Talviset vesisateet lyhentävät lumista aikaa – päästöjen vähentämisellä suuri merkitys Itämeren jäätymiseen

Vuotuinen enimmäislumensyvyys on huvennut Etelä- ja Länsi-Suomessa jopa neljä senttiä vuosikymmenessä, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

ilmastonmuutos
Sankka lumisade.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sateen olomuodon muutokset vaikuttavat lumensyvyyden muutoksiin. Henrietta Hassinen / Yle

Lumi- ja jääpeite vaikuttavat Suomessa yhteiskunnan toimivuuteen kuten esimerkiksi teiden kunnossapitoon ja merenkulkuun. Lumi suojaa kasveja pakkaselta ja vaikuttaa monen eläimen selviytymiseen.

Lumensyvyys on pienentynyt ja lumikausi lyhentynyt laajoilla alueilla Suomessa runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana, käy ilmi Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomarannan väitöstutkimuksesta.

Luomaranta tutki lumisuuden, lämpötilan ja sademäärien muutoksia Suomessa vuosina 1961–2014. Vuotuinen enimmäislumensyvyys hupeni eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa, noin 2–4 senttimetriä vuosikymmenessä. Paikoin muutos oli suurempi. Tutkimuksessa ei havaittu voimakkaita muutoksia Pohjois-Suomessa.

– Sademäärän ja sen olomuodon muutokset vaikuttivat lumensyvyyden muutoksiin, Luomaranta havainnollistaa muutoksen syitä.

Etelä-Suomessa talviset vesisateet ovat entistä yleisempiä. Lumi- ja vesisateet lisääntyivät myös Pohjois-Suomessa talvella. Tulokset on laskettu havaintoihin perustuvasta aineistosta, joka kattaa koko Suomen.

Itämeren jääpeitteen pienenemisen voimakkuus riippuu päästöjen määrästä

Luomaranta tutki lisäksi Itämeren jääpeitteen enimmäislaajuuden muutoksia tulevina vuosikymmeninä.

Tähän työhön hän käytti kahta eri RCP-päästöskenaariota, jotka kuvaavat kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvua. RCP4.5-skenaarion mukaan hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun noin vuonna 2040. Tämän skenaarion mukaan ilman hiilidioksidipitoisuus tasaantuu vuosisadan loppupuolella kaksinkertaiselle tasolle teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.

RCP8.5-skenaarion mukaan hiilidioksidipäästöt ovat vuoteen 2100 mennessä kolminkertaiset verrattuna vuoteen 2000. Ilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa yli kolminkertaiseksi verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.

– Voimakasta kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvua kuvaavan RCP8.5-skenaarion mukaan Itämerellä esiintyisi ainoastaan leutoja jäätalvia 2060-luvulta, Anna Luomaranta kertoo.

Keskimääräisen RCP4.5-skenaarion mukaan jääpeitteen pieneneminen olisi hitaampaa. Siinä tapauksessa keskimääräisiä jäätalvia saattaisi olla vielä 2080-luvulla.

Itämeren jääpeitteen muutoksia Luomaranta arvioi CMIP5-ilmastomalliaineiston avulla.

Luomarannan väitöskirja tarkastetaan Helsingissä perjantaina 21. elokuuta. Väitös on luettavissa Helda-palvelussa. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Suomen talvissa on tapahtunut 60 vuoden aikana hätkähdyttävä muutos – katso animaatiosta, miten kotiseutusi talville on käynyt

Näin talvien lumisuus on muuttunut 40 vuodessa – suomalaistutkimus pääsi maailman arvostetuimpaan tiedelehteen