Karja ja kaivinkoneet auttavat sorsia valtaamaan pesimäpaikkoja takaisin – vanhoja lintujärviä kunnostetaan kahdella miljoonalla eurolla

Pesimäpaikkojen puute näkyy monen sorsalajin huolestuttavan pieneksi pudonneessa kannassa.

luonto
kaivinkoneet kaivavat patoa Vähäjärvelle
Kaivinkone on päässyt padonrakennukseen Salon Vähäjärvellä, kuten jo muutamassa muussakin kohteessa eri puolilla maata.Jari Hakkarainen / Yle

Kosken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum silmäilee umpeenkasvanutta Vähäjärven maisemaa Perniössä, Salossa.

Vielä 1980-luvulla se luokiteltiin arvokkaaksi vesilintujen pesimäympäristöksi. Nykyään Vähäjärveä on vaikea edes havaita maisemasta. Ojitusten myötä siinä läikehtii vettä vain tulva-aikoina.

– Tässä on joskus ollut hieno lintujärvi, mosaiikkimaisesti avovettä ja vesikasvillisuutta. 1900-luvun loppupuolella se on kasvanut täysin umpeen. Rannalla kasvaa pajua ja korkeampia lehtipuita, keskellä enimmäkseen järviruokoa.

Fredrik von Limburg Stirum
Umpeen kasvaneet lintujärvet olivat Fredrik von Limburg Stirumin gradun aiheena jo opiskeluaikoina Helsingin yliopistossa.Jari Hakkarainen / Yle

Fredrik von Limburg Stirum on viljellyt Kosken kartanon maita vuosituhannen vaihteen tienoilta, ja jo tuolloin vesilinnut olivat joutuneet etsimään sopivia kosteikkoja muualta.

Nyt niiden elinympäristöä ollaan palauttamassa. Rantalaitumille on tuotu karjaa pitämään maisemaa avoinna. Avuksi on otettu myös järeämpää kalustoa.

Kaivinkone valmistelee loivaa patopengertä, jonka salaisuus on erikoiselta kuulostava puolimunkki. Termin ihmettely saa Riistakeskuksen suunnittelija Lauri Laitilan naurahtamaan.

– Puolimunkki on vedensäätelylaitteisto, jossa on padon ali menevä rumpuputki. Kosteikon puolelle laitetaan niin kutsuttuja settilankkuja, joita lisäämällä tai poistamalla saadaan vedenpintaa laskettua tai nostettua, selvittää Laitila.

Vedensäätelylaitteiston viereen rakennetaan lisäksi tulvauoma, jottei vedenpinta pääse liian äkillisesti nousemaan.

Lintujärvien ennallistamisella elintilaa sorsille

Tulvimisen takia lukuisia kosteikkoja on aikoinaan kuivatettu maa- ja metsätalouden tieltä. Elinympäristöjen katoaminen on näivettänyt vesilintujen kantoja.

Kaivuutyötä Vähäjärvellä
Vähäjärven ammoisen rantaviivan voi kuvitella pajukon vaiheille.Jari Hakkarainen / Yle

Sorsalinnuista vain sinisorsalla menee hyvin. Muiden lajien lukumäärä on pudonnut osin jo huolestuttavan alas. Pesäpaikkojen puutteen ohella poikastuotantoa verottavat Suomen luontoon kuulumattomat vieraslajit, minkki ja supikoira.

Kadonneita kosteikkoja ollaan nyt palauttamassa Maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen Riistakeskuksen yhteisvoimin. Kaikkiaan kuuden miljoonan euron Sotka-hankkeesta on varattu noin kaksi miljoonaa euroa kuivuneiden lintujärvien ennallistamiseen.

Vähäjärvi sekä läheinen Saarenjärvi Salossa ovat ensimmäisten kunnostettavien kohteiden joukossa. Yhteensä niiden kunnostaminen nielee noin 74 000 euroa.

– Siinä on mukana maanomistajien omarahoitusosuus, joka koostuu peltojen kuivatushaittakorvauksista. Hanke edellyttää aina tiettyä omarahoitusosuutta maanomistajalta, ja se voi koostua myös talkootöistä, sanoo suunnittelija Lauri Laitila.

Kuluista noin 60 prosenttia katetaan Sotka-hankkeen rahoista, loppu jää maanomistajan kukkaron tai työn varaan.

Padonrakennusta Vähäjärvellä
Maanomistaja uskoo tällä paikalla olevan lintujärvi jo ensi vuonna.Jari Hakkarainen / Yle

Kosken kartanon omistaja Fredrik von Limburg Stirum uskoo maiseman näyttävän jo ensi keväänä aivan erilaiselta, mutta vanhimpien paikkakuntalaisten silmiin tutulta.

