1. yle.fi
  2. Uutiset

Yle selvitti: Flunssaiset lapset venyttävät koronatestiresurssit äärirajoille – terveydenhuollossa toivotaan muutosta ohjeisiin

Sairaanhoitopiireissä ollaan jo huolissaan siitä, miten testikapasiteetti riittää syksyllä, kun flunssakausi lähtee kunnolla käyntiin.

Koronatestaus
Koronaviruksen testausta kuopion päälääkäriaseman edustalla
Koronavirustesteissä käy nyt paljon päiväkoti- ja kouluikäisiä lapsia. Kuvassa koronavirustestausta Kuopiossa keskiviikkona.Sami Takkinen / Yle

Koronavirustestaus ruuhkautuu ympäri Suomea.

Testeihin on nyt jonoa myös niillä alueilla, joissa tilanne oli rauhallinen vielä kaksi viikkoa sitten.

Yle kysyi Suomen isoista kaupungeista ja sairaanhoitopiireistä koronatestauksen jonoista ja odotusajoista. Samalla kysyttiin, miten testausta voisi vielä kehittää tai parantaa.

Moni vastaaja kritisoi Suomen nykyistä linjaa siitä, että jokainen vähänkään oireileva ihminen tulisi testata.

Suomen koronavirusstrategia perustuu testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun. Siinä virusepäilyjä testataan mahdollisimman laajasti, jotta tartuntaketjut saadaan selville ja taudin eteneminen hidastuu.

Nykyisten ohjeiden mukaan jokainen vähänkään oireileva tulisi siis testata. Strategian noudattaminen ei kuitenkaan ole täysin onnistunut.

Sairaanhoitopiireissä toivotaan, että testausohjeita muutettaisiin, jotta resurssit riittäisivät syksylläkin.

Flunssakautta odotetaan huolestuneina

Testiin hakeutuu nyt monilla alueilla paljon lapsia ja lapsiperheitä. Flunssakausi on alkanut tavallista aikaisemmin: taudit leviävät tehokkaasti nyt, kun lapset ovat palanneet kouluihin ja päiväkoteihin.

Perusflunssan lisäksi myös rinovirusta on ollut liikkeellä monella alueella.

Flunssakausi on nyt vasta aluillaan, eivätkä vastaajat usko, että terveydenhuollon resurssit riittävät syksyllä, kun influenssat ja virustaudit lähtevät kunnolla jylläämään.

Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakasen mukaan ajatus kaikkien testaamisesta on kestämätön: normaalitilanteessakin Suomessa sairastuu tuhansia ihmisiä joka päivä johonkin hengitystieinfektioon.

– Marras-tammikuussa sairastuneita voi olla 40 000–50 000, joten olisi tärkeää löytää keino seuloa oikeat potilaat koronatesteihin.

Myös Kuopiossa odotetaan, tulisiko näytteenottokriteereihin jonkinlaisia tarkennuksia. Maanantaina suurin osa Kuopiossa tulleista koronaoireita koskevista yhteydenotoista koski päiväkoti-ikäisiä lapsia.

Kuopion kaupungin va. ylilääkäri Pauliina Sulku muistuttaa, että päiväkoti-ikäiset sairastavat keskimäärin kuusi nuhatautia vuosittain. Silloin he joutuvat käymään koronatestissä tiuhaan.

– En tiedä, minkä paikkakunnan testauskapasiteetti riittää nykyisillä kriteereillä, toteaa Sulku.

Sulkun mukaan jatkuvasti korostetaan sitä, että testiin pitäisi päästä hyvin matalalla kynnyksellä, jopa oireettomana, jos on epäilys tartunnasta. Koronavirusta kantava ihminen saattaa tartuttaa virusta jo ennen oireiden ilmaantumista.

– Ei oireettomia minun näkemykseni mukaan pystytä testaamaan missään.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen on myös sitä mieltä, että nykyisellä testausohjeella resurssit eivät syksyllä riitä.

– Siihen on toivottavasti tulossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tarkennuksia jossain vaiheessa, Luukkonen toteaa.

– Jos näytteenottokriteereitä ei muuteta eli edelleen kaikki vähänkin oireilevat pikkulapset on testattava, tarvitsisimme nopeasti riittävän määrän helppokäyttöisiä pikatestauslaitteita, sanoo puolestaan Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ylilääkäri Johanna Tuukkanen.

Korona testausta Meilahden drive-in asemalla.
Koronavirustesti otetaan nenän tai kurkun kautta.Sasha Silvala / Yle

Isoissa kaupungeissa isommat jonot

Vielä elokuun alkupuolella koronavirustestiin pääsi suurimmassa osassa Suomea parin päivän sisällä ja tuloksetkin sai vuorokaudessa. Nyt sellainen tilanne alkaa näyttää kaukaiselta haaveelta.

Useimmista sairaanhoitopiireistä kerrotaan, että testiin pääsisi edelleen pääsääntöisesti 1–2 arkipäivässä. Monilla alueilla testiin pääsyä joutuu kuitenkin odottamaan kauemmin. Suurissa kaupungeissa jono on suurempi kuin pienemmissä.

Esimerkiksi Jyväskylässä testaus on ollut jo pidempään pahasti ruuhkautunut, ja siellä testiin pääsyä voi joutua odottamaan jopa viikon.

Jyväskylän Johanna Tuukkanen kertoo, että tiistaina 18. elokuuta lähes 1 400 ihmistä jonotti näytteenottoon Jyväskylässä. Myös Espoossa ja Vantaalla testausjono on venynyt 3–4 päivään.

Yle kysyi myös kansalaisilta kokemuksia testaamisesta. Vajaa puolet kyselyn vastaajista pääsi testiin samana päivänä yhteydenotosta. 36 prosenttia pääsi testiin seuraavana päivänä ja noin 19 prosenttia vasta myöhemmin.

Kysely ei ole tieteellinen tutkimus, mutta vahvistaa sairaanhoitopiirien tiedon, että testiin pääsee yleensä 1–2 päivässä.

Koronatestauksen näytteenottopiste Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11. elokuuta
Koronavirusnäytteiden analysoinnissa menee entistä kauemmin.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Laboratorioissa ruuhkaa

Vaikka testiin pääsisi edelleen nopeasti, tuloksen saaminen kestää entistä kauemmin. Näytteiden analysoinnissa kestää nyt selvästi kauemmin kuin vielä elokuun alkupuolella.

Testituloksen saamisessa kestää pääsääntöisesti ainakin kaksi päivää suurimmassa osassa Suomea.

Ylen kyselyyn vastanneista kansalaisista 43 prosenttia oli saanut testituloksen samana tai seuraavana päivänä ja 39 prosenttia sitä myöhemmin.

Laboratorioiden kapasiteetti on täynnä monella alueella, jolloin näytteitä lähetetään muualle analysoitavaksi. Se pitkittää tulosten valmistumista entisestään.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa testitulosten saamisessa menee nyt 3–4 päivää, koska suurin osa näytteistä lähetetään Helsinkiin Huslabin analysoitaviksi.

– Toiveissa on, että saataisiin tulos maksimissaan kahdessa päivässä ja mielellään yhdessä päivässä, Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo.

Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa näytteet lähetetään Huslabille. Vastauksen saamisessa voi mennä jopa kuusi päivää.

Lisäksi ainakin Satakunnassa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla tuloksen saaminen kestää tällä hetkellä useita päiviä.

Reagensseja ei riitä

Monella alueella analysointia hidastaa paitsi henkilökunnan, myös analyysissä käytettävien reagenssien puute. Reagenssilla tarkoitetaan ainetta tai seosta, jolla koronavirus voidaan osoittaa tai eristää testistä.

Satakunnassa Satasairaalan ylilääkäri Rutta Kuuselan mukaan sairaalan laboratoriossa voitaisiin analysoida noin 200–250 testiä päivässä. Osa näytteistä on kuitenkin pakko lähettää analysoitavaksi THL:lle, koska reagensseista on pulaa eikä sitä ehditä tuottamaan riittävästi.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Jaana Kauppila kertoo, että sairaanhoitopiirillä olisi kyllä kapasiteettia testata itse, mutta testejä ei ole toimitusvaikeuksien takia saatu tarpeeksi.

Nyt yli puolet näytteistä menee Helsinkiin, THL:lle ja yksityiselle laboratoriolle analysoitaviksi: tulosten saamisessa voi mennä viisi päivää.

– Olemme täysin kaupallisten toimijoiden varassa siinä mielessä, että meidän täytyy saada testireagensseja ja tarvikkeita. Eli jos sitä pystytään koordinoimaan niin, että testejä lähetettäisiin niihin laboratorioihin, jossa on kapasiteettia tehdä, niin se helpottaisi tilannetta, Kauppila sanoo.

Mehiläisen drive-in koronatestauspiste.
Muun muassa Mehiläinen on ryhtynyt tekemään koronavirustestausta ympäri Suomea.Antti Eintola / Yle

Yksityiseltä testin saa parilla sadalla eurolla

Yksityiset yritykset ovat myös ryhtyneet vastaamaan koronatestien kysyntään. Ainakin Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna tekevät koronatestausta ympäri Suomea, lähinnä isoissa kaupungeissa.

Yksityisellä puolella koronatestin hinta vaihtelee noin 190 eurosta 250 euroon. Kela korvaa testistä 56 euron verran, joten testattavan maksettavaksi tulee noin 140–200 euroa.

Yksityisten yritysten testeissä jonot ovat hiukan lyhyemmät kuin julkisella puolella: testiin pääsee parhaimmillaan saman päivän aikana ja tulokset valmistuvat 1–3 päivässä.

Jonot kasvavat kuitenkin yksityisilläkin, sanoo Mehiläisen lääkärikeskusten liiketoimintajohtaja Johanna Asklöf.

– Testeihin on ollut jonoja. Tästä syystä olemme avanneet uusia pisteitä ja kasvattaneet aukioloaikoja jo olemassa olevissa toimipisteissä, Asklöf kertoo.

Terveystalon laboratoriodiagnostiikan ja uusien ratkaisujen johtaja Eeva Nyberg-Oksanen sanoo, että suurin haaste on ollut testauksen kasvun ennustaminen.

– Tämä on mennyt nollasta sataan. Kesällä ei ollut mitään, sitten tuli testaamisen aalto, joka on paljon suurempi. Ei sitä olisi osannut kesäkuussa ennustaa, Nyberg-Oksanen toteaa.

– Kyllähän tämä poliittinen paine ja muutokset ovat vahvoja ja nopeatempoisia. Siihen ei auta kuin reagoida.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: WHO kehottaa länsimaita ottamaan mallia Aasiasta, Britanniassa 18 804 uutta taruntaa, Suomessa 131 uutta tartuntaa

Ministeri Kiuru: Hallitus ei muuta koronatestausmallia vaan kaikki vähänkin oireilevat testataan edelleen

Koronavirukselle altistuneiden jäljittäminen on työlästä salapoliisityötä – osa vanhemmista ja ovela virus eivät helpota operaatiota

Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?

Lue seuraavaksi