Koronatestin onnistuminen riippuu pitkälti oikeasta testausajankohdasta – infektioylilääkäri kertoo, milloin testiin kannattaa mennä

Esimerkiksi lentokentällä tehdyt testit eivät aina kerro totuutta tartuttavuusriskistä.

Koronatesti otetaan pumpulipäisellä puikolla syvältä nenänielusta. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Koronatestin oikeaan tulokseen vaikuttavat testin ottamisen ajankohta sekä oikein tehty näytteenotto ja laboratoriotyöskentely.

Yle kysyi HUSin infektiotautien ylilääkäriltä Asko Järviseltä, mitä ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee huomioida, jotta koronatesti onnistuu mahdollisimman hyvin.

Jos oireita ilmaantuu tänään, mikä on paras ajankohta testin ottamiseen, että sen tulos olisi mahdollisimman varma?

– Ihan tarkkaan sitä ei tiedetä, mutta usein viruseritys alkaa hieman ennen kuin oireet tulevat. Varsin luotettavan testituloksen saattaa saada jo samana päivänä, kun oireet ovat alkaneet, tai ihan lähipäivinä. Sen jälkeen viruksen esiintyminen voi vähentyä nenänielun limakalvolla, josta PCR-testinäyte otetaan. Kun potilaat hakeutuvat sairaalahoitoon usein noin viikon kuluttua oireiden alkamisesta, niin silloin näyte saattaa olla pienellä osalla jo negatiivinen. Virus voi kuitenkin löytyä heiltä esimerkiksi keuhkoista otettavalla näytteellä.

Onko positiivinen testitulos aina tartuttavuuden merkki?

– Virusta voi olla pitkittyneesti vielä oireiden poistuttua jopa kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta osalla ihmisistä, mutta he eivät tartuta enää muita. Sen takia myöhemmin otetut testit vaikka lentokentällä maahantulijoilta eivät välttämättä kerro, onko positiivisen testituloksen antanut ihminen enää siinä vaiheessa muita ihmisiä tartuttava.

Jos lentokentällä otettu testi antaa positiivisen tuloksen, onko mahdollista, että ihminen on jo aiemmin sairastunut, mutta parantunut jo koronasta?

– Se on hyvin todennäköistä, varsinkin jos matka on ollut pitkä ja siellä on jo sairastuttu. Toisaalta kentällä otettu näyte voi jäädä myös negatiiviseksi, jos tartunta on saatu vähän ennen paluumatkalle lähtöä. Silloin tauti voisi tulla testeissä esiin vasta vähän myöhemmin täällä Suomessa.

– Tähän perustuvat ohjeet, joiden mukaan pyritään välttämään parin viikon ajan muiden ihmisten lähikontaktia omaehtoisessa karanteenissa. Sitten testiin hakeudutaan, jos oireita tulee, vaikka ihminen olisi testattu jo kertaalleen negatiiviseksi maahantulon yhteydessä.

Jos paras ajankohta oikean testituloksen saamiseksi on 1–2 päivää oireiden alkamisesta, niin pääseekö nyt HUS-alueella testiin tässä ajassa?

– Joissakin kunnissa testiajat saattavat mennä loppuviikolle, mutta useimmissa tapauksissa näin ei ole, vaan keskimäärin testiin pääsee 1–3 vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Toisaalta ihminen, jolta ei paria päivää myöhemmin otetussa testissä virusta löydy, ei todennäköisesti ole voimakkaasti tartuttava. Mielellään tietysti testiin pääsyn ja tuloksen saamisen pitäisi tapahtua nopeasti, että päästään nopeammin jäljittämään mahdollisia tartuntaketjuja sekä estämään altistuneita tartuttamasta tautia eteenpäin.

Mikä muu vaikuttaa testituloksen varmuuteen?

– Testi otetaan pumpulitikulla, joka työnnetään sieraimen kautta syvälle nenänieluun. Testin onnistuminen edellyttää, että tikkuun tarttuu nenänielun soluja. Myös se vaikuttaa, onko puikon osumakohdassa juuri sillä hetkellä virusta.

Kuinka varma testitulos on?

– Se vaihtelee tilanteesta riippuen, mutta pidän tätä testiä kohtalaisen hyvänä, kun se otetaan alkuvaiheessa. Yleensä tällaiset nukleiinihappopohjaiset testit, joissa pyritään tutkimaan viruksen geenirakennetta, ovat hyvin herkkiä. Silloin on kuitenkin riski myös toiseen suuntaan, että saatetaan saada vääriä positiivisia löydöksiä potilailta, joilla tautia ei ole.

Miten on mahdollista, että testissä tulee positiivinen tulos, vaikka tautia ei ole?

– Testissä etsitään hyvin pieniä viruksen geenirakenteen osia, joita monistetaan niin pitkään, että ne kyetään havaitsemaan. Joskus siellä saattaa lähteä monistumaan jokin muu geenin pätkä, joka muistuttaa läheisesti koronaviruksen geeniä.

– Joskus myös laboratoriossa tapahtuu virhe, vaikka niitä pyritään kaikin keinoin välttämään. Näytteet tutkitaan puhtaissa tiloissa, mutta näyte voi likaantua, jos jostain toisesta näytteestä tulee kontaminaatiota tai näyte likaantuu näytteenoton yhteydessä. Laboratorion työskentelyn lisäksi oikein otettu näyte on siten merkittävin tekijä oikeiden tulosten saamiseksi.

Voit keskustella aiheesta 21.8. kello 23:een asti.

Lue myös: