1. yle.fi
  2. Uutiset

EU:n pakotteet eivät ole 20 vuodessa horjuttaneet Lukašenkaa – Itsevaltaisen johtajan voimakas tukeminen olisi nyt kuitenkin riski Venäjälle

EU on määrännyt Valko-Venäjälle pakotteita monta kertaa, mutta viisi vuotta sitten ne alkoivat parantaa suhteitaan.

Valko-Venäjä
Mielenosoittajia
"Saša, mene pois!" luki mielenosoittajan kyltissä Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä 18. elokuuta. Aljaksandr Lukašenka on johtanut maata vuodesta 1994 lähtien.Valery Sharifulin / TASS

EU on kiristämässä Valko-Venäjän vastaisia pakotteita painostaakseen maan itsevaltaista johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa vaalivilppisyytösten laukaisemassa kriisissä.

Pakotteiden odotetaan kohdistuvan ihmisiin, joiden katsotaan olevan vastuussa vaalituloksen väärentämisestä ja poliisiväkivallasta. Vaaliviranomaiset ilmoittivat Lukašenkan voittaneen vaalit 80 prosentin ääniosuudella, ja ilmoitus johti laajoihin mielenosoituksiin Valko-Venäjällä.

Kerta ei ole suinkaan ensimmäinen, kun EU yrittää pakotteilla painostaa Valko-Venäjää kunnioittamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Pakotteita on vuoroin määrätty ja vuoroin kumottu Lukašenkan 26 vuotta jatkuneella valtakaudella.

Mutta Lukašenkan valta ei ole horjunut eivätkä otteet oppositiota kohtaan lientyneet.

Lukašenka on voinut nojata Venäjän vahvaan tukeen. Venäjä ei kuitenkaan tue enää varauksettomasti Lukašenkaa, ja nyt tulo voimakkaasti hänen avukseen olisi Venäjälle riski, arvioivat sekä Ulkopoliittisessa instituutissa ohjelmajohtajana työskentelevä Arkady Moshes että Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Pakotteita ja pakotteiden purkamista yli 20 vuotta

EU on vuorotellen jäähdyttänyt ja lämmittänyt suhteita Valko-Venäjään siitä lähtien, kun Lukašenka astui valtaan vuonna 1994.

Suhteet jäädytettiin ensimmäistä kertaa (siirryt toiseen palveluun) jo vuonna 1996, kun Lukašenka haali itselleen lisää valtaoikeuksia. Ensimmäiset pakotteet EU määräsi vuonna 2004 neljän Lukašenkan poliittisen vastustajan katoamisen vuoksi.

Mielenosoittajia
15. maaliskuuta 1998 noin 5 000 ihmistä osoitti mieltä presidentti Aljaksandr Lukašenkan itsevaltaista hallintoa vastaan Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Viktor Drachev / EPA

Vuosikymmen lopulla EU yritti kohentaa suhteita Lukašenkan hallintoon, mutta kiristi jälleen vuonna 2011 pakotteita demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistuneiden loukkausten, muun muassa vaalivilpin takia. Pakotelistalle joutui syyllisiksi epäiltyjä, ja Valko-Venäjä määrättiin asevientikieltoon.

Vuonna 2016 Lukašenkan vastainen oppositio sai kuitenkin kokea karvaan pettymyksen. EU purki valtaosan pakotteista. Matkustuskiellot ja varojen jäädytykset olivat koskeneet yli 170 valkovenäläistä sekä sotateollisuusyrityksiä.

Voimaan jäi asevientikielto sekä pakotteet neljää ihmistä vastaan.

EU:n mukaan Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen paraneminen mahdollisti pakotteiden lieventämisen. Vankilassa istuneet Valko-Venäjän opposition edustajat vapautettiin juuri ennen presidentinvaalejaa. Oppositio kuitenkin boikotoi vaaleja.

Pakotteiden purkamisen jälkeen EU ja Valko-Venäjä ovat lämmitelleet suhteitaan (siirryt toiseen palveluun) ja lisänneet yhteistyötä, mutta EU on samaan aikaan pitänyt esillä vaatimuksia uudistuksista.

Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande ja  Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka
Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande ja Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka Ukrainan rauhanneuvotteluissa Minskissä helmikuussa 2015.Tatyana Zenkovich / EPA

"Ukraina muutti motiivia"

Vaikka EU:n ja Valko-Venäjän suhde on ollut syklistä pakotteiden ja lähentymisen vaihtelua, Moshesin mukaan vuosi 2015 poikkesi aiemmasta.

– EU:n politiikka ei ollut enää pelkkää toiveajattelua, vaan sillä oli selkeä motivaatio: geopoliittinen. Julkinen selitys pakotteiden purkamiselle oli, että ne eivät olleet toimineet ja tarvitaan uutta politiikkaa, Moshes toteaa Ylelle puhelimitse.

Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen sekä EU että Yhdysvallat alkoivat lisätä yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa estääkseen maan luisumisen liian lähelle Venäjää. EU halusi, etteivät Ukrainan tapahtumat toistu Valko-Venäjällä, maata ei liitetä Venäjään eikä siellä puhkea isoa kriisiä kuten Ukrainassa.

Myös Kangaspuro arvioi, että EU on pyrkinyt integroimaan Valko-Venäjän eurooppalaisiin yhteistyörakenteisiin ja lisäämään vaikutusvaltaansa.

– Tämä on toiminut jossain määrin tilanteissa, joissa Lukašenka on hakenut lisää liikkumatilaa Venäjän suhteen. Viimeisin tällainen periodi oli vuoden 2014 Ukrainan kriisin jälkeinen aika, Kangaspuro sanoo Ylelle sähköpostitse.

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka halaa Ukrainan presidenttiä Petro Porošenkoa.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka halasi Ukrainan presidenttiä Petro Porošenkoa, kun Ukrainan rauhanneuvottelut alkoivat Minskissä helmikuussa 2015.Tatyana Zenkovich / EPA

Kangaspuron mukaan Valko-Venäjä on EU:lle tärkeä jo pelkästään siksi, että se sijaitsee EU:n ja Naton jäsenvaltioiden, Baltian maiden ja Puolan, naapurissa. Samalla se on EU:n ja Venäjän välisen geopoliittisen kentän leikkauskohdassa.

– Valko-Venäjän kytkeminen tiiviimmin EU-yhteistyöhön saattaisi ajan myötä löyhentää Valko-Venäjän ja Venäjän valtioliittosuhdetta. Tällä hetkellä Valko-Venäjällä ja Venäjällä on läheinen sotilaallinen ja taloudellinen yhteistyö ja siksi suhteiden kehittymisellä EU:n kanssa olisi vaikutus myös laajemmin Venäjän ja lännen väliseen asetelmaan, hän arvioi.

Moshes kuitenkin toteaa, että EU ymmärtää Valko-Venäjän olevan paljon riippuvaisempi Venäjästä kuin Ukraina, joten siitä olisi vaikeaa saada aikaan todellinen geopoliittinen kamppailu.

"EU:lla vain vähän porkkanaa"

Moshes kertoo pitäneensä koko ajan vääränä EU:n päätöstä purkaa pakotteet. Hänen mukaansa EU toivoi, että Lukašenkan hallinto pehmenisi sisältä, mutta niin ei käynyt.

– Tuolloin sanottiin, että vuoropuhelu tuo tuloksia. Nyt he joutuvat kohtaamaan sen, mitä kieltäytyivät näkemästä aikaisemmin.

Moshes pitää EU:n mahdollisuuksia paljon heikompina kuin ennen Ukrainan kriisiä.

Hän uskoo, ettei EU voi määrätä Valko-Venäjälle vakavia taloudellisia pakotteita. Ihmiset kärsisivät niistä, ja jos niitä määrättäisiin, Venäjä tulisi Valko-Venäjän avuksi.

Moshesin mukaan EU:lla ei myöskään ole juuri porkkanaa Lukašenkan suuntaan. Tuki on lisääntynyt, mutta se on yhä pientä verrattuna Valko-Venäjän Venäjältä saamaan apuun.

Lisäksi aiemmin Valko-Venäjän mielenosoittajat näkivät EU:n toivon lähteenä, mutta eivät enää. Ihmiset myös tietävät, että EU on ollut tekemisissä Lukašenkan hallinnon kanssa viisi viime vuotta, hän totea.

