1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Japanin talous sukelsi pahiten 40 vuoteen – kotimaisesta kulutuksesta elävä maa ei kestä sitä, että ihmiset ovat kodeissaan

Suomi pärjäsi keväällä odotettua paremmin, etätyöt ja vähäiset rajoitukset auttoivat.

Japanin talous
Tapettu valas nostoverkossa kalastusaluksen kannella.
Japanin taloudella menee ainakin toistaiseksi hiukan paremmin kuin kalastajien tappamalla valaalla.Jiji Press / EPA

Kaikkia ennätyksiä ei haluta rikkoa.

Japanin bruttokansantuote sukelsi 7,8 prosenttia huhti–kesäkuussa vuodentakaiseen verrattuna. Se on pahin lasku 40 vuoteen. Tai ainakin näin Japanin viranomaiset arvioivat – vertailukelpoisia lukuja ei ole kuin 1980-luvulta saakka. Japanin hallitus kertoi 27,8 prosentin vuositason bkt:n laskusta, jos meno jatkuu tätä tahtia. (siirryt toiseen palveluun)

Edellinen ennätys tehtiin finanssikriisin jälkimainingeissa 2009.

– Huhtikuussa ja toukokuussa maahan julistettiin poikkeustila, ja talous pysäytettiin tarkoituksella ja keinotekoisesti. Siksi meillä on surkeat luvut, totesi talouden uudelleenkäynnistämisministeri Yasutoshi Nishimura maanantaina lehdistötilaisuudessa sanomalehti Asahi Shimbunin mukaan. (siirryt toiseen palveluun)Nishimuran vastuualueeseen kuuluvat myös sekä koronanviruksen torjunta että sosiaaliturvan uudistus. Työsarkaa riittää.

Pääministeri Shinzō Abe julisti poikkeustilan Tokion alueelle ja viiteen muuhun prefektuuriin huhtikuun alussa. Poikkeustila laajeni eri puolille Japania, kunnes toukokuun lopussa se julistettiin päättyneeksi koko maassa.

Käytännössä poikkeustila oli hallituksen vetoomus ja vakava pyyntö: lainsäädäntö ei mahdollista Japanissa pakkoa, mutta ihmisiä pyydettiin pysymään kotonaan, “ei välttämättömiä” kauppoja sulkemaan ovensa ja koulut pysymään kiinni.

Japanin talous on pitkälti kotimaisen kulutuksen varassa. Puolet Japanin taloudesta pyörii kotimaisessa kulutuksessa. Kun matkailu, ulkonasyönti ja shoppailu pysähtyivät, kulutus laski 8,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Kotimaisen kulutuksen lasku oli ennätyksellistä. Viimeksi vuonna 2014, kun kulutusvero nousi viidestä prosentista kahdeksaan, kulutus tippui 4,8 prosenttia, kertoo The Japan Times.

Koronakevään aikana myös tavaroiden ja palveluiden vienti laski yli 18 prosenttia. Käytännössä Japani on suljettu ulkomaalaisilta turisteilta, jotka tuovat rahaa, ja japanilaiset tuotteet, kuten autot, eivät keväällä käyneet maailmalla kaupaksi.

Kesä on tuonut helpotuksia ja bkt:n uskotaan toipuvan jonkin verran. (siirryt toiseen palveluun)Urheilutapahtumat on käynnistetty rajoitetusti, sumoa painitaan ja baseballiakin pelataan täydellä tohinalla. Hallitus lanseerasi Go To Travel -kampanjan villitsemään kesäistä kotimaanmatkailua.

Maailman kolmanneksi suurin talous ei kasvulla juhli – Suomella aihetta pienoiseen iloon

Japanin talous oli huonossa kunnossa jo ennen koronaa. Talous painui alkuvuodesta taantumaan. (siirryt toiseen palveluun)

Tämän kesän olympialaisten odotettiin tuovan piristysruiskeen talouteen ja kääntävän sen jopa kasvuun. Siksi kisojen peruminen oli Japanille valtava pettymys.

