1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjallisuus

Ainakin nämä kannattaa lukea – tässä 12 kiinnostavaa kirjaa syksyn runsaasta tarjonnasta

Syksyn kotimaisia kirjailijanimiä ovat muun muassa Kjell Westö ja Emmi Itäranta. Luvassa on myös uutta Elena Ferrantea.

Kuva: Laura Malmivaara, Veikko Somerpuro, Giovanni Giovannetti / Effigie

1. Kari Hotakainen: Tarina

Kari Hotakaisen kirjan nimi sisältää paljon, vaikka se ei kerrokaan juuri mitään. Tarina on vastaisku autofiktiobuumille, joka jyllää kirjamaailmassa. Tämä kirja ei siis kerro kirjailija Kari Hotakaisesta mitään, vaan on puhdasta fiktiota.

Tarinoita kirjassa kuitenkin rustaillaan. Homman nimi on se, mitä parempi ja kiinnostavampi elämäntarina on, sitä varmemmin pääsee asumaan paremmalle alueelle.

Kirjassa on paljon viiltävää kritiikkiä nykymenosta. Kirjassa ihmiset on pakkomuutettu kaupunkiin ja maaseutu on muutettu Virkistysalueeksi. Koska asuntoja ei tietenkään riitä kaikille, maaltamuuttajia asutetaan tyhjilleen jääneisiin kauppakeskuksiin.

Kirja osoittaa tarinan voiman, mutta samalla se pilkkaa kaiken tarinallistamista.

Hotakaisen edellisestä romaanista on kulunut viisi vuotta. Pari vuotta sitten ilmestynyt Kimi Räikkösen elämäkerta teki myyntiennätyksiä.

2. Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

Britanniassa asuva Emmi Itäranta julkaisee harvakseltaan, mutta kirjoja kannattaa odottaa.

Itäranta kirjoittaa yhteiskunnallista scifiä. Tällä kertaa mennään tieteiskirjallisuuden juurille, avaruuteen.

Taivaankappaleet on valjastettu hyötykäyttöön ja ihminen on valloittanut lähes koko aurinkokunnan. Kirjan suuria teemoja ovat luonnon riistäminen ja ihmisten kodittomuus.

Itärannan kieli on aina kaunista, vaikka aiheet ovat synkkiäkin.

Itärannan esikoisromaanista, vuonna 2012 Teemestarin kirjasta on parhaillaan tekeillä elokuva.

Emmi Itäranta kirjoittaa kirjansa sekä suomeksi että englanniksi. Kuva: Yle

3. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

Tommi Kinnunen antaa jälleen äänen vaietuille. Tällä kertaa kirjailija tarttuu aiheeseen, johon liittyy paljon häpeää ja vaikenemista. Reilu viikko sitten ilmestynyt romaani kertoo naisista, jotka lähtivät sodan aikana saksalaisten matkaan.

Nyt ei olla kuitenkaan rakkauden pyörteissä, vaan kyse on ankeasta paluusta Suomeen. Naiset ovat työskennelleet Pohjois-Norjassa saksalaisten kasarmeilla. Saksan hävittyä suomalaisnaiset otettiin vangeiksi.

Kirja kertoo pienen naisjoukon vaelluksesta läpi poltetun Lapin. Matkan aikana naisten historiaa ja ajatuksia pirskahtelee esiin. Kaikkea leimaa vaikeneminen ja häpeä.

Kinnusella on taito tuoda esiin henkilöidensä persoonaa, pikkuhiljaa tutustuen. Historiaan sijoittuva romaani antaa jälleen hyvän muistutuksen, mistä kaikesta maamme ihmiset ovatkaan selvinneet.

Tommi Kinnunen on ammatiltaan äidinkielen opettaja. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

4. David Foster Wallace: Päättymätön riemu (suom. Tero Valkonen)

Vihdoinkin tätä pääsee lukemaan suomeksi. Moni on varmasti yrittänyt englanniksi.

Kääntäjä Tero Valkosella on ollut suururakka kääntäessään tätä edesmenneen yhdysvaltalaiskirjailija David Foster Wallacen "käännöskelvottomaksi" luonnehdittua teosta.

Infinite Jestiä (ilmestynyt vuonna 1996)on kuvailtu aivot nyrjäyttäväksi postmoderniksi satiiriksi tai hysteeriseksi realismiksi. Noin 1300-sivuisen romaanin kokeellinen kerronta on tehnyt siitä kulttiteoksen.

Wallace tutkii teoksessaan muun muassa viihteen asemaa länsimaisessa kulttuurissa.

Vain 46-vuotiaana kuollutta kirjailijaa pidetään yhtenä aikakautemme merkittävimmistä kirjailijoista.

5. Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä

Selja Ahava kirjoittaa äärimmäisen taitavasti. Hänen tekstissään on rytmiä ja kauneutta.

Uusin romaani muistuttaa etäisesti Virginia Woolfin Orlandoa, jossa päähenkilö elää vuosisadalta toiselle. Ahavan kirjan päähenkilö Maria on innokas hyönteisten tutkija, mutta koska hän on tyttö, tie tutkijaksi tyssää alkuunsa. Kirja alkaa 1600-luvulta ja lopulta ollaan nykyajan Berliinissä. Romaani kertoo taidokkaasti naisen asemasta historiassa.

Nainen joka rakasti hyönteisiä on Selja Ahavan neljäs romaani.

6. Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä (suom. Helinä Kangas)

Pseudonyymi Elena Ferrante nousi maailmanmaineeseen Napoli-sarjallaan. Italialaiskirjailijan tuorein teos ilmestyi viime vuoden lopussa ja se oli tapaus Italiassa. Kirjaa jonotettiin kaupoissa.