Lue lisää:

Mikä on punavalkoinen lippu, jota valkovenäläiset heiluttavat protesteissa – ja miksi EU:n liput loistavat poissaolollaan?

"Lukašenkan auttamisessa riskejä"

Kangaspuron mukaan Venäjä näyttää olevan odottavalla kannalla sen suhteen, miten se aikoo reagoida Valko-Venäjän kriisiin.

Hän huomauttaa, että Lukašenkan ja Venäjän suhde on ollut jo pitkään ongelmallinen eikä Moskova katso Valko-Venäjää ensisijaisesti Lukašenkan kautta.

– Venäjälle on oleellista miten se turvaa Valko-Venäjällä olevat sotilastukikohtansa ja taloudelliset intressinsä.

Kangaspuro uskookin, että Lukašenkan avuksi rientäminen voisi tulla Venäjälle paljon kalliimmaksi kuin mitä sillä voisi saavuttaa niin kauan kuin turvallisuusintressit eivät ole kyseessä.

Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukašenka
Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukašenka tapasivat Krasnaja Poljanassa Venäjällä helmikuussa.Andrei Stasevich / TASS

Moshes puolestaan uskoo, että Venäjä on valmis tukemaan Lukašenkaa kaikin tavoin lukuunottamatta sotilaallista väliintuloa. Vaikka hänkin toteaa, ettei Lukašenka ole Venäjälle ihanteellinen kumppani, hän uskoo Venäjän suhtautuvan tähän turvallisena pahana. Uusi johtaja olisi epäluotettavampi.

– Lukašenka voi myös heikentyessään tehdä enemmän niin kuin Venäjä haluaa, Moshes sanoo.

Hänen mukaansa Venäjän media toistaa Lukašenkan viestiä ja venäläismedialla on vahva vaikutus myös Valko-Venäjällä.

– Rahaa tulee tarvittaessa. Turvallisuuspalvelut voivat tehdä yhteistyötä erityisoperaatioiden järjestämisessä, Moshes arvioi.

Sen sijaan sotilaallisessa väliintulossa olisi Moshesinkin mukaan riski.

– Valkovenäläiset näkevät venäläiset ystävinä ja veljinä. Sotilaallinen väliintulo rikkoisi tämän kuvan.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajan analyysi: “Vihreät miehet” voivat pian turvata Venäjän aseman Minskissä, mutta Kreml tuntuu vielä harkitsevan vaihtoehtojaan

"Putinilla ei varaa epäonnistua"

Toisin kuin Krimin valtauksesta, Venäjän presidentille Vladimir Putinille tuskin koituisi sisäpoliittistakaan hyötyä Lukašenkan voimakkaasta tukemisesta.

Kangaspuro huomauttaa, että Putinin omat kannatuslukemat ovat madelleet. Hänen toimintaansa koronakriisin johtamisessa on arvosteltu voimakkaasti ja lasku kriisin taloudellisista seurauksista on vielä edessä.

– Putinilla ei oikein olisi varaa epäonnistua Valko-Venäjän politiikassaan tukemalla legitimiteettinsä menettänyttä Lukašenkaa. Vaikka valtaosa venäläisistä ja valkovenäläisistä pitävät toisiaan lähes samana kansana, veljeskansoina, sama ei päde suhtautumisessa johtajiin, hän toteaa.

Moshes huomauttaa, että Krimin valtausta voitiin perustella väittämällä, että Venäjä auttaa venäläisväestöä syrjinnältä. Valko-Venäjällä sama selitys ei onnistu, jos tuetaan hallitusta kansaa vastaan.

– En näe Putinille mitään voitettavaa siinä, jos hän auttaa Lukašenkaa voimalla, Moshes sanoo.

Korjaus 19.8.2020: Pääkuva vaihdettu. Aiempi pääkuva ei ollut Valko-Venäjältä.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Korona teki Putinista bunkkerissa piileskelevän papan, jonka suosio rapautuu

Valko-Venäjän oppositiojohtaja vetoaa Euroopan unioniin: "Älkää tunnustako vilpillisten vaaliemme tulosta"

Lue seuraavaksi