– Osa ehkä muistaa ajan, kun täällä oli hyvä linnusto. Tällä toimenpiteellä se saadaan palautettua. Suojavyöhykkeiden päällä pitäisi olla ensi keväänä muutama kymmenen senttiä vettä, ja itse järvessä paljon enemmän avovettä, jolloin kosteikkolinnusto viihtyy.

Elämä helpoksi ilman byrokratiaa

Maanomistajat ja metsästysseurat ovat avainasemassa Sotka-hankkeen toteuttamisessa.

Hankahakemusten byrokratiaa ei kannata kavahtaa, kannustaa riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Hän sanoo Riistakeskuksen jo "taistelleen" rahat kokoon, ja esimerkiksi mahdollisten vesilupien hoituvan heidän kauttaan.

– Tavoitteenamme on tehdä elämä helpoksi maanomistajalle tai metsästysseuralle, joka haluaa jonkin alueen kunnostaa. Tärkeintä on saada hyvät suunnitelmat, joilla saadaan vesialue viihtyisäksi vesilinnuille ja luonnonkirjoa palautettua.

Jarkko Nurmi
Jarkko Nurmi vakuuttaa padonrakentamisenkin sopivan nykyään Riistakeskuksen pirtaan.Jari Hakkarainen / Yle

Nurmen mukaan kiinnostus on ollut suurta, hakemuksia on tullut liki 90 kohteeseen. Kaivinkoneet ovat päässeet hommiin useammassakin paikassa eri puolilla Suomea parin viime viikon aikana.

Umpeutunutta kosteikkoa voidaan suoraviivaisesti kaivaa avarammaksi, mutta Jarkko Nurmi ei pidä menetelmää suositeltavana.

– Pyrimme löytämään kohteita, joissa padolla pystytään säätelemään vedenpintaa. Vesilinnuille on edullisempaa, että alue voi välillä kuivahtaakin vähän, ja sittten nostetaan jälleen vedenpintaa. Niillä riittää sapuskaa enemmän.

Jarkko Nurmen mukaan Riistakeskuksessa on tehty paljon töitä, jotta muun muassa elinympäristöihin liittyvät seikat nähtäisiin osana kannattavaa maa- ja metsätaloutta. Hänen mukaansa Sotka-hanke on nykyaikaista luonnonhoitoa.

– Itse näen, että tämä on juuri sellaista maaseutuajattelua, että kaikki ei ole pelkästään maataloutta tai metsätaloutta. Niihin voidaan yhdistää luonnonhoitoa. Silloin sekä ihmiset että eläimet viihtyvät maaseudulla entistä paremmin.

Metsästävä ministeri povaa pysyvää käytäntöä

Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä myhäilee seuratessaan kaivinkoneen työskentelyä Salossa.

jari leppä ja lauri latila
Ministeri Jari Leppä seurasi Sotka-hankkeen alkuvaiheita Salossa suunnittelija Lauri Laitilan kanssa.Jari Hakkarainen / Yle

Erityisesti maanomistajien ja metsästysseurojen kiinnostus vesilintukantojen vahvistamiseen ja pienpetojen vähentämiseen ilahduttaa. Hanke on nelivuotinen, mutta toimintamalli kantaa ministerin mukaan hallituskautta kauemmas.

– Tämä on nimenomaan sellaista työtä, jota me tarvitsemme. Uskon, että tästä tulee ilman muuta käytäntö pidemmäksikin aikaa. Kun nämä kosteikot saadaan aikaan ja niitä hoidetaan, niin nehän ovat ja pysyvät, sanoo Leppä.

Sorsalintujen ahdinko huolettaa ministeriä. Erityisesti hän haluaa jakaa kiitosta metsästäjille poikueita uhkaavien vieraspetojen karsimisesta.

– Minkkien ja supikoirien pyynnin tehostaminen yhdessä tällaisten hienojen pesintäalueiden luomisen kanssa vahvistaa vesilintukantoja, kuten muitakin eläinkantoja.

Ministeri Jari Leppä harrastaa itsekin metsästystä, ja toteaa käyneensä silloin tällöin myös sorsametsällä. Hän muistuttaa metsästäjien olevan erittäin vastuuntuntoisia ja eläinkantojen vaihteluun perustuvan metsästysaikasäätelyn olevan joustava.

Viime vuosien aikana on rauhoitettu muutamia kaikkein huonoimmassa asemassa olevia sorsalintuja. Kun kantoja saadaan taas kasvuun, on metsästys jälleen mahdollista.

– Tämä on juuri se oikea, kestävä tapa metsästää, ja tähän metsästäjät ovat kyllä sitoutuneet, toteaa Leppä.