1. yle.fi
  2. Uutiset

Upseeria takapuolesta purrut rajakoira sai tappotuomion – edes myrkky ei nitistänyt Suomen ensimmäistä rajakoiraa

Rajakoira Caesar on yksi uudistuneen Rajamuseon vetonauloista.

rajavalvonta
Rajavartiolaitoksen ensimmäinen koira 20-luvulta täytettynä rajamuseossa.
Lapin kauhu rajakoira Caesar on nyt täytettynä Rajamuseossa Imatralla. Kalle Purhonen / Yle

Valkoiset hampaat erottuvat koirasta jo kaukaa. Ne on jätetty näkyville tarkoituksella ja harkitusti.

Nimittäin juuri ne hampaat johtivat lopulta siihen, minkä takia Suomen tunnetuin ja pelätyin rajakoira Caesar oli lopulta pakko tappaa.

Lapin kauhu

Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen suomalaiset rajavartijat alkoivat valvoa maamme rajoja. Vuonna 1920 heidän avukseen tarvittiin rajakoira.

Sellainen löytyi Imatralla - tai oikeastaan silloisen Ruokolahden alueella - sijainneesta valtion poliisikoirasiittolasta. Siellä työskennellyt tohtori Brüningin tarjosi Rajavartiolaitoksen palvelukseen saksanpaimenkoiraa, jonka nimi oli Caesar.

Caesarista tuli vuonna 1920 Suomen ensimmäinen rajakoira.

Työuransa Caesar teki Lapissa, jossa sen tehtävänä oli muun muassa auttaa neuvostoliittolaisten agenttien ja tiedustelijoiden kiinniottamisessa.

Rajavartiolaitoksen ensimmäinen koira 20-luvulta täytettynä rajamuseossa.
Rajakoira Caesar aloitti työnsä vuonna 1920 ja oli Suomen ensimmäinen rajakoira. Kalle Purhonen / Yle

Työhön kuului sen aikaisen rikollisuuden torjunta.

– Silloin oli paljon porovarkaita. Lisäksi oli pirtun ja muiden päihteiden salakuljettajia, koska elettiin kieltolain aikaa, kertoo Imatran Immolassa sijaitsevan Rajamuseon museomestari Jani Loijas.

Loijaksen mukaan rajakoira Caesar oli poikkeuksellisen tehokas. Siksi se sai nopeasti lempinimekseen Lapin kauhu.

Kohtalokas vierailu

Caesarin tyypillinen luonteenpiirre oli, että se tuli toimeen vain harvojen kanssa. Oikeastaan koiralle kelpasi vain kouluttajiensa Torsten Raidan ja Konrad Rantalan seura.

Se lopulta koituikin Caesarin kohtaloksi. Torsten Raita ja Konrad Rantala olivat nimittäin ainoat, jotka saivat pidettyä Caesarin aisoissa.

Vuonna 1929 eräs upseeri, arvoltaan kapteeni, tuli tarkastuskäynnille eräälle Lapin rajavartioasemista.

– Kapteeni meni tervehtimään Caesaria, mutta koirapa ei siitä tykännyt, kertoo Loijas.

Caesar ei ollut lainkaan halukas tekemään kapteenin kanssa tuttavuutta. Se ei päästänyt kapteenia lähelleenkään. Siitä huolimatta kapteeni halusi päästä silittämään koiraa.

Silloin Caesar sai tarpeekseen.

– Se puri upseeria pariin otteeseen takapuolesta, kertoo museomestari Jani Loijas.

Kapteeni hiiltyi tapauksesta niin paljon, että antoi rajavartioston väelle käskyn, jonka mukaan heillä oli viikko aikaa lopettaa Caesar.

Rajavartioaseman väellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tappaa legendaksi noussut Lapin kauhu.

Se oli kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Rajakoira Caesarin viimeiset hetket Sallassa vuonna 1929. Vieressä seisoo koiran viimeinen koiranohjaaja rajakersantti Konrad Rantala.
Rajakoira Caesarin viimeiset hetket Sallassa vuonna 1929. Vieressä seisoo koiran viimeinen koiranohjaaja rajakersantti Konrad Rantala.Rajamuseo

Henki ei meinannut lähteä

Museomestari Jani Loijas kertoo, miten jo siinä vaiheessa oli ymmärretty koiran arvo Rajavartiolaitoksen ensimmäisenä rajakoirana. Siksi oli tehty myös päätös, että Caesar pitää täyttää.

Täyttämisen takia koiraa ei voitu ampua, koska sen turkki olisi muuten vahingoittunut.

– Ensi Caesar yritettiin myrkyttää, kertoo museomestari Jani Loijas.

Ensimmäiseen myrkytyskertaan koira ei reagoinut mitenkään. Toisella yrityksellä tulos oli sama.

