1. yle.fi
  2. Uutiset

Tuulivoimaa kaavaillaan jo hiljaisillekin alueille ja se ihmetyttää ympäristöasiantuntijaa: “Hiljaisuutta hehkutetaan puheissa, mutta se ei näy maankäytön suunnittelussa”

Kehittynyt tekniikka mahdollistaa tuulivoimatuotannon myös sisämaassa. Suuntaus on kohti suurempia tuulivoimapuistoja.

tuulipuistot
Kolme tuulivoimalaa.
Tuulivoimapuistojen sijaintipäätökset herättävät tunteita. Valmisteluvaiheessa erilaisia arvoja, mielipiteitä ja taloutta peilataan lainsäädäntöön.

Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan tällä hetkellä ennätyksellisen paljon uusia tuulivoimaloita.

Esimerkiksi Keski-Suomessa on eri vaiheissa vireillä parikymmentä tuulivoimapuistoa. Se on uutta maakunnassa, jossa toimii tällä hetkellä yksi tuulivoimapuisto. Osa suunnitellusta tuulivoimasta sijoittuisi toteutuessaan hiljaiselle alueelle.

Tuulivoiman suosiota selittää sekä ilmastonmuutoksen vuoksi kasvava tarve tuottaa päästötöntä energiaa että tekniikan kehittyminen.

Nykytekniikalla tuulivoimaa voidaan tuottaa kannattavasti myös sisämaassa: kymmenen vuotta sitten puhuttiin 150 metriä korkeista voimaloista, nyt suunnitteilla olevissa voimaloissa maksimikorkeus hipoo 300 metriä.

Monelle kunnalle tuulivoimapuisto on myös houkutteleva kiinteistöveron lähde (siirryt toiseen palveluun) (Kuntalehti). Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella on tuulivoimaloita eniten Suomessa. Kalajoki kuittasi 64 tuulivoimalallaan viime vuonna 1,8 miljoonan euron kiinteistöverotulot.

Tuulivoiman hakeutuminen hiljaisille alueille on seurausta siitä, että puistot halutaan toteuttaa paikkoihin, joissa niistä on mahdollisimman vähän haittaa ihmisille ja asutukselle.

Tuulivoimalaitoksia Latamäessä Luhangassa.
Keski-Suomen toistaiseksi ainoa tuulivoimapuisto sijaitsee Luhangassa.Simo Pitkänen / Yle

– Hiljainen alue ei ole sitä tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Kunta puntaroi, onko tuulivoiman tuoma hyöty arvokkaampaa kuin hiljainen alue, sanoo toimitusjohtaja Anni Mikkonen alan edunvalvojana toimivasta Suomen tuulivoimayhdistyksestä.

Hän huomauttaa, että tuulivoima on arvojen yhteensovittamista sekä hyötyjen ja haittojen puntarointia. Pystytäänkö haittojen kanssa elämään?

Noin kolmasosa tuulivoimasuunnitelmista toteutuu ja loput keskeytetään joko ympäristöön liittyvän tai muun syyn vuoksi.

Maakuntakaavat ohjaavat sijoittumista

Isoja tuulivoimahankkeita ohjataan maakuntakaavalla, joka on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja sen rooli on ohjaava. Yksityiskohtainen päätöksenteko ja kaavoitus tapahtuvat aina kunnissa.

Tuulivoimabuumi on paljastanut, että osassa maakuntia maakuntakaava on tuulivoiman osalta vanhentunut. Esimerkiksi Keski-Suomessa on käynnistymässä kaavan päivitystyö tuulivoiman osalta.

Tuulivoimakiinnostuksen myötä hiljaiset alueet ja niiden säilyttäminen ovat nousseet Keski-Suomessa keskustelunaiheeksi. Vireillä olevista hankkeista kaksi hakeutuu maakunnan hiljaisiksi alueiksi tunnistetuille seuduille (siirryt toiseen palveluun) (Selvitys Keski-Suomen hiljaisista alueista).

Tuulivoimahankkeet ja hiljaiset alueet Keski-Suomessa
Kartassa yhdistyvät Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Keski-Suomen liiton tiedot. Yle

Keski-Suomen hiljaisia alueita ei ole viety maakuntakaavaan. Vastaava tilanne on valtaosassa maakuntia. Tästä seuraa, että hiljaisilla alueilla ei ole oikeudellista asemaa maankäyttöä suunniteltaessa, vaan tietoa käytetään kaavoituksen tausta-aineistona.

Maakunta-arkkitehti Liisa Bergius Keski-Suomen liitosta muistuttaa, että suurimmat hiljaiset alueet sijaitsevat usein kansallispuiston tai luonnonsuojelualueen yhteydessä ja ovat sen vuoksi turvassa tuulivoimarakentamiselta.

Vastakkainasettelun sijaan Bergius haluaa puhua yhteensovittamisesta. Keski-Suomi on iso maakunta, jonka pinta-alasta on luokiteltu hiljaiseksi kahdeksan prosenttia.

– Meille mahtuu sekä tuulivoimaa että hiljaisia luonnonrauha-alueita. Uskon, että voisimme hyödyntää hiljaisuutta myös matkailussa. Euroopan näkökulmasta Suomi on edelleen hyvin hiljainen maa, Bergius sanoo.

Mahdollista kuitenkin on, että hiljaisten alueiden määrä Keski-Suomessa pienenee tuulivoiman vuoksi.

Tuulivoimalaitoksia Latamäessä Luhangassa.
Tuulivoima on yllättänyt monella alueella ja maakuntakaavoja on tarpeen päivittää.Simo Pitkänen / Yle

Satakunnassa hiljaiset alueet on sisällytetty osaksi maakuntakaavaa, ensimmäisenä ja edelleen yhtenä harvoista maakunnista Suomessa.

Ympäristöasiantuntija Anne Savola Satakuntaliitosta kertoo, että hiljaisten alueiden merkintä maakuntakaavaan on suojannut näitä alueita tuulivoimalta. Satakunnassa hiljaisia alueita on hyödynnetty matkailussa. Esimerkiksi Ulvilassa Joutsijärven alueella luontomatkailua on kehitetty nimenomaan hiljaisuuden ympärille.

Savola epäilee, että tuulivoimaa edistettäessä ei ymmärretä riittävästi sen vaikutuksia hiljaisuuteen, luonnonrauhaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Hiljaisuuden ohella myös valosaaste tulisi ottaa huomioon. Suuret tuulivoimalat voivat muuttaa merkittävästi alueen valo-oloja.

Tavoitteena suuremmat tuulivoimapuistot

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (siirryt toiseen palveluun) ohjataan rakentamaan yhä suurempia tuulivoimapuistoja. Voimassaolevissa tavoitteissa ei enää puhuta hiljaisten alueiden säilyttämisestä, toisin kuin vielä vuonna 2008.

Tuulivoimapuisto määritellään suureksi, jos voimaloita on vähintään 10 tai niiden teho ylittää 45 megawattia. Keski-Suomessa Kannonkoskella hiljaiselle alueelle sijoittuva puisto olisi kooltaan peräti 60 voimalaa. Jyväskylässä hiljaiselle alueelle suunniteltuun Salolan puistoon tulisi korkeintaan 10 voimalaa.

Suurissa tuulivoimahankkeissa on aina toteutettava ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely.

Tuulivoimalaitoksia Latamäessä Luhangassa.
Tuulivoima herättää aina tunteita. Ympäristövaikutusten arviointi mahdollistaa erilaisten näkemysten esiintuomisen.Simo Pitkänen / Yle

Arvioinnissa kootaan laajasti tietoa alueen nykytilasta sekä suunnitellun hankkeen vaikutuksista esimerkiksi asumiseen, matkailuun ja luontoarvoihin. Työhön kuluu aikaa noin vuosi ja saatua tietoa hyödynnetään kaavoituksessa ja hankesuunnittelussa.

YVA-yhteysviranomainen Arja Koistinen Keski-Suomen ely-keskuksesta kertoo, että arviointia tehdessä hiljaisuus on huomioonotettava arvo muiden joukossa.

– Hiljaisuudella ei ole oikeudellista painoarvoa, koska alueita ei ole merkitty maakuntakaavaan. Hiljaiset alueet nousevat esiin usein luontomatkailun ja virkistyksen näkökulmista, Koistinen sanoo.

Tuulivoiman ja luontoarvojen yhteensovittaminen on vaativa tehtävä

Osaa Keski-Suomen tuulivoimasuunnitelmista vastustetaan kiivaasti. Arja Koistisen mukaan maakunnassa pitäisi keskustella enemmän siitä, kuinka tuulivoimaa halutaan edistää ja mitkä ovat sellaisia luontoarvoja, joita halutaan suojella.

– Sosiaalisella hyväksynnällä on iso merkitys onnistumisen kannalta.

Keski-Suomessa tuulivoimaloille laaditaan lähtökohtaisesti aina erillinen yleiskaava. Kaavoittajan rooli tuulivoiman ja luontoarvojen yhteensovittajana ei ole kadehdittava. Työssä on huomioitava myös asuminen, liikenne, elinkeinojen harjoittaminen sekä matkailu ja virkistys.

Tuulivoimalaitoksia Latamäessä Luhangassa.
Kaavoitus on monimutkainen palapeli, jossa sovitetaan yhteen erilaisia tarpeita.Simo Pitkänen / Yle

Viimeisen sanan tuulivoiman sijoittumisesta alueelleen sanoo kunta.

Anne Savolan mukaan hiljaisten alueiden säilyttämiseen ei kiinnitetä maankäytön suunnittelussa tarpeeksi huomiota.

– Puheissa hehkutetaan ja mainostetaan Suomen hiljaisuutta. Silti poliittisessa päätöksenteossa voidaan tieten tahtoen tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat kielteisesti hiljaisuuteen.

Savola muistuttaa, että melutasoltaan muuta ympäristöä hiljaisemmat alueet ovat monin paikoin valitettavan vähissä eri puolilla Suomea.

– Poliitikkojen ja valmistelevien virkamiesten olisikin hyvä miettiä enemmän, mitkä arvot ovat alueen ihmisille merkityksellisiä ja mikä luonnon merkitys ylipäätään on.

Lue myös:

Tuulivoiman maihinnousu tuo paineita kaavoitukseen - Keski-Suomen kansanedustajien enemmistö lisäisi tuulivoima-alueita maakunnassa

Yrittäjien naapuriin kaavaillaan 300-metrisiä tuulivoimaloita, lähes Suomen suurimpia rakennelmia: "Elinkeinon lisäksi meiltä viedään koti"

Tuulivoimaa kaavaillaan Keski-Suomen hiljaisimmalle alueelle - kunnat vaativat ympäristöarviota

Lue seuraavaksi