1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. litium

Akkuteollisuuden kovaan kysyntään saatu lupaavia löydöksiä: GTK:n kartoituksissa löydetty lisää hyviä viitteitä litiumista Pohjanmaalta

Suomen tunnetuimmat ja ainoat litiumesiintymät sijaitsevat Kaustisella. Alueen läheisyydestä on löydetty lisää viitteitä litiumista.

litium
Kolme tutkijaa hakkuuaukiolla. Vasemmalla nuori nainen pitelee kädessään kivenpalasta ja katselee sitä. Keskellä nuori mies tutkii toista kivenpalasta. Oikealla nuori mies nojaa hakkuun korkeassa polviasennossa.
Geologian tutkimuskeskus on saanut Kaustisen lähialueen kallioperätutkimuksissa lupaavia viitteitä siitä, että alueelta voi löytyä lisää litiumia. Alexandra Jónsdottir, Henrik Nygård ja Teo Lehto perehtyvät tarkemmin lupaavasta lohkareesta otettuihin kivinäytteisiin.

Keski-Pohjanmaalla Kaustisen ja Kruunupyyn välimaastossa, puuttomalla avohakkuuaukealla on kuuma loppukesän päivä.

Geologian tutkimuskeskuksen kolmen hengen tiimi on varautunut pitkään maastokartoitukseen. Alan opiskelijat Alexandra Jónsdottir ja Teo Lehto sekä GTK:n geologi Henrik Nygård seilaavat hakkuuaukeaa ristiin rastiin vasarat olalla.

Suomen lupaavimmat ja laajimmat litiumvarannot löytyvät Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Viitteitä myös grafiitista ja koboltista on löydetty.

Kallioperätutkimukset ovat osa GTK:n valtakunnallista (siirryt toiseen palveluun), nelivuotista akkumineraalien kartoitusprojektia. Työt Keski-Pohjanmaalla alkoivat viime kesänä.

Vielä ei pystytä arvioimaan, minkä verran tai kuinka hyvälaatuista litium on.

Geologi Henrik Nygård

Tämän ja viime kesän tutkimukset Kaustisen lähimaastossa antavat toivoa litiumin esiintymisestä aiemmin tiedettyä laajemmalla alueella.

– Lupaavia viitteitä on saatu, mutta ne vaativat lisätutkimuksia. Lohkareista löydetyt hyvät viitteet eivät takaa välttämättä mitään, vaikka odotukset ovat korkealla. GTK kartoittaa alueen potentiaalia, eli voiko litiumia löytyä ja siltä vaikuttaa. Vielä ei pystytä arvioimaan, minkä verran tai kuinka hyvälaatuista se on, kuvailee geologi Henrik Nygård.

Henrik Nygård lyö hakkuuaukiolla olevaa kiveä hakulla.
GTK:n geologi Henrik Nygård vasaroi kivinäytettä lupaavasta vaaleasta lohkareesta.Kalle Niskala / Yle

Grafiittia, kobolttia ja litiumia tarvitaan akkuteollisuudessa. Litiumia käytetään kännykän ja sähköautojen akuissa ja sen kysyntä on maailmalla rajussa kasvussa.

Kuhina mineraalien ympärillä käy kuumana myös Suomessa. Esimerkiksi Suomen Malminjalostus kaavailee maahan kahden akkumateriaalitehtaan rakentamista. Kaustisen kupeessa sijaitseva Kokkola on ehdolla tehtaan yhdeksi sijoituspaikkakunnaksi.

Suomen valtiovalta hamuaakin Suomesta akkumineraalien kärkimaata.

Alalla kartoitukset, analyysit ja malminetsinnät vievät vuosia. Esimerkiksi Kaustisen litiumesiintymistä tiedettiin jo 50 vuotta sitten. Usein käytetyn karkean arvion mukaan yksi tuhannesta malminetsintäyrityksestä johtaa hyödyntämiskelpoisen malmiesiintymän löytämiseen.

GTK:n suurprojektissa tarkennetaan vanhoja litiumviitteitä myös Pohjois-Karjalasta Kiteeltä. Lapista Savukosken Tanhualta on saatu viitteitä koboltista.

