallisia kaivosyhtiöitä.

Emmi Nuorgam

Emmi Nuorgam on kaupunkisaamelainen toimittaja, jota viimeksi viime viikolla kutsuttiin Lapin juopoksi inkkariksi.

Kolumnista voi keskustella 20.8. klo 23:00 asti.