Olemme nyt käyttäneet koko vuoden uusiutuvat luonnonvarat – pandemia lykkäsi ylikulutuspäivää, ja niin tulisi käydä joka vuosi, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin

Tänä vuonna koronapandemian on arvioitu pienentäneen ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä 9,3 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Luonnonvarojen liikakäyttö
Kuvassa on tulvan runtelema Bangladesh.
Tulvat aiheuttavat jatkuvasti tuhoja Dhaleshwan-joella Bangladeshissa. Joka vuosi eroosio tuhoaa Bangladeshissa miljoonien ihmisten koteja tai viljelysmaita. Kuva on otettu Dhakassa 19. elokuuta. Monirul Alam / EPA

Tänään lauantaina on maailman ylikulutuspäivä. Laskennallisesti kulutuksemme on siis ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja yhden vuoden aikana.

Huono uutinen on se, että tarvitsisimme 1,6 maapalloa, jos jatkamme kulutusta tämän vuoden tasolla. Suomen ylikulutuspäivä on perinteisesti ollut jo aikaisemmin, huhtikuun alussa.

Hyvä uutinen taas on se, että koronapandemian vuoksi maailman ylikulutuspäivä on tänä vuonna myöhästynyt yli kolme viikkoa. Se johtuu ympäristöjärjestö WWF:n mukaan siitä, että etenkin hiilidioksipäästöt ja puutuotteiden kulutus on ollut vähäisempää.

Väitöskirjatutkija Roope Kaarosen mukaan ylikulutuksen pitäisi vähentyä vastaavalla tavalla joka vuosi, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin.

"Kun yritetään saavuttaa rajatonta kasvua rajallisella planeetalla"

Tänä vuonna koronapandemian on arvioitu pienentäneen ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä 9,3 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

– Vastaava harppaus olisi käytännössä saavutettava joka vuosi, jos haluttaisiin olla oikealla linjalla ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, sanoo ympäristöpolitiikan tutkimusryhmän väitöskirjatutkija Roope KaaronenHelsingin yliopistosta.

Tämän vuoden ekologisen jalanjäljen pieneneminen antaa mittakaavaa siitä, kuinka runsaasti ylikulutamme luonnonvaroja globaalisti, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

– Ylikulutus aiheuttaa ekosysteemille esimerkiksi metsäpaloja ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

Ylikulutuksen vähentäminen tulisi kuitenkin saada aikaiseksi suunnitellusti, ei kriisin sattuessa.

– Jatkossa tulee yhä enemmän ulkopuolisia shokkeja, jotka väkisin rajoittavat kulutusta. Se on ilmiö, joka tapahtuu, kun yritetään saavuttaa rajatonta kasvua rajallisella planetaalla, sanoo Kaaronen.

Kuluttaja oppii ympäristöystävälliseksi, jos se tehdään helpoksi

Olemme monesti kuulleet kevään aikana, miten rutiinimme ovat muuttuneet ainakin osin ympäristöystävällisemmiksi; kotimaanmatkailu on nostanut suosiotaan ja ruokakaupassakin käydään suunnitelmallisemmin.

Nyt asiantuntijat miettivät, mahtaako ekologisemmasta kuluttamisesta jäädä meille tapa.

– En usko, että tässä sen kummallisempaa on opittu. Toistaiseksi tämä näyttää globaalisti tilapäiseltä notkahdukselta, sanoo väitöskirjatutkija Kaaronen.Hän on tutkinut Helsingin yliopistossa sitä, miten ihmiset omaksuvat uusia ympäristöystävällisiä tottumuksia.

Kaarosen mukaan paljon on puhetta hyvistä, ympäristöystävällisistä teoista, mutta hän näkee trendin menevän jopa osittain huonompaan suuntaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ilmestyy joka vuosi uusia kulutuskeskuksia, kauppakeskuksia ja liikenne ohjataan niiden läpi, antaa Kaaronen esimerkin.

– Puhutaan siitä, että pitäisi vähentää kulutusta, mutta trendi kaupunkisuunnittelussa on aivan päinvastainen.

Kuluttajien käyttäytyminen voi kuitenkin muuttua nopeastikin, jos yhteiskunnassa syntyy uusia normeja ja trendejä, joihin kasvaa sosiaalista painetta. Näin on käynyt vaikkapa kasvisruuan kanssa, vertaa Kaaronen.

– Se vaatii ympäristön, jossa ympäristöystävällinen käyttäytyminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja halvaksi.

Talouden elvytys ympäristön ehdoilla?

Koronapandemia on ollut pysähdys, joka on pistänyt ihmiset ajattelemaan myös ilmastoa ja globaaleja ongelmia. Siksi siitä voi seurata myös jotakin hyvää, sanoo kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta.

– Alkaa hahmottumaan se, että jos me ei nyt todella radikaalisti muuteta toimintatapojamme, tämä tilanne on se uusi normaali: ei tiedetä, mistä uusia uhkia tulee.

Talouden elvytystoimiin on löydettävä kestävyyskriteerit, eikä elvytys saa pahentaa ympäristön ja ilmaston tilaa, sanoo WWF:n Jussi Nikula.

– Nyt tehdään palautumista koronasta. Palautumista mihin? Se entinen tilanne oli runsas luonnonvarojen ylikulutus. Nyt meillä on mahdollisuus ohjata sitä palautumista johonkin uuteen, joka ohjaisi pois ylikulutuksesta.

Sitrassa on pitkään kehitetty kiertotalouden ratkaisuja ja Pajusen mukaan nyt on hyvä tilaisuus saada kaikki tämän työn tulokset käyttöön, kun taloutta ryhdytään rakentamaan uudestaan.

Tarvitsemme siis kestävämpiä ratkaisuja esimerkiksi teollisuuteen, mutta myös yksittäisellä kuluttajalla on merkityksensä isossa systeemissä, sanoo Pajunen.

– Näemme isona osana muutosta, että meistä jokainen ymmärtää, mikä on se oma rooli muutoksen tekemisessä.

Ennen kaikkea asiantuntijat kaipaavat nyt kestävämpiä, poliittisia päätöksiä.

– Olisi suotavampaa, että kaikki tämä tapahtuisi määrätietoisen politiikan tuloksena, eikä sattuman kautta, sanoo Kaaronen.

Lue myös:

Professori Arto O. Salonen ei iloitse koronakriisistä, mutta näkee sen jälkeisessä ajassa paljon positiivista

Testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Oletko sinä muuttanut kulutustasi tänä vuonna? Tai aiotko muuttaa kulutustasi? Voit keskustella aiheesta 23.8. klo 23:een asti.