Japanin lukuihin nähden Suomi selvisi vähemmällä. Viime perjantaina Tilastokeskus kertoi, että Suomen bruttokansantuote laski ennakkotietojen mukaan huhti-kesäkuussa 4,9 prosenttia vuoden takaisesta.

Se yllätti taloustieteilijätkin, koska odotuksissa oli tilastoitua pahempi pudotus. Osa ei suostunut heti uskomaan lukuja.

Timo Vesala, twitter

“Näyttää siltä, että koronavaikutus on tullut Suomeen aika lailla eri profiililla kuin keväällä ennakoitiin. 1. isku paljon lievempi. Alkuvuonna BKT näyttäisi sukeltaneen paljon vähemmän kuin muualla! Epidemian 2. spurtin myötä jatko näyttää kuitenkin aiempaa huonommalta”, Twiittasi esimerkiksi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Twitteristä poimittua

Tilastokeskuksen luvun mukaan Suomi pärjäsi koko Euroopan tasolla loistavasti.

Yhtenä selityksenä pidetään sitä, että Suomi meni melko sujuvasti kiinni. Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi Kauppalehdelle (siirryt toiseen palveluun), että odotettua vähäisempää bkt:n laskua selittävät myös suomalaisten hyvät digivalmiudet, minkä takia etätöihin siirtyminen sujui melko tuskattomasti.

Silti Suomen talouden kannalta iso kysymys on syksy. Vetääkö teollisuuden vienti syksyllä vai ei? Kevättä kannattelivat osin vielä vanhat tilaukset.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto äityi kuitenkin toppuuttelemaan taloustieteilijäkollegoitaan sekä suomalaista pessimismiä. Hän totesi twiitissään, että Suomessa pitäisi nyt oikeastaan olla tyytyväisiä.

Riston Murto Twitter

“Euroopan Japani” ja Japani eri asemassa

Vielä 1980-luvulla Suomessa puhuttiin Suomesta Euroopan Japanina.

Molemmat maat kasvoivat toisen maailmansodan jälkeen vauhdilla ja nousivat rikkaiden teollisuusmaiden joukkoon.

Vuonna 1990 Helsingin Sanomat kirjoitti näin. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen pinta-ala on suunnilleen yhtä suuri kuin Japanin. Molemmat maat nousivat sodan jälkeen tuhkasta, ansaitsivat vientituloja Korean sodasta 1950-luvulla, alkoivat matkia Amerikkaa 1960-luvulla ja kärsivät öljykriiseistä muun maailman kanssa 1970-luvulla. Molemmat maat ovat olleet talouskasvun kärkimaita 1980-luvulla, omissa sarjoissaan. Molemmat kammoavat ulkomaisia maahanmuuttajia.

Viime vuosina Suomen ja Japanin ikääntyvää väestöä ja hidastuvaa talouskasvua on sommiteltu välillä yhteen.

Korona sen sijaan näyttää kohtelevan kahta maata eri tavoin. Väestöön nähden tapauksia ja kuolemia on Japanissa paljon vähemmän (56 000 taruntaa 1 100 kuollutta), mutta isku talouteen on toistaiseksi saarivaltiossa kovempi.

Suomen ja Japanin liput
Onko Suomi Euroopan Japani? Keskustele aiheesta alla. Tuuli Laukkanen / Yle

Analyysi: Maailman velkaantunein maa ottaa lisää ja lisää velkaa – eikä ehkä maksa sitä ikinä pois

Tokion olympialaisten toimitusjohtaja Muto väläytti yleisömäärän rajaamista: "Meidän täytyy rakentaa ympäristö, missä ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi"

Juttua korjattu: muokattu 27,8 prosentin lasku tarkoittamaan kumulatiivista lukua.

Lue seuraavaksi