1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjeenvaihtajan analyysi: “Vihreät miehet” voivat pian turvata Venäjän aseman Minskissä, mutta Kreml tuntuu vielä harkitsevan vaihtoehtojaan

Virallinen Venäjä on kommentoinut Valko-Venäjän tapahtumia niukasti, eikä väliintuloa edeltävä propagandamylly pyöri.

Valko-Venäjä
Venläisiä sotilaita Simfropolissa Krimillä, Ukrainassa vuonna 2014.
Venäläisiä sotilaita Krimillä, Ukrainassa maaliskuussa 2014.Photo by Daniel Van Moll / AOP

MoskovaSosiaalisessa mediassa leviää nyt tietoja venäläisten turvallisuusjoukkojen liikkeistä – mahdollisesti kohti Minskiä.

Esimerkiksi viestipalvelu Twitterissä on kerrottu ilman rekisterikilpiä tai muita tunnuksia olevista kuorma-autosaattueista. Niiden on epäilty kuljettavan Venäjän kansalliskaartin joukkoja kohti Valko-Venäjää.

Turvallisuusajoneuvojen liikkeistä on tviitannut muiden muassa pietarilainen Fontanka-verkkolehti.

Netissä leviävä arvuuttelu kuvaa sitä hermostuneisuutta, jota epätietoisuus Venäjän aikeista Valko-Venäjän suhteen herättää.

Päällimmäisenä nousee kysymys siitä, onko presidentti Vladimir Putin valmis toistamaan Ukrainan vuoden 2014 vallankumousta seuranneet tapahtumat ja ryhtymään Krimillä ja Itä-Ukrainassa nähdyn kaltaisiin toimiin.

Ilmestyykö myös Valko-Venäjälle ”vihreiksi miehiksi” kutsuttuja tunnuksettomia venäläisjoukkoja?

Venäjän sotilaallista väliintuloa ei voi sulkea pois, kun se yrittää turvata asemaansa naapurimaissa. Näin uskoo arvostettu Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntija Keir Giles.

– Venäjää huolettaa ensisijaisesti se, että Valko-Venäjä kääntyy lännen puoleen, ja Venäjä menettää otteensa maahan, brittiläisessä Chatham House -tutkimuskeskuksessa työskentelevä Giles kertoo puhelimitse Ylelle.

Tutkija ei pidä todennäköisenä laajaa maahanhyökkäystä. Hän uskoo, että Venäjä voisi toteuttaa mahdollisen väliintulon helpommin naamioitavien puolisotilaallisten joukkojen avulla. Työkaluksi sopisi esimerkiksi juuri sisäministeriön joukoista muodostettu kansalliskaarti, joka toimii suoraan presidentin alaisena.

Giles kuitenkin arvelee, että ennen suoranaisen voiman käyttöä Venäjä yrittää vaikuttaa Valko-Venäjän tilanteeseen diplomatian keinoin.

Toisaalta vaikka Valko-Venäjän mielenosoitukset ovat koonneet yhteen satoja tuhansia itsevaltaisen presidentin vastustajia, niin Aljaksandr Lukašenka ei ole näyttänyt merkkejä siitä, että hän olisi valmis luopumaan vallastaan.

– Siksi Venäjällä ei ole välitöntä syytä panikoida, mutta voimme olla varmoja, että maa seuraa tilannetta hyvin tarkkaan ja on valmis toimimaan tarvittaessa, Giles toteaa.

Paljon riippuu siitä, miten Valko-Venäjän omat turvallisuusviranomaiset toimivat muuttuvassa tilanteessa ja toivottaisivatko ne mahdolliset venäläisjoukot tervetulleeksi.

Moni pitää Valko-Venäjän väkivaltakoneistoa Venäjän turvallisuusviranomaisten jatkeena, joka ei pysty itsenäisiin päätöksiin. Tällaisia arvioita ovat esittäneet sotilasliitto Natossa esimerkiksi Valko-Venäjän naapurimaat Puola ja Liettua.

Tutkija Keir Gilesin mukaan kaikki armeijassa ja turvallisuusjoukoissa palvelevat valkovenäläiset eivät välttämättä alistu Venäjän tahtoon.

– Osa heistä kannattaa ajatusta itsenäisestä Valko-Venäjästä. He voivat asettua Venäjää vastaan, jos valittavana on joko maan luisuminen osaksi Venäjää tai mahdollisuus omaan, itsenäiseen tulevaisuuteen, Giles arvioi.

Siksi Venäjä voisi tarvittaessa käyttää turvallisuusjoukkojaan mielenosoitusten tukahduttamisen lisäksi myös Valko-Venäjän omia turvallisuusviranomaisia vastaan.

Valko-Venäjän tilanne eroaa kuitenkin olennaisesti Ukrainassa nähdystä kansannoususta.

Toisin kuin ukrainalaiset, valkovenäläiset eivät ole lähteneet kadulle ajamaan maataan osaksi länttä tai vastustamaan Venäjän vaikutusvaltaa. Mielenosoittajat vastustavat itsevaltaista presidenttiä.

Valkovenäläisen mielipidetutkimuksen mukaan 70 prosenttia kansasta kannattaa nykyisenlaista suhdetta Venäjään. Maiden välinen valtioliitto on taannut esimerkiksi sen, että rajamuodollisuuksia ja tulleja on purettu.

