1. yle.fi
  2. Uutiset

Yritykset tekivät koronatuilla digi- ja tuotekehitysloikan – Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatukia haki 61 000 yritystä

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää laajan selvityksen kaikkien koronatukien ja helpotusten vaikutuksista.

Valtion tuet
Kuvassa on Business Finlandin logo.
Loppu häämöttää jo Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatukihakemusten käsittelyssä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kun haku ELY-keskusten ja Business Finlandin tukiin päättyi kesäkuun alkupuolella laskuri kertoi hakemuksia tulleen runsaat 61 000. Nyt hakemusten käsittelyissä jo jononpää häämöttää.

– Kyllä se oli aavistettavissa, että yrityksessä, joissa yrittäjällä ja yrityksellä oli eväitä käynnistää kehittämishankkeita, niitä hakemuksia tulee paljon. Kyllä kokonaismäärä oli silti yllättävän suuri, sanoo alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäälliköksi Marja-Riitta Pihlmann Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Kyllä hakemusten määrä yllätti. 60 000 hakemusta on Suomessa todella suuri määrä. Tarve tämäntyyppiseen tukeen on ollut pienillä yrityksillä kova, sanoo Business Finlandin johtaja Reijo Kangas.

ELY-keskuksilla rahoitusta oli käytettävissä 400 miljoonaa euroa ja Business Finlandilla 980 miljoonaa.

Tähän mennessä Business Finland on myöntänyt koronarahoitusta noin 890 miljoonaa euroa ja ELY-keskukset 280 miljoonalla. Yhä käsittelemättä on yhteensä noin 5 000 hakemusta.

Business Finlandin koronarahoitus
Samuli Huttunen / Yle
Ely-keskusten koronarahoitus
Samuli Huttunen / Yle

Rahoitusta on myönnetty tähän mennessä eniten kaupan alalle, teollisuuteen ja matkailu- ja ravintola-alalle. Business Finlandin mukaan suurimpia tukisummia ovat puolestaan saaneet teollisuus, kaupan alat ja rakentaminen. Ero johtuu siitä, että näillä aloilla on enemmän suuria kehitysprojekteja esimerkiksi ravintola- ja matkailualaan verrattuna. Luovien alojen rahoitus on myös noussut korkealle kevään ja kesän edetessä.

Top 10 Business Finlandilta tukea saanutta toimialaa
Samuli Huttunen / Yle

Digiloikkaa, tuotekehitystä ja ryhtiä yrittämiseen

– Rahoituksella on selkeästi haettu yrityksiin digiloikkaa sekä kehitetty uusia liiketoimintamalleja, kun koronaepidemia on muuttanut ostajien käyttäytymistä. Myös perinteisiä tuotekehityshankkeita on rahoitettu paljon, kertoo Kangas.

Digiloikkaa on havaittu myös 1–5 henkilöä työllistävissä yrityksissä, mutta monelle yritykselle jo käsityksen syntyminen oman yrityksen tilasta ja suunnasta on ollut merkityksellistä.

– Kyllä siinä varmasti on syntynyt loikkaa, toki pienillä kotimarkkinayrityksillä se loikka on vähän toisellainen. Digiloikan lisäksi on ollut havaittavissa sellaista patoutunutta tarvetta tehdä tilannekatsaus omassa yritystoiminnassa, Pihlmann sanoo.

Koiranraksuvalmistajaa tuki rohkaisi investointeihin

Koiranomistajille tutun Dagsmark Petfoodin tuotevalikoima laajenee ensi vuonna kissoihin ja kuivanappuloiden lisäksi myös muun muassa märkäruokiin. Koronakriisi paljasti neljä vuotta vanhalle yritykselle, että tukijalkoja tarvitaan enemmän.

– Koirien ruuisssa oli aluksi samanlainen hamstrauspiikki kuin oli vessapapereissakin. Se aiheutti positiivisen piikin myyntiin. Sen jälkeen kaikki uhat laskeutuivat päälle eli säilyykö toimituskyky, kertoo kotimaisen Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja ja perustaja Laura Strömberg.

Korona uhkasi pysäyttää tuotteiden toimitukset, kun pakkausmateriaali jumitti Italiassa. Myös nappuloihin tarvittavan raaka-aineen saannissa ilmeni vaikeuksia. Noin neljän miljoonan euron liikevaihtoa tekevän ja 7-10 henkeä työllistävän yrityksen johdossa ryhdyttiin miettimään vaihtoehtoja.

Yhtiö sai Business Finlandilta 100 000 euroa kehittämistukea.

– Ymmärsimme, että liian ohuella langalla keikutaan eli vain koirien kuivaruokasegmentin varassa. Piti siis kehittää toimintaa niin, että jos tulee tällaista jatkossa niin meillä olisi useampia tuotteita ja monentyyppisiä raaka-ainevirtoja joihin tukeutua, Strömberg sanoo.

Kehitystyö tuotti tulosta ja johti isoihin investointeihin. Etelä-Pohjanmaan Karijoelta Loimaan Mellilään suurempiin tiloihin kesän aikana siirtyvä yhtiö odottaa nyt kasvun jatkuvan.

– Varsinaisen koronahässäkän jälkeen meillä ollut ihan hyvä tilanne, koska yleisesti kotimaisten tuotteiden kysyntä on kasvanut ja ihmiset ruvenneet miettimään suomalaisuuden arvoa. Ei kasvu ole ihan niissä luvuissa mitä tavoiteltiin, mutta ollaan positiivisen puolella, Strömberg sanoo.

Dagsmark Petfood ei ole hakenut muita tukia. Strömberg kuitenkin pitää tärkeänä, että tarjolla on ollut eritilanteessa oleville yrityksille erilaisia kriisitukia.

– Tämä enemmän tulevaisuuteen suuntautuva tuki oli meille tosi toimiva ratkaisu eli miten sitä liiketoimintaa kehitetään niin, että jatkossa ei ole niin haavoittuva, Strömberg sanoo.

Ministeriö selvittää tukien vaikutuksia

Koronatukien koko paletti alkaa olla jo pitkälti loppusuoralla. Pelkästään ELY-keskusten ja Business Finlandin kautta tukea on jaettu toista miljardia.

ELY-keskusten kyselyssä merkittäväksi hyödyksi kuvattiin liiketoiminnan uudistuminen ja vahvistuminen. Lisäksi rahoituksen avulla moni kertoi pystyneensä välttymään henkilöstön lomautuksilta, irtisanomisilta tai yritystoiminnan lopettamiselta.

Mitä muuta voi vielä toivoa?

– Tietysti kaikki toivovat, että myönnetyt tuet johtaisivat entistä toimivampiin ja menestyneempiin yrityksiin joilla on kasvuhaluja. Suomalaiset yritykset, kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä myöten, saisivat olla hieman kasvuhaluisempia. Kun tätä kokonaisuutta jälkikäteen tutkitaan ja arvioidaan, niin mielenkiinto kohdistuu siihen, onko niitä kasvupyrähdyksiä tullut, Pihlmann arvioi.

Työ- ja elinkeinoministeriö onkin käynnistämässä riippumattoman arvioinnin yritystuista, jotka on otettu käyttöön koronakriisin vuoksi.

Tavoitteena on selvittää tukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sekä tuottaa tietoa poliittisille päättäjille tulevia kriisejä varten. Lisäksi tehdään tarkastus tukivarojen käytöstä. Vaiheittain toteutettava arviointi ajoittuu vuosille 2020–2023.

– Keväällä ja kesällä uusia yritystukia otettiin käyttöön ja vanhoja laajennettiin nopealla aikataululla, kun haluttiin ehkäistä yritysten konkursseja, työttömyyttä ja talouskriisiä koronatilanteessa. Nyt haluamme arvioida tukien vaikutuksia tulevaa varten. Arviointi lisää valtion toiminnan läpinäkyvyyttä, ja tutkittua tietoa voidaan hyödyntää tulevissa päätöksissä, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Ilona Lundström.

Valtion koronarahoitus
Samuli Huttunen / Yle

Valtion koronarahoituksen kokonaismäärä maalis-kesäkuussa oli kaikkiaan noin 22 miljardia euroa. Tästä markkinaehtoista rahoitusta eli lainoja, Finnveran lainojen takausvaltuuksia tai Teollisuussijoituksen pääomasijoitusohjelmia on 10,2 miljardia euroa, suoria tukia 10,4 miljardia euroa ja työeläkemaksun alennusta 1,5 miljardia euroa.

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Tarkastelussa on erityisesti, miten tuet kohdentuivat, ehkäisivätkö ne konkursseja, miten ne edistivät työllisyyttä ja millaisia vaikutuksia niillä oli uusiutumiseen ja tuottavuuteen.

Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa. Yritystukien tutkimusjaosto toteuttaa tukien politiikka-arvioinnin, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, olivatko valitut tuet oikeita, mikä oli markkinaehtoisen rahoituksen rooli kokonaisuudessa ja millaiset politiikkakeinot sopivat erilaisiin talouskriiseihin ja tiettyyn tarpeeseen.

– Koronatukien riippumaton tutkimus on erittäin tärkeää tukien mittaluokan ja poikkeuksellisen suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Tuet sopivat hyvin tutkimusjaoston arvioitaviksi, mutta työsarkaa riittää runsaasti myös muille tutkijoille. Tutkimusjaosto julkaisee arvioitaan tulevissa raporteissaan, joissa hyödynnetään sekä jaoston omia analyysejä että tilattavien tutkimusten tuloksia, toteaa yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja Seija Ilmakunnas tiedotteessa.

Lue lisää:

Arviolta parikymmentä yritystä saanut valtiolta täydet 800 000 euron koronatuet – Yritysten tukihakemuksissa alkoi loppukiri

Yrittäjägallup: Yrittäjät pelkäävät uutta korona-aaltoa, mutta usko selviämiseen kohentunut – etätyöt yleistyvät jatkossa ja työelämä näyttää muuttuneen pysyvästi

Tuomas Arohonka saa yrittäjien työttömyyskorvausta yli 40 000 kollegan tapaan, mutta sen pienuus yllätti: "Olen joutunut turvautumaan toimeentulotukeen"

Lue seuraavaksi