Lapin teatterit odottavat yleisöä malttamattomina – turvallisuuden vuoksi katsomopaikkoja harvennetaan ja lippujen perumisehdot joustavat

Katsojapaikkoja tulee turvavälien vuoksi vain alle puolet tavallisesta. Rovaniemellä katsojille suositellaan maskeja.

Jäniksen vuosi palaa Kemin kaupunginteatterin näyttämölle syyskuussa. Korona katkaisi näytelmän esitykset keväällä alkuunsa. Kuva: Kemin kaupunginteatteri / Nina Susi

Kemin ja Rovaniemen teatterit ovat aloittamassa syksyn näytäntökauttaan runsaan kahden viikon kuluttua koronan aiheuttamien poikkeusjärjestelyiden ehdoilla. Tiloissa leijailee käsidesin tuoksu ja teatteria tehdään nyt kaikin puolin terveys edellä.

Näyttelijät ja muu henkilökunta jättäytyvät töistä pois heti, jos sairastumisesta on merkkejä. Samaa varovaisuutta teatterit toivovat asiakkailta.

– Isoin toiveemme on, että teatteriin tullaan vain terveenä, painottaa teatterinjohtaja Sarianne Paasonen Kemin kaupunginteatterista.

Lippujen perumisesta on nyt tehty hyvin joustavaa; Kemissä rahat saa takaisin tai lipun voi vaihtaa toiseen ajankohtaan, vaikka peruisi tulonsa vasta viime hetkillä, ja Rovaniemellä luvataan vaihtaa lippu toiseen näytökseen.

Tämä vaikuttanee myös niin, että peruutuspaikkoja tulee tarjolle tänä syksynä tavallista enemmän.

– Peruutuspaikkoja kannattaa kysyä vielä esityspäivänä. Esimerkiksi Tullimakasiinissa meillä on katsojapaikkoja vain 20, joten jos vaikka viisilapsinen perhe peruu tulonsa, meille vapautuu neljännes paikoista uudelleen myyntiin, sanoo Sarianne Paasonen.

Korona-aika leikkaa teattereiden yleisömäärää tuntuvasti. Katsomopaikoista myydään alle puolet, jotta turvavälit pystytään säilyttämään.

Rovaniemen teatterin katsomossa eturivi jätetään kokonaan tyhjäksi ja sen takana tyhjänä pysyy joka toinen paikka. Katsojille suositellaan maskien käyttöä ja lattiassa opastavat turvavälitarrat. Rykelmien muodostumista yritetään välttää kaikin tavoin.

– Kannustamme kaikkia tulemaan ajoissa ja myös salin ovet avataan tavallista aiemmin. Ravintolapaikkoja karsitaan, jotta turvavälit pysyvät, toiminnanjohtaja Sari Alatalo luettelee.

Katsojia suositellaan myös varaamaan ja maksamaan väliaikatarjoilut ennakkoon, jotta tiskille ei syntyisi jonoja, vaan kukin voisi mennä suoraan pöytään. Ulkovaatteensa voi viedä mukanaan katsomoon. Vartioitua narikkaa voi käyttää tarvittaessa.

Rovaniemen teatterissa harjoitellaan Ulvovaa mylläriä, joka saa ensi-iltansa syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Kuva: Annu Passoja / Yle

Näyttelijöiden kanssa on Murasen mukaan mietitty paljon, mikä on turvallisin tapa toimia näyttämöllä.

– Tosi paljon on keskusteltu, voidaanko tehdä eri tavoin kuin vaikkapa niin että aina menee kieli toisen suuhun rakkauskohtauksissa, Muranen naurahtaa.

Riskit minimiin

Miika Murasen mukaan taideteos edellä kuitenkin mennään eikä isoja muutoksia ole tehty. Näyttelijöiden riskiä minimoidaan niin, että näytelmissä ei syödä eikä juoda mitään ja maljannostokohtaukset harjoitellaan ilman laseja, jotka tuppaavat sekoittumaan seuraaviin harjoituksiin mennessä.

Samoilla linjoilla ollaan Kemissä, mutta esityksissä aivan kaikkia turvallisuusnäkökohtia ei pystytä ottamaan huomioon.

– Työn luonne on sellainen, että näyttämöllä ei koko aikaa voi turvavälejä noudattaa, sanoo teatterinjohtaja Sarianne Paasonen.

Ohjelmistosuunnittelussakin on otettu huomioon toiminnan haavoittuvuus. Kemissä ensi-iltaan tulee kolmen lyhytnäytelmän kokonaisuus, jonka kullakin osuudella on oma ohjaajansa ja omat näyttelijänsä.

Varautumisesta ja varovaisuudesta huolimatta muutoksia voi tulla, tiedetään kummassakin Lapin teatteritalossa.

– Peruutukset ovat tietysti mahdollisia, mutta toivotaan, että esitykset voidaan vetää, kuten on suunniteltu, sanoo Sari Alatalo.

