1. yle.fi
  2. Uutiset

EK haluaa työllisyyspäätöksiä jo budjettiriihestä – Häkämiehen mukaan muuten ovat uhkana rajut leikkaukset ja veronkorotukset myöhemmin

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vaarana on, että Suomi velkaantuu holtittomasti ja lasku lankeaa tuleville sukupolville.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
Jyri Häkämies EK:n aulassa
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies patistaa hallitusta nopeisiin työllisyyspäätöksiin.Pekka Tynell / Yle

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hallituksen tärkein tehtävä on talouskasvun tukeminen, jotta velkaantuminen saadaan kuriin. EK esitteli talousohjelmaansa, joka on nimettykin Kasvu maksaa velan.

EK korostaa, että ilman työllisyyttä tukevia uudistuksia Suomi velkaantuu holtittomasti ja lasku lankeaa tuleville sukupolville.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti tiedotustilaisuudessa, että päätöksiä pitää syntyä jo syyskuun budjettiriihessä, vaikka hallituksen puolelta on todettu, ettei päätöksiä voida tehdä, niin kauan kun korona on päällä eikä työpaikkoja ole.

– Nimenomaan nyt pitää tehdä päätöksiä, jotta valmistelu käynnistyy, jotta ne tulevat voimaan, suurin osa ehkä vasta vuonna 2022. Syy, että nyt ei ole aika päättää, ei kerta kaikkiaan toimi, vaan päinvastoin: nyt on aika päättää, jotta vältetään karut vaihtoehdot.

Uhkana on ajatuminen rajujen leikkausten ja veronkorotusten tielle.

Häkämiehen mukaan hallitus ei voi odotella, että ulkopuolelta tuleva kasvu palautuu. Lisäksi Suomi oli varsin velkaantunut jo ennen koronakriisiä.

– Finanssikriisin jälkeen Suomi jäi telineisiin kun Ruotsi porskutti eteenpäin.

Valtiovarainministeriöm virkamiestyöryhmä esitteli viime viikolla keinoja 60 000 työpaikan löytämiseksi. Suurin osa keinoista miellyttää EK:ta mutta ei niinkään palkansaajien järjestöjä.

Yhteinen sävel voisi Häkämiehen arvion mukaan löytyä työttömyysturvaan liittyvistä uudistuksista.

– Potentiaali on suurin liittyen työn kannustavuuteen eli työttömyysturvan uudistamiseen

Virkamiesten mallissa työttömyyttä edeltävä työhistoria vaikuttaisi työttömyysturvan tasoon, niin että yhtäjaksoinen pitkä työllisyys toisi korkeamman työttömyysturvan kuin lyhyt työhistoria. EK:n mallissa työttömyysturva porrastettaisiin niin, että alkuun tuki olisi korkeampi ja leikkaantuisi kolmen kuukauden välein.

– Tässä meillä on erilaiset esitykset, mutta molemmat ajavat samaan maaliin.

Vasemmistopuolueet ja SAK ovat suhtautuneet porrastamisiin nihkeästi.

EK kannattaa myös muun muassa työttömysputken poistamista.

Hyvinvointivaltio tarvitsee 78 prosentin työllisyysasteen

EK:n mukaan jo väestön ikärakenteen vuoksi menot kasvavat noin 500 miljoonalla eurolla joka vuosi.

Suomi tarvitsee pitkällä aikavälillä 200 000 uutta työllistä eli 78 prosentin työllisyysasteen, jotta hyvinvointivaltio pysyy yllä, EK laskee.

Työllisyysaste oli heinäkuussa 73,7 prosenttia. Jokainen prosenttiyksikön lisäys on tiukassa.

Tärkeänä järjestö pitää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen pitää saada maaliin.

EK korostaa omistajuuden ja yrittäjyyden vahvistamista muun muassa verotuksen keinoin.

Työmarkkinoilla EK haluaa lisätä paikallista sopimista, jotta esimerkiksi koronan kurittamilla aloilla voidaan joustaa muita enemmän. EK:n mukaan muun muassa määräaikaisia työsopimuksia pitäisi voida tehdä nykyistä vapaammin, jotta työpaikat lisääntyisivät.

Joissakin uudistuksissa EK haluaa hallituksen peruuttavan menojen vähentämiseksi. Pois joutaisivat järjestön mielestä oppivelvollisuuden pidentäminen ja henkilötunnusuudistus. Hallituksen perhevapaauudistus vähentää EK:n laskelmien mukaan naisten työllisyyttä eikä lisää sitä. Perhevapaisiin EK ehdottaa toisenlaista mallia.

Koulutuasioissa EK lisäisi ensimmäisen tutkinnon suorittamisen aloituspaikkoja hallituskauden loppuun asti koronan takia.

Panostuksia kasvuun EK rahoittaisi EU:n elvytyspaketilla ja valtion omaisuuden myyntituloilla.

– Suomella on valittavana kasvun tie tai muutoskyvyttömyys ja surkastuminen, Häkämies tiivisti.

Lue seuraavaksi