1. yle.fi
  2. Uutiset

Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?

HUSin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan koronatestien kysyntä on kasvanut yllättävän aikaisin.

koronavirus
Terveyshtiö Mehiläisen express-testiasema Hernesaaressa Helsingissä 12. elokuuta.
Terveysyhtiö Mehiläisen express-testiasema Hernesaaressa Helsingissä 12. elokuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Viime keväänä Suomessa otettiin käyttöön niin kutsuttu hybridistrategia, jonka avulla pyritään estämään koronaviruksen leviäminen samalla kun rajoituksia puretaan.

Strategian julkistamisen yhteydessä toistettiin sanoja testaa, jäljitä, eristä ja hoida.

Nyt elokuussa vaikuttaa siltä, että strategian kaksi ensimmäistä kohtaa, testaaminen ja jäljittäminen, eivät toimi niin hyvin kuin pitäisi.

Lue myös: Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa – pahimmillaan testiin pääsyyn ja tuloksen odotteluun voi kulua lähes viikko

Lue myös: Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja – Husin alueella alle puolet pystyy nimeämään tartunnan lähteen

Testaus on ruuhkautunut pahoin etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, jossa testin tulosta on pahimmillaan joutunut odottamaan viikon.

Myös tartuntojen jäljittäminen on osoittautunut vaikeaksi. HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoi perjantaina, että vain noin 30–40 prosenttia tartunnan saaneista tietää, mistä on saanut tartunnan.

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, miksi testaus ja jäljittäminen sakkaavat juuri nyt, kun ihmiset ovat palaamassa lomilta töihin ja kouluun.

Testien kysyntä kasvanut odotettua nopeammin

HUSin infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan testaamisen hitaus johtuu pääosin siitä, että näytteenotto vie aikaa ja vaatii koulutettua henkilökuntaa.

Myös testiin hakeutuminen on hidasta, koska neuvontapuhelimet ovat ruuhkautuneet.

– Testauksen pullonkaulat on hyvin tunnistettu, mutta kysymys on tietysti se, millä aikataululla sairaanhoitopiirit ja kunnat pystyvät niitä ratkomaan.

Järvisen mukaan yksi syy ruuhkiin on myös se, että testien kysyntä on kasvanut hieman aiemmin kuin odotettiin. Tavallisesti syysflunssat leviävät vasta elokuussa koulujen alkamisen jälkeen.

– Flunssat ovat lähteneet aikaisemmin liikkeelle ja moni on hakeutunut testiin jo heinäkuussa. Testien kysyntä on noussut yllättävän varhain, Järvinen sanoo.

Testaamisen haasteista huolimatta Suomen nykyinen strategia toimii Järvisen mukaan hyvin, sillä testeissä todettujen tartuntojen osuus on säilynyt matalana.

Myös sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on pysynyt vähäisenä.

– Isossa kuvassa tuntuu, että valtaosa tartunnoista löytyy ja niitä on vähän. Tartuntojen määrän nousu selittyy osin testien määrän kasvulla, Järvinen sanoo.

Kontaktien määrä lisääntynyt

Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo, että tartuntojen jäljittäminen on nyt vaikeampaa kuin keväällä, koska ihmisten lähikontaktit ja liikkuminen ovat lisääntyneet.

– Kun rajoitukset on poistettu, on vaikeampi selvittää, mistä tartunta on lähtöisin ja keitä on mahdollisesti altistunut, Nuorti sanoo.

Kesän aikana ihmiset ovat tavanneet läheisiään ja luopuneet turvaväleistä. Suuri osa tartunnoista leviää yhä lähipiirissä, mutta myös joukkoaltistukset ovat lisääntyneet viime viikkoina. Virus leviää erityisen helposti esimerkiksi yökerhoissa, joissa on paljon ihmisiä läheisessä kontaktissa pienessä sisätilassa.

Nuortin mukaan tartuntojen jäljittämistä hankaloittaa sekin, että oireettomat kantajat levittävät tehokkaasti virusta. Tutkimusten mukaan virus tarttuu helpoiten pari päivää ennen oireiden alkamista. Tällöin viruksen kantaja ei tiedä voivansa tartuttaa muita ihmisiä.

– On arvioitu, että noin 10-20 prosenttia infektoituneista aiheuttaa noin 80 prosenttia tartunnoista. Tämän vuoksi joukkoaltistumiset vaikuttavat suuresti siihen, kuinka epidemia etenee Suomessa ja muualla, Nuorti sanoo.

Sovellus auttaa jäljittämisessä

Nuortin mukaan tartuntojen jäljityksen ei pitäisi jäädä kiinni työntekijöiden puutteesta. Kesän aikana yli tuhat opiskelijaa suoritti Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä THL:n järjestämän verkkokurssin, jossa opetettiin jäljittämistä. Suurin osa kurssin suorittaneista oli terveydenhuollon ammattilaisia tai opiskelijoita.

Lue myös:Ketä tapasit? Halasitteko? Kauanko istuitte vierekkäin? Kuka oli samassa työvuorossa? Näitä asioita koronajäljittäjät haluavat tietää

Lue myös:Koronajäljittäjän pikakoulutuksen on saanut jo yli tuhat ihmistä – isoin osa verkkokurssin suorittajista on terveysalan ammattilaisia

Syyskuussa käyttöön tulevan koronasovelluksen pitäisi auttaa tunnistamattomien tartuntojen jäljittämisessä. Sovellus ilmoittaa käyttäjälle, jos tämä on mahdollisesti altistunut virukselle.

– Sovellus auttaa tunnistamaan henkilöitä, joita tartunnan saanut ei tunne ja on voinut huomaamattaan altistaa, mutta sen kautta ei ole mahdollista selvittää tarkkaa aikaa ja paikkaa, missä tämä altistus on tapahtunut, Nuorti sanoo.

Nuortin mukaan tartuntojen jäljitys toimii tehokkaimmin silloin kun tartuntojen määrä on saatu rajoituksilla painettua riittävän alas eikä virusta kierrä väestössä liikaa.

Lue aiheesta lisää:

Koronavilkku julkaistaan Suomessa pian – näin samankaltainen sovellus on vastaanotettu muualla Euroopassa

Koronavirukselle altistuneiden jäljittäminen on työlästä salapoliisityötä – osa vanhemmista ja ovela virus eivät helpota operaatiota

Yhden jälkeen yöllä ravintoloissa on vaikeaa, kun humalaiset eivät noudata sääntöjä – "Pahimpia ovat asiakkaat, jotka eivät usko koronaan"

Lue seuraavaksi