Aikuisten valheellinen elämä ei kuulu Napoli-sarjaan, mutta siinä on tuttuja teemoja: naiseksi kasvaminen, luokkaerot ja tietenkin Italian värit ja maut.

Elena Ferrante on Italian merkittävimpiä nykykirjailijoita, ja ihme kyllä hänen henkilöllisyytensä on pysynyt salassa. Napoli-sarjaa on myyty yli 12 miljoonaa kappaletta, se on filmatisoitu ja käännetty yli 40 kielelle. Ennen koronapandemiaa Napoliin tulvi Ferrante-faneja kaikkialta maailmasta.

7. Rakel Liehu: Valaanluiset koskettimet

Rakel Liehun edellisestä romaanista on kulunut tovi. Vuonna 2003 ilmestynyt Helene voitti Runeberg-palkinnon ja tänä vuonna sen pohjalta valmistui Antti J. Jokisen ohjaama elokuva.

Runoilijana päätyönsä tehneen Liehun tekstiltä voi odottaa paljon. Tuleva romaani kertoo tytön ja pianon tarinan. Se on omakohtainen kertomus lapsuudesta ja taiteilijaksi kasvamisesta.

Liehu aloitti uransa runoilijana vuonna 1974 ja on julkaissut yhteensä 13 runokokoelmaa ja neljä romaania. 80-vuotias Liehu on saanut valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 2008.

Rakel Liehun uudessa romaanissa piano on tärkeässä roolissa. Kuva: Veikko Somerpuro

8. Anna Kortelainen: Tulirinta

Anna Kortelainen on ennen kaikkea tietokirjailija, mutta hän on ennenkin yhdistellyt faktaan fiktiota. Tässä tapauksessa se on ollut lähes välttämätöntä. Tulirinta kertoo Albert Edelfeltin pojasta, josta tiedetään hyvin vähän.

Erik oli Albert Edelfeltin ainut avioliitossa syntynyt lapsi. Kortelainen on rakentanut muutaman dokumentin pohjalta kuvauksen Erikin viimeisistä vuosista Pariisissa. Erik kuoli hieman yli parikymppisenä yksin, kaukana läheisistään.

Anna Kortelainen palaa tällä kirjalla Albert Edelfeltin maailmaan, sillä vuonna 2002 julkaistu menestysteos Virginie! kertoi kultakauden taidemaalarin rakastajattaresta.

9. Kjell Westö: Tritonus (suom. Laura Beck)

Kjell Westöllä on laaja lukijakunta niin Suomessa kuin Ruotsissakin ja hänen jokaista romaaniaan odotetaan innolla.

Tällä kertaa Westön romaani ei sijoitu historiaan, vaan kertoo lähinnä nykyhetkestä. Musiikki on tärkeässä osassa kirjassa, mutta eniten kirja kertoo ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä. Päähenkilö on kapellimestari, jonka ura on laskusuunnassa. Erilaiset arvomaailmat törmäävät, kun kapellimestari tutustuu naapuriinsa, joka on enemmän rock-miehiä.

Miesten välisen ystävyyden lisäksi kirjassa on paljon viitteitä ajankohtaisiin teemoihin, kuten #metoo-liikkeeseen ja äärioikeiston nousuun.

Kjell Westöllä on laaja lukijakunta myös Ruotsissa. Kuva: Marica Rosengård / Otava

10. Väinö Linna 100 vuotta

Joulukuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta Väinö Linnan syntymästä. Niinpä syksyllä julkaistaan useita Linnaan liittyviä kirjoja.

Yksi kiinnostavimmista on Päivä on tehnyt kierroksensa. Väinö Linna muistelee.

Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän kertoili muistojaan akateemikko Pertti Virtarannalle kymmeniä tunteja. Muistelmien nauhoitukset ovat levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan, mutta nyt tarinat toimitetaan kirjan muotoon.

Toisen näkökulman Linnaan tuo Karo Hämäläisen teos Kansalliskirjailija. Kirja on fiktiota ja Hämäläinen on tuonut siihen rutkasti omaa tulkintaa. Pohjana on kuitenkin Linnan elämä ja ajatukset.

Pohjantähti-trilogian jälkeen Väinö Linna kirjoitti esseitä. Kuva: Kalle Kultala

11. Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät

Pietarilaissyntyisen Anna Soudakovan esikoisromaani kertoo Stalinin hirmuteoista. Kirjan päähenkilön vanhemmat katoavat ja siitä alkaa Jurin selviytymistarina Uzbekistanin kautta Suomeen. Kirja kertoo viidestä sukupolvesta. Tapahtumat pohjautuvat Soudakovan isoisän elämäntarinaan.

Äidinkielen opettajana toimivan Soudakovan kieli on kaunista ja kuulasta.

12. Maja Lunde: Viimeiset (suom. Jonna Joskitt-Pöyry)

Norjalaisen Maja Lunden ilmastokvartetin kolmas osa kertoo uhanalaisista villihevosista. Jälleen kerran Lunden kirjassa liikutaan eri aikatasoilla. Näin Lunde osoittaa, miten ihmiskunta kulkee tietoisesti kohti tuhoaan.

Lunden kirjat eivät ole kuitenkaan synkkiä dystopioita, sillä hän osaa kuvata lämpimästi ihmisten välisiä suhteita ja perhesiteitä. Uusimman suomennoksen kantavaksi teemaksi nouseekin: yksin emme selviä.

Maja Lunden ilmastokvartetin ensimmäinen osa Mehiläisten historia saavutti heti maailmanlaajuisen suosion.

Maja Lunden kirjoja on kännetty useille kielille. Kuva: Tammi

Mitä kirjoja sinä nostaisit syksyn runsaasta kirjatarjonnasta? Voi keskustella aiheesta klo 22 asti.