Lippujen ennakkomyynti on Rovaniemellä ollut selvästi vaisumpaa kuin tavallisesti. Taiteellinen johtaja Miika Muranen ymmärtää hyvin, että menoja voi olla tässä tilanteessa vaikea sopia viikkojen päähän.

– Ehkä se kulttuuri muuttuu niin että ajatellaan, että tänä päivänä olen terve, uskallan lähteä teatteriin ja menen katsomaan, löytyykö sieltä tilaa. Uskon että se menee näin.

Rovaniemen Teatterin esityksiin on tehty ennakkovarauksia selvästi tavallista vähemmän. Taiteellinen johtaja Miika Muranen ymmärtää varovaisuuden. Nyt on normaaliakin hankalampaa tietää, missä tilanteessa ollaan muutaman viikon tai kuukauden kuluttua. Kuva: Annu Passoja / Yle

Näyttämöille tulee myös upouutta

Rovaniemellä ensimmäisenä ensi-iltansa saa Minna Rytisalon romaaniin pohjautuva Lempi, jonka maailman kantaesitys on 12. syyskuuta Kero-näyttämöllä. Muranen löytää Lapin sodan aikaan sijoittuvasta näytelmästä yhteyden tähän hetkeen – poikkeusoloja on eletty molemmissa.

Ulvova mylläri -musikaalissa taas kuvataan, miten ihmiset käyttäytyvät kun joukkoon tulee ihminen, jota ei paikalle haluttaisi. Näinä altistuksen aikoina sekin voi löytää uutta kaikupohjaa.

Kemin kaupunginteatterin syksy alkaa kevätkaudella ensi-iltansa saaneilla näytelmillä, joita ehdittiin esittää vain muutama kerta ennen kuin korona sulki teatterit. Torniossa Aineen taidemuseossa nähdään syyskuussa Kahlo – Sirpaleita naistaiteilijan elämästä -monologi ja Kemin Pirtillä lavalla nähdään draamakomedia Jäniksen vuosi.

Syksyn ainoa täysin uusi näytelmä Kemissä on Kaikki tai ei mitään, joka saa Suomen ensi-iltansa lokakuussa. Kyseessä on kolmen lyhytnäytelmän kokonaisuus, joiden tekstit ovat saman amerikkalaiskirjailijan kynästä. Teatterin mukaan luvassa on tunnistettavia tilanteita ja ihmissuhdekiemuroita, joissa avautuu arvaamattomia näkymiä.

Vuorovaikutusta on kaivattu

Kevään hankala tilanne lomautuksineen ja palkanmaksun keskeytyksineen tuntuu edelleen teatteriväen mielessä – ja henkilökohtaisessa taloudessakin.

Uuteen kauteen suhtaudutaan kuitenkin niin Kemissä kuin Rovaniemelläkin odottaen ja innostuneena. Kahden ja puolen viikon kuluttua saapuu elävä yleisö ensi kertaa kuukausiin.

– Teatteri on niin läsnäolon taidetta, että vaikka kuinka striimattaisiin ja oltaisiin netissä aktiivisia, niin teatteri ei ole sitä, mikä sen tarkoitus on. Me tarvitaan se toinen ihminen vuorovaikutukseen sinne katsomoon ja lavalle. Tuntuuhan tämä ihan uskomattomalta, sanoo taiteellinen johtaja Miika Muranen Rovaniemeltä.

Teatterin taikavoimaan uskoo Kemin teatterin väki, jonka taivalta ovat jo ennen koronaa vaikeuttaneet kulttuurikeskuksen kosteusvaurioiden aiheuttamat terveysongelmat ja pari vuotta jatkunut toiminta useissa väistötiloissa.

– Teatteri on sillä lailla ihmelaji, että kyllä kaikki ulkopuoliset murheet unohtuvat, kun päästään näyttämölle ja mielekkääseen puuhaan, sanoo teatterinjohtaja Sarianne Paasonen.

Ohjeet turvalliseen teatterikäyntiin löytyvät sekä Kemin kaupunginteatterin (siirryt toiseen palveluun) että Rovaniemen teatterin (siirryt toiseen palveluun) sivuilta.

Kemissä Pirtille otetaan toistaiseksi vain 56 katsojaa, Tullimakasiiniin 20 ja Aineen taidemuseoon 35 katsojaa. Lipputulojen väheneminen tuo tietysti kassaan loven, mutta Kemissä lipputulot olisivat väistötilojen pienuuden vuoksi joka tapauksessa huomattavasti pienemmät kuin ne olivat teatterin toimiessa kulttuurikeskuksessa. Tuolloin päänäyttämön katsomoon mahtui yli 300 henkilöä, nyt päänäyttämönä toimivassa Kemin Pirtissä paikkoja oli ennen koronaa runsaat 120.

Rovaniemen teatterin suurimmassa salissa, Tievassa, on normaalisti tilaa 386 katsojalle, mutta nyt myynnissä on vain 165 paikkaa. Kero-salissa paikkoja on normaalisti 72 ja nyt 31, Saivo-salissa 150 ja nyt 70.

Lue myös: