1. yle.fi
  2. Uutiset

Maailmanloppu alkaa Oulusta, ilmoitettiin Laila Heinoselle – syntyi uskonnollinen liike, joka vaikutti 1960-luvulla laajasti koko Suomeen

Oulusta Turun seudulle siirtynyt lahko otti uuden nimen ja juhlii edelleen 60 vuoden takaista ennustusta joka vuosi.

profetiat
Saarnaajan siluetti valkeita verhoja vasten
Maailmanloppu alkaa Oulusta -dokumenttielokuva kertoo Oulua ja koko Suomea puhuttaneesta Laila ja Aune Heinosen johtamasta liikkeestä. Oulun profetiaa käsiteltiin 1960-luvulla paljon mediassa ja siitä on tehty dokumenttielokuva vuonna 2007. Kuvakaappaus dokumentista Maailmanloppu alkaa Oulusta.Klaffi Tuotannot

Oulussa vuonna 1960 syntynyt erikoinen lahko jatkaa toimintaansa hiljaisuudessa Turun seudulla Kaarinassa. Nyt liikkeen nimi on Suomen esirukoilijakansan esirukoilijat ry.

Toisin oli 1960-luvulla, jolloin Oulussa toiminutta liikettä kutsuttiin heinoslaisuudeksi sen keskushahmojen Aune Heinosen ja Laila Heinosen mukaan. Tuolloin liike puhutti koko Suomea.

Liikkeen pelättiin polttavan sitä vastaan asettuneiden kirkkoherrojen kotikirkkoja. Haukiputaalla poliisin kerrotaan vartioineen kirkkoa pitkään, ja jotkut epäilevät vieläkin, olisivatko heinoslaiset polttaneet Hailuodon kirkon 1968.

Heinoslaisten käännytystyöstä eivät kaikki pitäneet. Oulussa nuoriso mellakoi vuonna 1967 keskustassa kokouksiaan pitäneitä heinoslaisia vastaan. Kuka mellakat provosoi, on jäänyt mellakoihin osallistuneillekin epäselväksi.

Jonkinlainen konflikti vaikuttaisi joka tapauksessa syntyneen heinoslaisten ja Pohjois-Suomen vahvimman herätysliikkeen, vanhoillislestadiolaisuuden välille.

"Oulun profetiaa" käsiteltiin mediassa laajasti. Ilmiö ylsi myös kirjallisuuteen ja tieteellisiin artikkeleihin ja siitä on tehty dokumenttielokuva.

Aikalaiset muistelevat heinoslaisuutta Maailmanloppu alkaa Oulusta -dokumentissa vuonna 2007. Muun muassa vuonna 1967 Oulussa kesätoimittajana työskennellyt, Kalevan pitkäaikainen kulttuuritoimituksen päällikkö Kaisu Mikkola muistelee, miten heinoslaisilla oli tarkkoja päivämääriä, milloin maailma loppuu. Ja että maailmanlopun oli nimenomaan määrä alkaa Oulusta. Video: Klaffi-tuotannot

Jumalan ilmoitus

Oulun lääninhallituksen kanslisti Laila Heinonen sai 23.8.1960 Jumalalta ilmoituksen, että Jumala antaa tämän kansan vihollisten käsiin, ellei kahden vuoden kuluessa löytyisi 800 000 käännynnäistä.

Aluksi liike pyrki toimimaan muiden herätysliikkeiden tapaan kirkon piirissä, mutta erkani siitä lahkoksi, koska ei saanut vastakaikua kirkon piirissä.

Lahkolaisia arvosteltiin pelottelusta ja lasten kääntämisestä vanhempiaan vastaan. Kritiikin lisääntyessä rukouspiirejä alettiin pitää suljettujen ovien takana.

Herätysliike vastusti maallisina pitämiään ilmiöitä, kuten radiota, televisiota ja nuorison ajanviettoa. Kesällä 1967 oululainen nuoriso osoitti voimakkaasti mieltään muun muassa koululaisiin kohdistuneen käännytystyön johdosta.

Oulun profetia

Oulun profetian eli lopunajan ennustuksen ydinsanoma oli, että mikäli Suomen kansa ei tee ajoissa parannusta, Suomi kärsii saman kohtalon kuin pienet Baltian maat.

Oulun kaupunginkirjaston verkkosivuilla julkaistussa (siirryt toiseen palveluun)Ilmari Leppihalmeen ja Aimo Roinisen artikkelissa kerrotaan, että Oulu yleni Heinosen profetioissa "siunatuksi kaupungiksi", josta valtava herätys leviää koko maahan ja edelleen Ruotsiin ja Norjaan. Näin muodostuisi yhteispohjoismainen rukousrintama — eräänlainen hengellinen Pohjolan unioni.

Oulun profetiaa levitettiin vihkosina uskonnollisissa piireissä ja saatettiin kirjein merkittävissä asemissa olevien tietoon — aina presidentti Kekkosta myöten. Epäviralliseksi äänenkannattajakseen heinoslaisuus sai herätyshenkisen Palavin lampuin -lehden, joka julkaisi profetioita sitä mukaa, kun niitä tuli lisää.

