1. yle.fi
  2. Uutiset

Ennen sovittiin etätöistä, nyt sovitaan milloin pitää olla läsnä – etätyö tuli jäädäkseen ja kyselyn mukaan se on monelle hyvä uutinen

Etätyöt edellyttävät luottamusta ja itsensä johtamista. Sekä kyselyn että koronakevään kokemusten perusteella suomalaisilta löytyy molempia.

etätyö
Janne Okkonen etätöissä kotonaan Tervolan Paakkolassa
Lapin keskussairaalassa tietojohtamisen projektipäällikkönä toimiva Janne Okkonen tekee töitä kotonaan Tervolassa. Näin hän välttyy päivittäiseltä 150 kilometrin edestakaiselta matkustamiselta kodin ja työpaikan välillä. Okkosen mielestä etätyöstä hyötyvät kaikki: hän itse, työnantaja ja yhteiskunta.Kyösti Vaara / Yle

Korona sysäsi keväällä etätyön kertaheitolla osaksi ihmisten elämää. Työskentely kotoa on onnistunut hyvin ja tuore Työterveyslaitoksen tekemä kysely kertoo, että etätyössä on myönteistä virettä ja imua.

– Mitä enemmän henkilö oli tehnyt etänä työtä, niin sitä enemmän työn imu näytti kasvaneen näiden kahden ajankohdan välillä, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitokselta.

Myönteisin kokemus on niillä, jotka olivat lisänneet etätyön tekemistä, tai joille se oli kokonaan uusi asia. Lapin ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö Marika Saranne sanoo, että luottamus luo hyvän pohjan tehdä etätyötä.

– Ihmiset pystyvät itsekin johtamaan työtään. Etätyö merkitsee muutospaineita autoritääristä johtajuutta kohtaan. Vanhat luutuneet käsitykset siitä, että työn tekeminen tapahtuu työpaikalla valvovien silmien alla murtuvat koronan myötä.

Saranne näkee muutoksen harppauksena kohti parempaa.

– Uskon, että jaksaminen paranee, kun ihmiset voivat muovata työtä sopivaksi omaan elämäntilanteeseensa. Tästä seuraa vain positiivisia asioita.

Marika Saranna Lapin AMK "Minervan" etuoven edessä.
Lapin ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö Marika Saranteen mielestä koronakevät on osoittanut, että ihmiset pystyvät etätöiden edellyttämään itseohjautumiseen.Juuso Stoor / Yle

Etätyöt on hyvä suunnitella ja niistä pitää sopia

Työturvallisuusasiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskus ry:stä muistuttaa, että lähtökohtaisesti normaalioloissa työnantaja ei voi pakottaa työntekijää etätyöhön. Vastaavasti työntekijä ei voi oma-aloitteisesti ryhtyä tekemään etätyötä.

– Sopimus voi olla suusanallinen, mutta ongelmien välttämiseksi on parempi tehdä kirjallinen sopimus. Siitä on monia hyötyjä, ja sillä edistetään työhyvinvointia, Rauramo sanoo.

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiassa tehdään parhaillaan työntekijöille sopimuksia etätyön tekemisestä.

– Aikaisemmin etätyöpäivistä sovittiin, mutta nyt lähdetään siitä, että katsotaan, milloin pitää olla läsnä työpaikalla, sanoo Lappia henkilöstön osaamisen kehittämisen päällikkö Leena Hanni.

Sopimuksella määritellään yhteiset pelisäännöt ja varmistetaan muun muassa vakuutusturva- ja tietosuoja-asiat. Luottamuksen syntymisestä ei voi sopia, se rakennetaan käytännössä.

– Koronakevään kokemuksen perusteella syntyi luottamus siihen, että työntekijät hoitavat kyllä hommansa, Hanni sanoo.

Lue myös: Koronakriisi sai suomalaiset muuttamaan suurista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin – "Ilmiö on poikkeuksellinen", sanoo muuttoliiketutkija

"Suomalainen asenneilmasto kaipaa tuulettamista"

Janne Okkonen on Lapin keskussairaalan tietojohtamisen projektipäällikkö ja kokenut etätyöntekijä. Edestakainen työmatka kotoa Tervolasta työpaikalle Rovaniemelle olisi noin 150 kilometriä. Okkosen mielestä etätyö on hyväksi hänelle itselleen, työnantajalle ja koko yhteiskunnalle.

– Millaiset olisivat vuotuiset yhteiskunnan ja työnantajien säästöt, kun lasketaan tilat ja laitteet sekä niiden ylläpito? Myös luonto hyötyy, kun työmatkaliikenne vähenee.

Okkonen tekee töitä Tervolan lisäksi myös Helsingissä. Hänen mielestään kyse on työelämän pysyvästä muutoksesta. Tulevaisuudessa yhä enemmän töitä tehdään etänä ja paikka- ja aikariippumattomasti sekä urakkaluonteisesti.

– On aika siirtyä luottamusyhteiskuntaan, jossa luotetaan siihen, että henkilö tekee hänelle osoitetut työt ilman isoveli valvoo -periaatetta. Mikäli työt eivät tule tehdyksi, niin sillä on luonnollisesti omat seurauksensa.

Okkosen mielestä työpaikalla oleminen ei ole sama asia kuin työn tekeminen. Vaikka asenteissa on tapahtunut kehitystä, Okkonen kaipaisi perusteellisempaa muutosta.

– Suomalainen asenneilmasto kaipaa tuuletusta. Onko siinä oikeasti mitään järkeä, että henkilöt matkaavat viitenä päivänä viikossa johonkin fyysiseen kohteeseen työskennelläkseen esimerkiksi tietokoneella, kun yhä useampi voisi tehdä saman työn kotoaan, mökiltään tai jostain muualta.

Raskasta mutta koukuttavaa

Työterveyslaitos sattui tekemään työhyvinvointikyselyn juuri ennen koronakevättä eli viime vuoden lopulla. Kysely uusittiin kesällä samoille noin tuhannelle vastaajalle. Näin saatiin tuore vertailu aikaiseksi.

Positiivisen vireen lisäksi etätyöntekijöillä näkyi myös työuupumusoireilua. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan tässäkin näkyy ero vasta-alkajien ja pitkään etätyötä tehneiden välillä.

– Kokemus siitä, kuinka paljon perhe-elämä on häirinnyt toistuvasti työtä näkyy merkittävä ero. Aikaisempaa enemmän etätöitä tehneistä 19 prosenttia koki töiden häiriintyneen, mutta niistä, joilla etätöiden määrä oli säilynyt samana näin koki vain viisi prosenttia.

Etätyön tiedetään olevan riskitekijä hyvinvoinnille. Vasta-alkajat kertoivat myös muisti- ja tarkkaavaisuushäiriöiden lievästä kasvusta, mutta he ovat myös oppineet aikaisempaa parempia työtapoja.

– Kokemus, että oppii uutta saa ihmisen innostumaan, Kaltiainen tiivistää.

Myönteisistä kokemuksista huolimatta enemmistö suomalaisista kertoi Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, että palaaminen työpaikalle olisi mieluisaa.

Lue lisää:

Etänä, konttorilla vai hybridinä? Työntekijällä on nyt loistotilaisuus vaikuttaa työhönsä, sillä tilanne on toinen kuin keväällä

Lue seuraavaksi