Laaja selvitys vahvistaa: rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat – tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa

Kalevi Sorsa -säätiön raportissa varoitetaan huono-osaisuuden periytymisestä.

tuloerot
Hurstin valinnan leipäjono Helsingissä.
Kalevi Sorsa -säätiön raportin mukaan tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet ja myös koulutus periytyy. Kuvassa leipäjono Helsingin Kalliossa.Pasi Peiponen / Yle

Taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut, ja varallisuuserot jatkavat edelleen kasvuaan.

SDP-taustainen Kalevi Sorsa -säätiö (siirryt toiseen palveluun) julkaisee tänään ensimmäisen Eriarvoisuuden tila Suomessa -raporttinsa.

Raportin kirjoittamiseen on osallistunut 20 tutkijaa Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista sekä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hankevastaava Maija Mattila kertoo, että nyt julkaistava Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportti on osa laajempaa vuosina 2019–2023 toteutettavaa eriarvoisuuden vähentämisen hanketta.

– Toivon, että se virittää kokonaisvaltaista yhteiskunnallista keskustelua eriarvoisuudesta ja sen kehityssuunnasta Suomessa, Mattila kuvaa hankkeen päämääriä.

Rajakohtana 1990-luvun alun lama

Taloustieteen professori (emeritus) Matti Tuomala Tampereen yliopistosta ja erikoistutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta kirjoittavat, että 1990-luvun alkuun saakka tuloerot Suomessa kapenivat, kun tulojen nousu oli sitä suurempaa, mitä alempiin tuloryhmiin mentiin.

Riihelän ja Tuomalan mukaan tuloerojen kehityksen suunta muuttui 1990-luvulla päinvastaiseksi, eikä tuo uusi suunta ole taittunut, vaikka tuloeroissa tasaantumista onkin tapahtunut.

Voitot ovat kulkeutuneet ennen kaikkea kaikista kovatuloisimmille, tutkijat tiivistävät viime vuosikymmenten kehityksen.

Käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu vuosina 1966–1990 ja 1990–2017 tuloluokittain.
Ilkka Kemppinen / Yle

– Hyvinvointivaltion rakennusaikana 1966–1990 käytettävissä olevien tulojen vuosikasvu oli sitä suurempaa mitä pienemmästä tulokymmenyksestä oli kyse, joten vuosikasvupylväät lyhenevät tasaisesti oikealle päin mentäessä, Riihelä ja Tuomala avaavat kuvan sisältöä.

Tutkijoiden mukaan globaalin kilpailuvaltion jaksolla 1990–2017 tilanne muuttui päinvastaiseksi.

– Pylväiden korkeus kasvaa voimakkaasti mentäessä ylempiin tulokymmenyksiin, ja nousu viimeisen portaan ylimmän yhden prosentin tulojen vuosikasvuun vaatii ison harppauksen, Riihelä ja Tuomala kuvaavat tuloerojen kehitystä.

Tutkijat: Pääomatulojen verotus progressiiviseksi

Tutkijoiden mukaan myös varallisuuserot ovat kasvaneet, eikä eroja ole pystytty verotuksella merkittävästi kaventamaan.

– Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen näkökulmasta olisi perusteltua luopua eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta ja muuttaa verojärjestelmä kauttaaltaan progressiiviseksi, Riihelä ja Tuomala linjaavat.

Tutkijoiden mielestä pitäisi ottaa käyttöön tulojen ja varojen ilmoitusvelvollisuus. Tällä tavalla saataisiin tietoa myös vakuutuskuorissa olevista varoista ja tuloista.

Koulutus tasaa eroja, mutta myös opiskelu periytyy

Tulo- ja varallisuuserojen kasvu heijastuu eriarvoisuuden kasvuna yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Koulutuksella on ollut suuri merkitys eriarvoisuutta vähentävänä tekijänä.

– Korkea koulutus vähentää työttömäksi jäämisen riskiä ja lyhentää työttömyyden kestoa, vähentää terveysongelmia sekä ennustaa parempaa palkkaa kuin kouluttamattomilla, hankevastaava Maija Mattila kuvaa koulutuksen merkitystä.

Kalevi Sorsa -säätiön raportti tuo esille, että koulutuksen periytyminen on voimakkaampaa kuin ammattiaseman tai tulotason periytyminen.

– Viime vuosina koulutuksen periytyminen on Suomessa vahvistunut, mikä näkyy erityisesti vanhempien koulutuksen vaikutuksessa lukion suorittamiseen, raportissa todetaan.

Tutkijat: Oppivelvollisuuden pidentäminen vähentää eriarvoisuutta

Koulutuksen periytymistä tutkineet Sanna Kailaheimo-Lönnqvist, Elina Kilpi-Jakonen, Mikko Niemelä ja Irene Prix, arvioivat, että oppivelvollisuuden pidentäminen on eriarvoisuutta vähentävää politiikkaa.

– Tavoite, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaisi myös toisen asteen tutkinnon, on eriarvoisuuden näkökulmasta sinänsä tärkeä, koska tutkimustulokset viittaavat siihen, että ilman toisen asteen koulutusta syrjäytymisriski kasvaa, tutkijat muistuttavat.

Toisen asteen koulutuspolitiikassa on tutkijoiden mielestä kiinnitettävä huomiota erityisesti alakohtaisiin aloituspaikkoihin sekä opintojen läpäisyyn

Eriarvoisuuden periytymistä selvittäneet tutkijat: Niko Eskelinen, Jani Erola, Aleksi Karhula, Lucia Ruggera ja Outi Sirniö, suosittavat sekä varhaiskasvatuksen vahvistamista että korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä.

– Kaikkien lahjakkaiden opiskelijoiden kannustaminen lukion suorittamiseen ja korkeakoulutukseen on tärkeää, raportissa korostetaan.

Tutkijat neuvovat panostamaan peruskoulun opinto-ohjauksen laatuun ja ajoitukseen. Myös koulutuksen eduista tarvitaan enemmän tietoa.

Kalevi Sorsa -säätiön seuraava Eriarvoisuuden tila Suomessa -raportti ilmestyy vuonna 2022, jolloin päivitetään vuoden 2020 tietoja tuoreimmilla tilastoilla. Tavoitteena on myös laajentaa aiheen tarkastelua uusiin aihepiireihin.

Lue myös:

Heikki Hiilamon kolumni: Kun julistetaan tai puhutaan eriarvoisuudesta, sorrutaan helposti ylilyönteihin

Suomeen on kehittynyt tuhansien superrikkaiden joukko – iso osa elää kevyesti verotetuilla pääomatuloilla