– On epäilty, että koira oli saanut jonkinlaisen immuniteetin, koska se oli uransa aikana joutunut haistelemaan ja maistelemaan kaikenlaisia aineita, kertoo museomestari Jani Loijas.

Lopuksi apua pyydettiin paikallisilta asukkailta.

– Eräs kolttasaamelainen kertoi, että Lapissa on tapana lopettaa eläimet hirttämällä. Se kuulemma takaa myös sen, ettei eläin tule jälkeenpäin kummittelemaan.

Näin tapahtui myös Caeserille. Koira hirtettiin.

Kuuluisin näyttelyesine

Imatran Immolaan raja- ja merivartiokoulun yhteyteen avautui Rajamuseo vuonna 1989. Täytetty rajakoira Caesar on siellä kunniapaikalla ja olennainen osa Suomen Rajavartiolaitoksen historiaa.

– Se on ehdottomasti kuuluisin esineemme, kertoo Rajamuseon tuore museomestari Jani Loijas.

Rajavartiolaitoksen ensimmäinen koira 20-luvulta täytettynä rajamuseossa.
Caesarin kuoli vuonna 1929. Jo silloin oli päätetty, että koira täytetään muistoksi jälkipolville. Kalle Purhonen / Yle

Vuonna 1989 Imatran Immolaan raja- ja merivartiokoulun yhteyteen avautunut Rajamuseo on ollut monen muun museon tapaan koronarajoitusten takia pitkään kiinni. Nyt se on avattu uudestaan. Kiinniolon aikana museo koki uudistuksen ja päivittämisen 2000-luvulle.

– Suurin osa vanhoista valokuvista on otettu pois seiniltä. Olemme hyödyntäneet nykytekniikkaa ja tehneet niistä moderneja audiovisuaalisia kuvaesityksiä. Näin niistä saadaan paljon kiinnostavampia.

Mannerheim-risti rajamuseossa.
Rajamuseossa on esillä myös kaksi Mannerheim-ristiä. Kalle Purhonen / Yle

Tähän saakka vanhoja filmejä ei ole voitu näyttää. Nyt sekin museomestari Jani Loijaksen mukaan onnistuu.

– Meillä on vihdoin filmitila, jossa on nähtävillä muun muassa vanhaa koulutusmateriaalia 1950- ja 1960-luvuilta. Ne liittyvät sissitoimintaan ja ovat Rajavartiolaitoksen omia filmejä. Ne eivät ole olleet missään aiemmin nähtävillä.

Raattentien rajapaalu

Rajamuseoon on myös rakennettu kiinniolon aikana toiminnallisia kohteita, joissa museovieras pääsee itse kokeilemaan rajavartijan asusteita tai testaamaan, jaksaisiko kantaa selässään rajavartijan täyteen pakattua rinkkaa.

Salakuljettajien käyttämä drooni rajamuseossa.
Rajamuseossa on esillä drooni, jolla salakuljettajat lennättivät savukkeita Venäjältä Suomeen syksyllä 2017. Kalle Purhonen / Yle

Luonnollisesti museossa on esillä myös laaja kirjo rajavartijoiden asusteita ja työvälineitä eri vuosikymmeniltä. Tekeillä on animaatio, joka esittelee Suomen rajojen historiaa.

Talvisodasta Rajamuseossa on erikoinen yksityiskohta kuuluisan Ratteentien taistelusta. Esillä on Suomen valtakunnan rajapaalu, jonka neuvostosotilaat ampuivat täyteen reikiä.

Rajapatsas Raatteentieltä ja venäläisten rikkiampuma Suomen vaakuna.
Raatteentien talvisodan aikaisessa rajapaalussa näkyvät neuvostosotilaiden laukausten jäljet. Kalle Purhonen / Yle

Paalussa oleva Suomen vaakunan laatta hajosi ja laatan palaset roikkuvat edelleen paalun kyljessä.

Jani Loijas rinkka selässä Rajamuseossa.
Museomestari Jani Loijas aloitti Rajamuseon museomestarina viime huhtikuussa. Kalle Purhonen / Yle

Parin vuoden kuluttua Rajamuseo saa Imatralla kokonaan uudet tilat. Edessä on muutto Immolan varuskunnan funkkisrakennukseen.

– Siihen on tarkoitus suunnitella todella ajanmukainen ja moderni näyttely, kertoo Rajamuseon museomestari Jani Loijas.

Rajavartiolaitoksen Rajamuseo Imatran Immolassa on auki tiistaista lauantaihin. Museoon on vapaa pääsy.

Lue seuraavaksi: Tällainen on yksi maailman tarkimmin vartioiduista rajoista – suomalaisilta pimennossa lukee CCCP

Lue seuraavaksi