Rengastajien verkot pullistelevat nyt pikkulintuja ja siitä saa kiittää hyvää säätä

Rengastusverkoissa näkyvät myös kannanmuutokset. Esimerkiksi Suomen yleisimmän linnun, pajulinnun, kanta on pienentynyt.

linnut
Rengastaja Vesa Tuominen ja Otso Valkeeniemi pitelevät kerttusia
Kangasalan lintuasemalla lintuja on rengastettu vuodesta 1982 lähtien. Rengastettuja yksilöitä on löytynyt muuttomatkoilla Sudanista asti.

Useimpien lintulajien pesinnät näyttävät onnistuneen tänä kesänä hyvin. Hyvä pesimävuosi näkyy rengastajien verkoissa.

– Ei ehkä ihan ennätysvuosi, mutta parhaasta päästä kyllä, sanoo lintuharrastaja Kim Kuntze.

Kim Kuntze irrottaa ruokokerttusen rengastusverkosta
Lintuharrastaja Kim Kuntze irrottaa ruokokerttusen rengastusverkosta.Marko Melto / Yle

Lintuja eri puolilla Suomea laskeva ja rengastava Kuntze arvioi monen pesinnän kannalta kriittisen tekijän osuneen tänä vuonna kohdilleen.

– Säät olivat suosiolliset. Jos on kylmää, niin linnut eivät löydä ruokaa ja pesinnät saattavat epäonnistua. Toisaalta lokkilinnut tai kahlaajat saattavat kärsiä kesän myrskyistä, sanoo Kuntze.

– Mutta myös sää muuttoaikana tai juuri ennen pesintää saattaa vaikuttaa. Jos on hyvin kylmää, niin linnut ovat huonossa kunnossa eivätkä jaksa tuottaa munia niin paljon kun hyvänä vuonna. Lisäksi talven koettelemukset saattavat näkyä pitkälle kesään.

Lintukannat muuttuneet

Rengastusverkoissa näkyvät myös kannanmuutokset.

Jotkin lajit leviävät etelästä tai runsastuvat muista syistä, toiset kärsivät ympäristön muuttumisesta. Kangasalan lintuasemalta on rengastettujen lintujen vertailuaineistoa vuodesta 1982.

– Viitakerttusia saatiin verkoista 1980-luvulla pari-kolme kesässä, nyt rengastetaan saman verran päivässä, toteaa pitkän linjan rengastaja Vesa Tuominen.

Rytikerttunen ja viitakerttunen rengastajen käsissä
Vasemmala rytikerttunen oikealla viitakerttunen. Kun lintu ei laula sen tunnistaminen voi olla työlästä.Marko Melto / Yle

– Toisaalta Suomen yleisimmän linnun, pajulinnun, kannan pieneneminen näkyy yhtä selvästi. Sama pätee pajusirkkuun, vaikka se yhä on yksi yleisimmistä näissä verkoissa, sanoo Tuominen.

Yksi Suomen uhanalaisimmista linnuista, peltosirkku, on Birdlifen mukaan kadonnut tänä kesänä kokonaan monesta Suomen maakunnasta. Peltosirkku kärsii ilmeisesti sekä pesimäpaikkojen että talvehtimisalueiden muuttumisesta.

Isoilla linnuilla vaihtelevaa

Tuulihaukka
Tuulihaukka.Sami Kiuru / Yle

Petolinnuilla pesintään vaikuttavat ravintoeläinten, usein myyrien, määrät. Tuulihaukkoja on paikoin Länsi-Suomessa pesinyt paljon. Pöllöt ovat onnistuneet Länsi-Lapissa, etelässä on ollut vaisumpaa.

Rannikolla tiirat ja lokit, sekä kyhmyjoutsenet ovat pärjänneet hyvin. Haahkanpoikaset näyttävät taas joutuneen saalistajien kynsiin, sanoo tutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Sinisorsan poikueet ovat riistakeskuksen mukaan pärjänneet melko hyvin, mutta monen sorsalajin alamäki jatkuu kannan pienentyessä. Tällaisia ovat aiemmin yleiset telkkä, haapana ja tavi.

Erikoisinta on tänä vuonna ollut keskieurooppalaisen tulipäähippiäisen pesintä Porin seudulla ja Helsingin Pihlajasaaressa. Suomen pienin lintu, hippiäinen on saamassa kokoluokkaansa kilpailijan.

Tulipäähippiäinen oksalla
Tulipäähippiäisen kruunu on tulenpunainen,Antti J. Lind