Valkovenäläisessä mediassa korostetaankin, että sotilaallinen väliintulo tärvelisi kerralla kansalaisten ystävällisen suhtautumisen Venäjään. Venäjä ei voisi myöskään itse perustella apuun tuloaan paikallisten tahdolla, kuten se väitti tapahtuneen Krimin niemimaalla.

– Valko-Venäjä ei ole Krim, jonka asukkaat ikään kuin pyysivät apua fasisteilta pelastumiseksi, tiivistää suosituilla verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun) valkovenäläinen politiikan kommentaattori Artjom Šraibman.

Toisaalta Kremlissä pelätään Lukašenkan jälkeistä aikaa, jos neljännesvuosisadan Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtavan presidentin annetaan kaatua.

Venäjään erikoistunut tutkija Mark Galeotti kirjoittaa analyysissään (siirryt toiseen palveluun), että uudet poliittiset voimat voisivat maalailla kuvia Valko-Venäjän mahdollisesta EU-jäsenyydestä ja ajaa maata lähemmäs länttä. Silloin Valko-Venäjä seuraisi Ukrainan esimerkkiä ja lipuisi kauemmas Venäjästä.

– Voisiko Putin sallia myös toisen slaavilaisen “lähiulkomaan” riuhtoutumisen irti Venäjän vaikustuspiiristä? Ja vieläpä sellaisen, joka on sen kanssa liitossa, Galeotti kysyy.

Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenko keskustelee tehtaan työtekijän kanssa. Lukashenko piti puheen rengastehtaalla 17. elokuuta.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka kohtasi maanantaina työläisiä.

Politiikantutkija Lilija Ševtsov puolestaan uskoo (siirryt toiseen palveluun), että Putin pystyisi Lukašenkan avulla pönkittämään Venäjän kansainvälistä asemaa.

Ševtsovin mukaan Venäjä voisi taata rauhallisen vallanvaihdon ja samalla Putin pääsisi palaamaan maailman mahtavien kerhoon. Lukašenkan pelastaminen taas vaikeuttaisi entisestään välien korjaamista länteen.

Venäjällä on valittavanaan paljon vaihtoehtoja Valko-Venäjän suhteen, mutta maan vallanpitäjät eivät ole julkisuudessa niitä juuri esitelleet.

Virallinen Venäjä on itse asiassa kommentoinut tähän mennessä naapurimaansa poikkeuksellisia tapahtumia erittäin niukasti. Presidentti Putin on pysynyt hiljaa sen jälkeen, kun hän onnitteli viikko sitten Lukašenkaa vaalivoitosta.

Myös räväköistä lausunnoistaan tunnettu Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova kommentoi tilannetta (siirryt toiseen palveluun) viime torstaina varsin tyynesti. Hän tyytyi sanomaan, että maa on havainnut ulkovaltojen painostusta Valko-Venäjää kohtaan ja ulkopuolelta tulevia yrityksiä horjuttaa itsenäistä valtiota.

Poliittisten julistusten puuttuessa viitteitä Venäjän suhtautumisesta Lukašenkaa kohtaan on yritetty etsiä Kremliä lähellä olevan venäläismedian uutisoinnista.

– Presidentit pitävät tärkeänä, etteivät tuhoa aiheuttavat voimat vahingoita kahden valtion liittoa, kerrottiin valtiollisen Rossija-1-kanavan sunnuntain pääuutislähetyksessä (siirryt toiseen palveluun).

Lähetyksessä Valko-Venäjän tapahtumista kerrotaan täysin Lukašenkan linjan mukaisesti: Mielenosoittajia kutsutaan laillista esivaltaa vastustaviksi ”bandiiteiksi” ja levottomuuksia väitetään ulkomaiden tehtailemiksi. Syyllisenä pidetään tällä kertaa Puolaa, joka toimittajan mukaan aluetta dominoivana maana on jo pitkään haaveillut tällaisesta.

Toisaalta niin ikään Kremliä lähellä olevalla NTV-kanavalla saman illan uutislähetyksessä (siirryt toiseen palveluun) mielenosoittajien vaatimuksiin suhtaudutaan ymmärryksellä.

Kritiikkiä Lukašenkaa kohtaan on nähty myös muualla valtion kontrolloimassa venäläismediassa. Venäjän valtiollisissa viestimissä asenteet Valko-Venäjän tapahtumia kohtaan näyttävätkin eroavan paljon.

Median yllättävän moniäänisyyden on tulkittu tarkoittavan sitä, että Kreml pitää vielä kaikki vaihtoehdot pöydällä Valko-Venäjän suhteen.

Myös Chatham Housen tutkija Keir Giles uskoo, että jos Venäjä valmistelisi täydellä teholla väliintuloa Valko-Venäjälle, niin se oletettavasti myös oikeuttaisi toimiaan jo julkisuudessa.

– Kuulisimme lausuntoja vallanpitäjiltä ja näkisimme, kuinka kansalaisia valmistellaan operaatioon sopivilla uutisilla ilman, että vaihtoehtoisia näkemyksiä tarjottaisiin, Giles sanoo.

Tällaisia viitteitä on nähty tähän mennessä vielä vähän.

Lue lisää aiheesta:

Yle Minskissä: Valko-Venäjän mielenosoittajat puhuvat laajasta ilmapiirin muutoksesta, Lukashenka väläyttelee uudistuksia

Miksi Valko-Venäjällä kuohuu ja mihin se voi johtaa? Lue lyhyet vastaukset

Kirjeenvaihtajalta: Valkovenäläiset näyttävät voittaneen pelkonsa, ja silloin paluuta vanhaan ei enää ole

Lue seuraavaksi