1. yle.fi
  2. Uutiset

Itärajalta löytyi merkki muinaisesta asumuksesta, joka mullistaisi rakennushistorian: "Suomen oloissa aivan ainutlaatuista"

Etelä-Karjalassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

kaivaukset
arkeologi Tapani rostedt ja professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta

Hirsirakentaminen saattaa olla Suomessa huomattavasti aiemmin arveltua vanhempaa.

Nykykäsityksen mukaan hirsirakenteita olisi ruvettu tekemään Suomessa vasta nuoremmalla kivikaudella noin 7000 vuotta sitten. Tämä olisi liittynyt vakiintuneeseen asumiseen Suomessa.

Joutsenon Kuurmanpohjan arkeologisissa kaivauksissa Lappeenrannassa tehdyt löydökset viittaavat kuitenkin siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

– Jos tämä vahvistuu, niin se olisi Suomen oloissa aivan ainutlaatuista, Kuumanpohjassa kaivauksia tehnyt Kainuun museon arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

arkeologi Tapani rostedt
Kajaanin museon arkeologi Tapani Rostedt Kuurmanpohjan arkeologisella kaivauksella.Kare Lehtonen / Yle

Hirsirakennus lahden rannalla

Kuurmanpohjan Hiekkasillan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellon laidalla hiekkaisessa mäenrinteessä yli kymmenen kilometrin päässä Saimaasta.

Noin 10 300 vuotta sitten nykyinen pelto oli muinaisen Ancylusjärven lahti, jonka rannalla kivikauden ihmiset elivät. Itämeren kohdalle syntyneen Ancylusjärven pinta oli nykyistä Saimaan vedenpintaa korkeammalla.

Ancylusjärvi
Itämeren kohdalle syntyi Ancylusjärvi jääkauden jälkeen ja se oli korkeimmillaan noin 10 000 vuotta sitten. Silloin yksi järven lahdista ulottui aina Kuurmanpohjaan saakka (ei piirretty karttaan). YLE

Nelikulmainen rakennus

Hirsirakentamiseen viittaa erityisesti asuinpaikalta esiin kaivetun rakennuksen muoto. Se on voitu määritellä kaivauksissa tehtyjen esinelöytöjen sijaintien perusteella. Näin on voitu havaita esimerkiksi seinien paikat.

– Löydöt viittaavataika selvästi siihen, että tässä on ollut neliömäinen rakenne, joka voi olla merkki maan alla olleesta hirsikehikosta, arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

Rostedt korostaa, että hirsirakenteesta ei ole suoria todisteita, koska rakennuksen kaikki puuosat ovat jo aikoja sitten hävinneet Suomen happamassa maaperässä.

arkeologi Tapani rostedt ja professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta
Kuurmanpohjassa esiinkaivetun rakennuksen pohja on nelikulmainen. Vasemmalla Tapani Rostedt ja oikealla professori Aivar Kriiska.Kare Lehtonen / Yle

Rakennuksen muoto viittaa kuitenkin vahvasti juuri hirsirakenteeseen.

– Siinä ei ole kovin paljon muita mahdollisuuksia. Todennäköisesti kysymys on hirsistä, jotka on laitettu vaaka-asentoon ja katto on sitten rakennettu tämän kehikon päälle, Rostedt sanoo.

Asian vahvistuminen muuttaisi käsityksiä Suomen varhaisesta asutushistoriasta.

– Näin vanhoja hirsirakenteisia asumuksen pohjia ei Suomesta muualta tunneta, arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

työkaluja Kuurmanpohjan kaivauksilla
Arkeologisia kaivauksia Kuurmanpohjassa on tehty jo parinkymmenen vuoden ajan.Kare Lehtonen / Yle

Vakiintunutta asutusta

Aikaisemmin on luultu, että vakiintunut asuminen Suomen alueella olisi alkanut vasta uudemmalla kivikaudella eli noin 7000 vuotta sitten.

Tätä ennen Suomessa olisi liikuttu lähinnä pyyntimatkoilla. Asumukset olisivat olleet helposti siirrettäviä kotamaisia rakennuksia.

Kuurmanpohjassa on tehty kaivauksia parinkymmenen vuoden kuluessa useilla eri kivikautisilla asuinpaikoilla. Tehdyt löydöt viittaavat siihen, että alueella on ollut vakiintunutta asutusta jo yli 10 000 vuotta sitten.

Kuurmanpohjan kaivauksista löytynyttä piitä, jonka epäillään olevan kotoisin Keski-Venäjältä
Kaivauksista löytynyttä piitä, jonka epäillään olevan kotoisin Keski-VenäjältäTommi Parkkinen/Yle

Paikallinen raaka-aine käyttöön

Vakiintuneeseen asumiseen Kuurmanpohjassa viittaa esimerkiksi se, että asukkaat ovat siirtyneet pois tuontiraaka-aineen eli piikiven käytöstä. Kiviesineitä on alettu tehdä paikallisesta raaka-aineesta kvartsista.

– Heidän on pitänyt sopeutua paikallisiin materiaaleihin. Eli kvartsi on sitten se, mitä heovat käyttäneet, Tapani Rostedt sanoo.

Alueelta on löydetty muun muassa paikallisen raaka-aineen saamiseen käytetty kvartsilouhos.

.

Kuurmanpohjan kaivausten lähellä oleva kallio, josta on irroitettu kvartsia työkalujen tekoa varten yli 10 000 vuotta sitten
Kuurmanpohjasta löytynyt kivikautinen kvartsilouhos.Tommi Parkkinen/Yle

– Me näemme tässä paikallisen oman kulttuurin synnyn tällä alueella, Kuurmanpohjassa pitkään kaivauksia tehnyt Tarton yliopiston professori Aivar Kriiska kertoo.

Hirsi viittaa vakituiseen asumiseen

Myös Kuurmanpohjassa esiin kaivettu muinainen asumus viittaa vakiintuneeseen asumiseen.

– Rakennus on upotettu noin puoli metriä syvälle maaperään, mikä on vaatinut paljon työtä. Tuskin sellaista vaivaa olisi nähty vain väliaikaisen asumuksen vuoksi, arkeologi Tapani Rostedt huomauttaa.

Myös mahdollinen hirsirunko olisi viite vakiintuneesta asumisesta.

– Kyllä siinä on silloin asuttu pidempään. Ei se varmasti ole ollut asumus, jossa vain käydään ja lähdetään pois, Tapani Rostedt sanoo.

Lue seuraavaksi