Putinilla olisi Valko-Venäjällä enemmän hävittävää kuin voitettavaa, sanoo tutkija – Silti kymmenet tunnuksettomat kuorma-autot lähestyvät maiden rajaa

Asiantuntijan mukaan aseellinen väliintulo voisi kääntää mielenosoittajat Venäjää vastaan.

A-studio
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Suomen Valko-Venäjän suurlähettiläs Christer Michelsson A-studiossa.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro (vas.) ja Suomen Valko-Venäjän suurlähettiläs Christer Michelsson A-studiossa.

Valko-Venäjä on käännekohdassa. Mielenosoitukset itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukašenkaa vastaan jatkuvat jo toista viikkoa, ja lännessä jännitetään, mitä naapurivalta Venäjä tekee.

Huolta ovat syventäneet sosiaalisessa mediassa levinneet kuvat ja videot kymmenistä tunnuksettomista kuorma-autoista, jotka siirtyvät Venäjältä kohti Valko-Venäjän rajaa. Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro vahvistaa huhun.

– Kyllä se näyttää pitävän paikkansa. On toinen kysymys, mitä niiden autojen sisällä on ja etenevätkö ne sitten Valko-Venäjän rajan yli.

Kangaspuron mukaan sotilaallista liikehdintää voidaan käyttää myös keinona, jolla luodaan painetta Valko-Venäjälle. Johtuen sijainnistaan Valko-Venäjä on olellinen osa Venäjän turvallisuusstrategiaa. Esimerkiksi suurvallan ilmatorjuntajoukkoja on sinne sijoitettuna.

Mielenosoittajat eivät vastusta Venäjää vaan vilpillisiä vaaleja

Venäjää on kuvailtu Valko-Venäjän isoveljeksi, eikä suotta. Suomen Valko-Venäjän suurlähettiläs Christer Michelssonin mukaan valtiot ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa.

– Ne (Valko-Venäjä ja Venäjä) puhuvat toisistaan veljeskansoina. Heillä on sukulaissiteitä. Taloussuhteet ovat hyvin tiiviit. Ne ovat samassa turvallisuusjärjestössä, Michelsson sanoo viitaten muun muassa Kollektiivinen turvallisuusjärjestö -sotilasliittoon ja Euraasian talousunioniin.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi, että puuttumalla sotilaallisesti Valko-Venäjän tilanteeseen Venäjä kääntäisi koko liikehdinnän itseään vastaan.

– Putinilla ja Venäjällä olisi siellä ilman muuta enemmän hävittävää kuin voitettavaa. Kuten tässä todettiin, valkovenäläiset eivät osoita mieltään Venäjää vastaan.

Kangaspuron mukaan Valko-Venäjän mielenosoitukset eroavat suuresti Ukrainan protesteista, jotka johtivat Venäjän aselliseen väliintuloon kuusi vuotta sitten. Kaduilla ei liehu EU-lippuja, eikä edes oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja pyri saamaan Valko-Venäjää täysin irtautumaan Venäjästä.

– He vaativat yksinkertaisesti rehellisiä vaaleja. Tämä oli liikaa, mitä Lukašenka teki.

Lue lisää:

Yle Minskissä: Valko-Venäjän mielenosoittajat puhuvat laajasta ilmapiirin muutoksesta, Lukašenka väläyttelee uudistuksia

Kirjeenvaihtajan analyysi: “Vihreät miehet” voivat pian turvata Venäjän aseman Minskissä, mutta Kreml tuntuu vielä harkitsevan vaihtoehtojaan

Miksi Valko-Venäjällä kuohuu ja mihin se voi johtaa? Lue lyhyet vastaukset