Laila Heinosen lopunajan ennustukset koottiin kirjaksi Suomi, sinun pelastuksesi on Minun Poikani veressä (1961). Kirjaa myytiin yhdeksän painosta, yhteensä 25 000 – 30 000 kappaletta.

Nainen seisoo oikeussalissa kädet pystyssä.
Laila Heinonen profetoi Oulun raastuvanoikeudessa vuonna 1967. Suomen Kuvalehti 19.8.1967. Kuva: Oulun kaupunginkirjastoOulun kaupunginkirjasto

Oulun profetian vanhatestamentillinen ehdottomuus ilmensi nostalgista auktoriteetin kaipuuta maailmassa, joka muuttui yhä moniarvoisemmaksi ja arvaamattomammaksi. Heinosen ensimmäinen, Oulussa 23.8.1960 päivätty ennustus meni suoraan asiaan:

Jos tämä kansa ei tee parannusta ennen vuotta 1962, niin Minä annan tämän kansan vihollisen käsiin, ja kukaan ei pääse pakoon, sillä kaikkia kohtaa sama rangaistus, niin uskovia, kuin niitä, jotka eivät usko. Mutta jos tämä kansa nöyrtyy, niin Minä vielä armahdan. Jos löytyy 800 000 sellaista, jotka todella ovat puhdistaneet sydämensä Kristuksen, Minun Poikani, verellä, niin minä armahdan tätä kansaa.

Samaan aikaan Eurooppa muuttui

Heinoslaisuuden aika oli myös kylmän sodan, ydinvarustelun ja suomettumisen (siirryt toiseen palveluun) aikakautta, kuten Leppihalme ja Roininen muistuttavat.

Aika oli otollinen julistukselle, joka käänsi apokalyptisiksi kuviksi kansalaisten kollektiivisia pelkoja ja aavistuksia. Profetia antoi ilmaisun tunnoille, joista ei suomettumisen oloissa virallisesti saanut puhua.

Oulun profetia nousi otsikoihin uudelleen kesällä 1967. Heinoslaisten provosoiva esiintyminen houkutteli satoja nuoria Oulun keskustaan, parveilemaan ja huutelemaan lahkon omistaman huoneiston edustalla. Jännitys puhkesi pariviikkoisiksi "profeettamellakoiksi".

Kiviä heiteltiin, poliisien lakkeja viskeltiin ja autoja keinuteltiin, kunnes virkavalta julisti tilanteen rauhoittamiseksi ulkonaliikkumiskiellon keskustan kaduille. Kyseessä lienee ensimmäinen kunnon mellakka Oulussa sitten kansalaissodan. Se oli ennusmerkki muuttuvasta maailmasta kauan uinuneessa pikkukaupungissa.

Profetia oli Leppihalmeen ja Roinisen artikkelin mukaan konservatiivinen reaktio yhteiskunnan liberalisoitumiseen, seksuaaliseen vapautumiseen sekä uusvasemmistolaisuuden ja uskontokielteisyyden nousuun. Heinoslaiset julistivat jyrkkää ja ilotonta vanhatestamentillista oppia ja vaativat eristäytymistä maailmasta.

"Kyse oli reviiritaistelusta"

Oulu-seuran nykyinen puheenjohtaja Mauno Heikkilä oli 1960-luvulla kaupungin keskustassa asuva nuori mies.

Mies seisoo  keskellä antiikkikauppaa.
Mauno Heikkilä oli muiden oululaisten nuorten lailla Sokos-aukiolla heinoslaisten kokoustilojen ulkopuolella ihmettelemässä toimintaa vuonna 1967, kun Oulussa tapahtuneet väkivaltaiset mellakat ylsivät valtakunnalliseen julkisuuteen.Timo Nykyri/ Yle

Hän ei näe silloin tapahtuneita mellakoita niinkään osana Euroopan modernisoitumiseen liittyvää radikaalin nuorison liikehdintää. Heikkilän mielestä kyse oli enemmänkin eri uskonnollisten liikkeiden välisestä valtakamppailusta.

– Kyse oli reviiritaistelusta, sanoo Heikkilä.

Pohjois-Suomessa silloin vielä nykyistäkin vahvemman herätysliikkeen, vanhoillislestadiolaisuuden piirissä heinoslaisia ei katsottu hyvällä. Useat lestadiolaiset papit tuomitsivat lopulta liikkeen opit.

Vanhoillislestadiolaiset kokoontuivat tuohon aikaan Oulun Uudellakadulla rauhanyhdistyksen tiloissa. Näissä kokouksissa käyneet nuoret lestadiolaismiehet olisivat Heikkilän mukaan olleet provosoimassa heinoslaisia vastaan Sokos-aukiolla suunnattuja mellakoita.

