1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koira

Eläin näkee ihmisessä lajitoverin: "Koira saattaa miettiä, olisiko se sittenkin ihminen", sanoo eläinfysiologi Paavo Hellstedt

Eläinlajin kesyyntyminen ja väri vaikuttavat kulkevan käsi kädessä.

koira
Koira nimeltä "Nasta" jolle pidetään muistikoulutuksia
Koira on laumaeläin, joka kokee itsensä ihmislauman jäseneksi ja läheisen ihmisen johtajakseen. Kuvituskuva.Sami Takkinen / Yle

– Mitä ne ajattelee minusta?

Kysymys on yleensä pyritty esittämään ihmisten tai kansakuntien kesken, mutta kun näkökulma viedään eläinten puolelle, kysymyksen asettelu muuttuu hämmentäväksi.

Onko ihminen eläimelle ruoka-automaatti, lauman johtaja vai rakas kumppani?

Susi kesytti itse itsensä koiraksi

– Sudella on käynyt hyvä tuuri. Se tällä hetkellä eräs maailman yleisimmistä eläimistä, sillä kaikki koirat ovat geneettisesti susia.

Näin toteaa Paavo Hellstedt, joka on eläinfysiologi, biologi ja filosofian tohtori. Hän on tutkinut työkseen muun muassa kärppien, lumikkojen ja susien käyttäytymistä.

– Pitkään luultiin, että ihminen on kesyttänyt suden koiraksi. Nykyisin ajatellaan yleisesti, että susi on hoitanut kesyttämisensä ihan itse.

– Sudet ovat alkaneet notkua kylien liepeillä ja lyöttäytyneet ihmisten seuraan joko metsästyskaveriksi tai vetokoiriksi riippuen siitä, missäpäin maailmaa on oltu.

Esimerkiksi Afrikassa löytyy edelleen niin sanottuja kylän koiria, jotka eivät kuulu kenellekään, mutta jotka ruokaa saadakseen vartiovat kylää toisilta pedoilta.

Susi Ähtärin eläinpuistossa
Susi Ähtärin eläinpuistossa kuvattunaPasi Takkunen / Yle

Koira on laumaeläin, joka kokee itsensä ihmislauman jäseneksi ja läheisen ihminen sen johtajaksi.

– Koira saattaa jopa itsekseen pohtia, että olisiko hän sittenkin ihminen, vaikka kyllä tunnistaa oman lajinsa, naurahtaa Paavo Hellstedt.

Kysymykseen kumpi on älykkäämpi, kissa vai koira, Hellstedt ei ota kantaa kuin biologisesti.

– Jos mietitään olemassa olevia älykkyysparametrejä, esimerkiksi aivo-selkäranka-paino-suhteet, niin kissalla on paljon pienemmät aivot suhteessa kuin koiralla.

– Kissan käyttäytyminen on erilaista kuin koiralla, koska se ei ole laumaeläin ja tuntuu siksi ihmisestä itsenäisemmältä.

Koiran älykkyyttä puolestaan ei ole ymmärretty oikein, ennen kuin tajuttiin, että sen pääaisti maailman hahmottamisessa on haju, ei näkö.

– Siksi koira ei tunnista itseään peilistä kuten harakka tai korppi, mutta hajuun perustuvissa kokeissä se tunnistaa aina itsensä itsenä, tietää olevansa minä.

Koiran ja ihmisen havaintomaailman erilaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että koira on hyvin selvillä siitä, missä vaiheessa lisääntymiskiertoa naapurin koira on. Ihmisellä ei siitä ole aavistustakaan.

Väri ja kesyyntyminen kulkevat yhdessä

Geenitutkimuksessa on viime aikoina löydetty niin sanottu kesyyntymisgeeni, joka on linkittynyt lähelle sellaista geeniä jota kutsutaan värigeeniksi.

Näiden kahden yhteistyön seurauksena esimerkiksi koirat ovat harvoin suden värisiä, vaan ne voivat olla minkä tahansa värisiä.

Paavo Hellstedt kertoo Venäjällä tehdyistä kokeista ketuille.

Räv dricker vatten
Kesyyntymiseen liittyvää värigeeniä on tutkittu myös ketuillaElles Rijsdijk

Kokeissa otettiin tietyn kettulauman kesyimmät yksilöt ja pariutettiin ne keskenään.

Muutamassa sukupolvessa nämä ketut olivat yhtä kesyjä kuin koirat, mutta ne olivat myös laikukkaita niin kuin koirat.

Sama pätee myös muihin ihmisten seuralaisiin ja kotieläimiin.

Esimerkiksi alkuhärkä oli yksivärinen, nykysin naudat voivat olla minkä värisiä hyvänsä.

Simpanssi – eläin vai ihminen?

Tieteellisesti ihmiset, simpanssit, kääpiösimpanssit ja jopa orangit ja gorillat pitäisi luetella samaan sukuun kuuluviksi.

Ihminen ja simpanssi ovat eronneet kehityksellisesti noin 6 miljoonaa vuotta sitten, ja sen jälkeen molempiin linjoihin on tullut useita erilaisia lajeja.

Se muoto, josta lähdettiin ei ollut kumpikaan, ja ihminen ja simpanssi ovat ainoita, jotka ovat tästä kehityksestä jäljellä.

– Eri apinat tunnistavat ihmisessä samankaltaisuutta ja pystyvät kommunikaatioon. Ja vaikkapa gorillat eivät pidä ihmistä minä tahansa metsän eläimenä, vaan jonain itsensä kaltaisena olentona.

Paavo Hellsten on eläinfysiologi, filosofian tohtori ja biologi.
Paavo Hellstedt on eläinfysiologi, filosofian tohtori ja biologi.Thomas Hagström/Yle

Fiktion puolella ihmisen ja apinan eroa on käsitelty esimerkiksi Markus Leikolan tuoreessa kirjassa Teidän edestänne annettu, jossa Jeesus astuu alas ristiltä, ottaa aikalisän ja aikakoneen ja alkaa selvitää, kumman lajin synnit hän itse asiassa ottaisi kannettavakseen: ihmisen vai apinan ja syntyy uudelleen simpanssiksi.

– Lajimäärittelyt ovat ihmisten tekemiä, eivät minkään muun lajin ja niitä on monenlaisia ja siksi ne voivat olla aivan pielessä, pohtii Hellstedt. Ihminen on eläin.

– Me lisäännymme samankaltaisesti kuin muut ja meillä ruumiin toiminnot on samankaltaisia kuin muilla.

– Suurin ero saattaa olla aivotoiminta, mutta siinäkään me emme ole niin ylivertaisia kuin haluamme kuvitella. Monet muut eläinlajit ovat parempia jossain muussa. Ihmisen voimavara on älykyys, mutta se saattaa myös olla tuhon siemen.

Katso tv-juttu tästä:

Mitä eläin ajattelee minusta tv-insertti
Lue seuraavaksi