Kivinäytteitä ja kairauksia

Nelivuotisen projektin aikana Kaustisen lähialueella käydään läpi useiden kymmenien kilometrien laajuinen alue.

– Se on iso, kartoittamaton alue. Ensin otetaan lohkarenäytteitä ja samalla tehdään kallioperäkartoitusta. Jos hyviä viitteitä löytyy, seuraavaksi on vuorossa koneellinen näytteenotto tai lapionäytteitä ja viimeiseksi kairauksia, kertoo geologi Nygård.

Korkealta ilmasta kuvattua metsäistä maisemaa, jossa näkyy yksi järvi.
GTK kartoittaa Kaustisen lähimaastossa akkumineraaleja useiden kymmenien kilometrien laajuiselta alueelta.Kalle Niskala / Yle

Lohkareista otetut kivinäytteet analysoidaan laboratoriossa. Kokokivianalyysissä tutkitaan mineraalit ja metallipitoisuudet. Samalla saadaan tietoa, mitä useiden metrien syvyydessä olevassa kallioperässä voisi olla.

Kallioperätutkimuksilla selvitetään myös, löytyykö Kaustisen ja Kruunupyyn välimaastosta lisää runsaita litiumesiintyjiä kuten Kaustiselta, minne kaivosyhtiö Keliber kaavailee litiumkaivosta.

Kaustisen kuuden esiintymän varaan kaivosyhtiö Keliber suunnittelee yhtä Euroopan ensimmäisistä litiumkaivoksista.

Suurhanke on siirtynyt matkan varrella moneen kertaan. Nyt tuotannon arvellaan alkavan Keski-Pohjanmaalla vuonna 2024.

Suuret toiveet ja isot rahat

Nelivuotinen hanke on GTK:n suurin projekti rahallisesti tällä hetkellä. Viime ja tänä vuonna siihen on satsattu yli miljoona euroa.

Akkumineraalien ympärillä pyörivät suureet toiveet ja rahat. Vaikka uusi litiumesiintymä löytyisikin, sen jälkeen tarvitaan kaivoksen perustamiseen satoja miljoonia euroja.

Pohjanmaalla kartoitusta vaikeuttaa ja hidastaa se, että kallioperä on paksujen maapeitteiden alla, kertoo Keski-Pohjanmaan alueen tiimin vetäjä, GTK:n geologi Janne Kuusela.

– Siksi joudutaan aluksi tyytymään lohkareiden etsintään. Ne antavat viitettä, mitä kallioperästä löytyy. Mutta jääkausien myötä lohkareet ovat voineet siirtyä kymmeniä kilometrejä, huomauttaa Kuusela.

Tumma kivi, jonka keskiosassa kimaltelee vaaleampaa kiviainesta.
Kallioperästä irronneessa lohkareessa on juonimainen liuske, jossa on viitteitä litiumista.Kalle Niskala / Yle

Kairauksia tehdään vasta, kun alueesta on tehty tarkempi kartta.

– Kairaus on kallista. Työ maksaa noin 100 euroa metri. Ja yleensä kallioperään porataan noin 150 metriä syvä reikä, Henrik Nygård sanoo.

Jos kartoituksissa löydetään lupaava ja rikas esiintymä, luovuttaa GTK sen eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö on ainakin aiemmin avannut avoimet tarjouskilpailut sille siirretyistä esiintymistä. Kilpailutuksen perusteella on päätetty, kenelle jatkotutkimusoikeudet siirtyvät.

Geologian tutkimuskeskuksen arvioin mukaan löytämättömät esiintymät Suomen kallioperässä pitävät sisällään 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin 510 000 tonnia litiumia.

Lue seuraavaksi:

Uusien akkutehtaiden paikat päätetään ensi vuonna – Kotka ja Hamina kisaavat sadoista uusista työpaikoista

Keliberin Kokkolan tehtaan suunnittelussa huomioitava etenkin sivuvirtojen ympäristövaikutukset

Kaivosyhtiö Keliber kasvattaa tuotantomäärää ja siirtää rikastamoa: rekkaralli vähenee, kannattavuus paranee

Kaivosyhtiö Keliberin suuri litium-hanke viivästyy vuosia aiemmin arvioidusta – Tuotanto pyritään käynnistämään vuonna 2024

Lue seuraavaksi