– Meillä keskustassa asuvilla nuorilla ei ollut mitään tekemistä sen mellakan kanssa. Seurasimme vain hämmästyneinä toimintaa. Todennäköisesti se joukko kerääntyi muiden uskonnollisten liikkeiden kokoontumisten jälkeen sille alueelle tarkoituksena ärsyttää toisia, sanoo Heikkilä.

Juuri tähän valtakamppailuun alueen voimakkaimman uskonnollisen herätysliikkeen kanssa Heikkilä uskoo myös pelon kirkkojen polttamisesta liittyneen.

Heikkilän mielestä heinoslaiset yrittivät tuhota sellaisten seurakuntien, joiden papit olivat asettuneet vastustamaan heinoslaisuutta, kirkkoja.

Heinoslaisuudesta dokumenttielokuvan tehneen Annika Nykäsen tekemien haastattelujen mukaan kyse ei ole ollut uskonnollisten ryhmien taistelusta.

Nykänen on saanut sen käsityksen, että uhka kirkonpolttamisesta on perustunut väärinkäsitykseen. Dokumentaristin haastattelujen Haukiputaan kirkon piirittäneet Oulun profetian jäsenet koettivat vain taivutella Haukiputaan kirkkoherra Erkki Jokelaa pyhäksi miehekseen sanoen "Sytytä Herra jo valitun palvelijasi sydän palamaan".

Nykänen näkee Oulussa Sokos-aukiolla vuonna 1967 koetun mellakan liittyvän enemmänkin yleiseurooppalaiseen auktoriteettien kaatamiseen.

Tapahtumia päivystävänä mellakkareportterina seurannut Kaisu Mikkola tiivistää Nykäsen dokumentissa poliisin toiminnan mellakoiden yhteydessä näin: "Heinoslaisilla oli kokoontumisvapaus, mutta nuorison kokoontumisvapautta, sitä oululaisten töllistelemiskokoontumisvapautta poliisit kyllä rajoittivat aika reippaasti." Video: Klaffi-tuotannot.

Maailmanloppu alkaa Oulusta -elokuvassa esiintyvien erilaisten ryhmien toiminnasta dokumentin ohjaaja Nykänen toteaa, että kun ihminen kuuluu johonkin joukkoon, sen sisällä toimiminen antaa hänelle onnen.

Heikkilä taas muistelee olleensa viemässä useampiakin heinoslaisuuden vuoksi mielenterveytensä menettäneitä ihmisiä Oulun piirimielisairaalan johtajana tuolloin toimineen Konrad von Baghin pakeille.

Heinoslaisuus elää yhä

Lahkosta kertovassa dokumenttielokuvassa Maailmanloppu alkaa Oulusta liikkeen rahoittajaksi ja yhteiskuntasuhteiden hoitajaksi mainitaan liikemies Gustav Henning Johannes Brännkärr.

Hän on nykyään heinoslaisen perinteen jatkajan Suomen esirukoilijakansan esirukoilijoiden puheenjohtaja. Brännkärr asuu Kaarinassa yhdistyksen osoitteekseen ilmoittamassa omakotitalossa.

Brännkärr kertoo Ylelle, että yhdistys muistaa joka vuosi 23. elokuuta Laila Heinosen ensimmäistä Jumalalta saamaa ilmoitusta.

– Silloin Jumala puhui suoraan Suomen kansalle ja vielä suomen kielellä, sanoo Bränkärr.

Hänen mukaansa rukoustoiminta jatkuu, kunnes herätys tapahtuu ja pilkkaajat saavat nähdä.

Brännkärrin mukaan heinoslaiset eivät koskaan ole odottaneet maailmanloppua, vaan herätystä.

Hän ei antanut aikanaan dokumenttielokuvaan haastattelua, eikä koe tarvetta julkisuudelle vieläkään. Sen Brännkärr haluaa edelleen tuoda julki, että elokuva oli hänen mielestään todella paha asia.

Maailmanloppu alkaa Oulusta -elokuvan ohjaaja Annika Nykänen kertoo puolestaan kokeneensa elokuvan teon yhteydessä painostusta ja joutuneensa muun muassa salaamaan puhelinnumeronsa.

– Lähinnä minulle mainittiin heidän suunnaltaan, että dokumentin teosta voi koitua jokin rangaistus. Sitä en tiedä, että oliko sen tarkoitus koitua meille tekijöille vai heille itselleen jutun teon myötä, sanoo Nykänen.

Lisää aiheesta Yle Areenassa:

Ylen vanha tv-juttu: Aune Heinonen vastaa syytöksiin. Vastustajiin lukeutuva Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Samuel Lehtonen puolestaan pitää liikettä fanaattisena. Niin ikään haastatellun psykiatri Klaus W. Karlssonin mielestä lehtitiedot viittasivat heinoslaisten psyykkiseen häiriintymiseen.

Lisää aiheesta:

Suomen Kuvalehden arkisto vuodelta 1967: Profeetta raastuvassa (siirryt toiseen palveluun)(s.1 2 alkaen, avautuu pdf:nä)

Voit keskustella aiheesta 24.8. kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi