1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. demokratia

Hallitus, rajoita oikeuksiani! Pandemia saa ihmiset kaipaamaan vahvoja johtajia, mutta seuraukset voivat olla salakavalat demokratialle Suomessakin

Kaduille ei voi kokoontua osoittamaan mieltä eikä kansalaiskeskustelua ehditä käydä, kun elämäämme isosti vaikuttavia päätöksiä tehdään.

demokratia
Kuvassa ovat Sanna Marin, Sophie Wilmes, Ursula von der Leyen ja Angela Merkel heinäkuussa 2020.
Pääministeri Sanna Marin yhdessä Belgian pääministerin Sophie Wilmesin, Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa EU-kokouksessa heinäkuussa. Francois Lenor / EPA

Koronakriisissä demokraattinen järjestelmä on joutunut todelliseen testiin. Valta keskittyy hallituksille ja asiantuntijoille samalla kun opposition mahdollisuudet vaikuttaa ovat heikot.

Vaalikampanjointi on siirtynyt nettiin eikä äänestyspaikoille kaivata ihmisiä sankoin joukoin.

Kansalaiset istuvat kotona ja odottavat, milloin aika on taas kypsä syvällisemmälle kansalaiskeskustelulle. Heidän liikkeitään valvotaan enemmän, mutta samalla he toivovat sitä.

Pian puoli vuotta kestänyt pandemia muuttaa demokratiaa hyvässä ja pahassa.

Miten? Kokosimme seitsemän asiaa, joita kannattaa pitää silmällä.

1. Asiantuntijoiden valta on kasvanut, mikä on hyvä ja huono asia

Monissa maissa on annettu paljon valtaa terveysviranomaisille koronapäätöksissä. Tieteen ja asiantuntijuuden merkitys on korona-aikana kasvanut.

Tällä on sekä hyviä että huonoja puolia demokratialle.

Huono puoli on se, että asiantuntijat eivät ole vastuussa äänestäjille, sanoo johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

– Vallankäyttö on etääntynyt äänestäjästä. Terveysviranomaisten päätöksenteko ei ole demokraattisen kontrollin ja avoimuuden piirissä samoin kuin poliittisten päättäjien, Aaltola sanoo.

Kuvassa on Anders Tegnell.
Ruotsissa pääepidemiologi Anders Tegnellillä on paljon valtaa. Naina Helen Jama / EPA

Toinen huono puoli vallan valumisessa asiantuntijoille on, että korona-aikana entistä useampi on pyrkinyt esiintymään asiantuntijana, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

Miettinen on huolissaan siitä, kuinka helposti asiantuntija-aseman voi saada mediassa tai sosiaalisessa mediassa, kunhan vain “tykittelee menemään linkkejä”.

– Tämä ehkä hämärtää rajaa, missä oikea asiantuntemus sijaitsee ja mikä on lopulta poliittista kannanottoa, Miettinen sanoo.

Hyvää tieteen korostumisessa on se, että korona-aika on avannut silmiä tieteellisen tiedon rajoitteille, sanoo Hannu-Pekka Ikäheimo. Hän työskentelee Sitrassa demokratian tulevaisuuteen liittyvien kysymysten parissa.

Kun asiantuntijatkin ovat puhuneet eri suuntiin, ihmisten ymmärrys siitä, että tiedolla voidaan perustella hyvin erilaisia ratkaisuja, on lisääntynyt.

Päätöksenteossa on lopulta aina kyse valinnoista.

– Olisi huolestuttavaa, jos ajatellaan, että on yksi totuus, jonka asiantuntijat tietävät ja jonka pohjalta päättäjät tekevät päätöksiä, Ikäheimo sanoo.

Kriisi on ollut massiivinen yhteiskuntaopin ja kriittisen ajattelun oppitunti.

2. Reiluja vaaleja on vaikea käydä – sekä niiden pitäminen että pitämättä jättäminen on uhka

Korona vaikuttaa erittäin konkreettisesti yhteen demokratian kulmakivistä, vapaisiin vaaleihin.

Vaaleja on siirretty tautiriskin vuoksi toistaiseksi yli 70 maassa (siirryt toiseen palveluun), viimeksi Uudessa-Seelannissa.

Nurinkurista on, että sekä vaalien lykkääminen että niiden järjestäminen on korona-aikana uhka demokratialle.

Kuvassa on äänestyspaikka Pariisissa kesäkuussa.
Ranskan kunnallisvaaleissa kesäkuussa 2020 äänestysaktiivisuus jäi poikkeuksellisen alhaiseksi. Ian Langsdon / EPA

Viruksen varjolla hallitus voi pidentää valtakauttaan hamaan tulevaisuuteen. Toisaalta kansalaisilla on tapana kriisiaikoina tukea valtaapitäviä ja vakautta.

Pandemia-ajassa kilpailevien ehdokkaiden mahdollisuudet kampanjoida ja saada huomiota ovat heikommat.

Vaaleja on vaikea käydä, kun vaalitilaisuuksia perutaan, kenttää ei pystytä kiertämään entiseen tapaan ja äänestäminenkin on epävarmempaa.

Esimerkiksi Ranskan kunnallisvaaleissa kesäkuussa suurin osa äänestäjistä jäi kotiin ja äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi.

Puolassa puolestaan presidentinvaaleista syntyi soppa, kun hallitseva Laki ja oikeus -puolue kiirehti vaalien pitämistä toukokuussa kokonaan postiäänestyksenä. Opposition mielestä tämä olisi vaarantanut vaalien tasapuolisuuden, koska lipukkeita ei olisi ehditty toimittaa kaikille äänestäjille.

Lopulta vaalit järjestettiin normaalimenoin kesäkuun lopussa.

Liberaalien demokratioiden uskottavuuden kannalta ratkaisevat ovat Yhdysvaltain marraskuiset presidentinvaalit.

Niistä odotetaan sotkuisia.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että riippumatta kumpi voittaa, täydellisen rauhanomaista vallansiirtoa ei tulla näkemään, Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo.

Äänestyksen onnistumista varjostavat niin presidentti Donald Trumpin vihjailut postiäänestämisen epäluotettavuudesta kuin postilaitoksen kyky selvitä vaaleista. Koronatilanteen vuoksi kymmenien miljoonien amerikkalaisten odotetaan lähettävän äänensä postitse äänestyspaikalle tulon sijaan.

Postilaitos on jo varoittanut, että nykyresursseilla se ei voi taata kaikkien äänten pääsevän perille ajoissa, jolloin ne hylättäisiin.

Ehtipä Trump väläyttää vaalien siirtoakin.

Joka tapauksessa ääntenlasku voi viedä aikaa ja vaalitulos voi olla pitkään epäselvä, mikä saattaa horjuttaa yhdysvaltalaisten luottamusta vaaleihin.

Kuvassa on Joe Biden puhumassa toimittajille.
Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden puhumassa toimittajille heinäkuussa. Andrew Caballero-Reynolds / AFP

Jos koronatilanne jatkuu, myös Suomessa ensi kevään kuntavaalit saattavat olla pitkälti virtuaalivaalit.

Tämä huolettaa Helsingin yliopiston demokratiatutkija Emilia Palosta.

– Vaaleissa on tärkeää, että kansalaiset ja puolueet kohtaavat julkisessa tilassa. Jos tavataan vain sosiaalisessa mediassa, se kärjistää näkökantoja, Palonen sanoo.

Somessa vuorovaikutus äänestäjien kanssa voi lisääntyä mutta anonymiteetti kärsiä. Kuka tahansa voi seurata, kuka menee kenenkin virtuaaliselle “vaaliteltalle”.

Toisaalta vaalihumun puuttuminen voi passivoida äänestäjiä. Somevaali tuo näkyvyyttä ehdokkaille, joilla on jo entisestään vahva profiili tai hyvät digitaidot.

3. Kun kokoontumisvapaus on katkolla, kriitikot ja kansalaiset saavat huonommin äänensä kuuluviin

Korona-aikana ministerit paistattelevat mediahuomiossa ja tekevät tiukkoja päätöksiä nopealla aikataululla.

Demokratian perusperiaatteisiin kuuluu se, että näkemyksiä haastetaan ja kansalaisia kuunnellaan.

Poliittinen protesti ja vaihtoehtojen tuottaminen on pandemiaolosuhteissa hankalaa. Arvostetuinta kansalaisvaikuttamista on istua kiltisti kotona.

Mielenosoitusten järjestäminen on terveysriski, eikä verkossa ole helppo luoda painetta päättäjiä kohtaan.

– Kokoontumisvapaus ja mielenilmaisu kaduilla on oleellinen osa demokratiaa. Se tuo esiin vaatimusten intensiteettiä, Sitran Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo.

Esimerkiksi Valko-Venäjällä tai Black Lives Matter -mielenosoituksissa joukkovoimaa ei ole voitu osoittaa ilman tartuntataudin uhmaamista.

Koronan nimissä autoritaariset hallinnot ovat vaientaneet kriitikoitaan ja lisänneet kansalaistensa kontrollia. Esimerkiksi Unkarissa, Egyptissä ja Iranissa hallituksen virallisen koronatiedon kyseenalaistamisesta on saattanut joutua vankilaan.

Kuvassa on mielenosoittajia ja sotilas Valko-Venäjällä.
Valko-Venäjällä kansa on lähtenyt kaduille kaatamaan presidenttiä pandemiasta huolimatta. Tatyana Zenkovich / EPA

Demokratiatutkija Emilia Palonen on nähnyt vaaranpaikkoja jopa Ruotsin koronakeskustelussa. Hänen mielestään kritiikin sietokyky on ollut Ruotsissa heikkoa, koska muiden kuin pääepidemiologia tukevien näkemysten on ollut vaikea päästä esiin.

– Konsensus tukahdutti demokratian mahdollisuuden aika pitkälle, kunnes Ruotsi sai negatiivista huomiota muualta, Palonen sanoo.

Myös Suomessa on Mika Aaltolan mukaan esiintynyt paineita journalistien kuuliaisuuteen. Varsinkin valmiuslakien yhteydessä henki oli, että nyt ei ole aika kritisoida vaan toimia.

– Kun maassa vallitsee hätätila, median voi olla vaikea olla kriittinen suhteessa tehtäviin päätöksiin, Aaltola sanoo.

Hänen mukaansa eurooppalainen media on etupäässä peesannut hallitusten päätöksiä.

– On oikeutettu valtaa, koska se on nähty välttämättömänä. Tietynlainen itsesensuuri tässä suhteessa on ollut ymmärrettävää mutta lehdistönvapauden näkökulmasta haasteellisempaa, Aaltola sanoo.

Median toimintaedellytykset ovat korona-aikana hankaloituneet. Tiedotustilaisuuksiin ei ole aina päässyt esittämään kysymyksiä ja muutenkaan poliitikkojen iholle ei ollut asiaa.

Vallan vahtikoirarooli on Aaltolan mukaan nyt tärkeämpi kuin koskaan, kun koronan kylkiäisenä jaetaan huomattavia taloudellisia resursseja ja kajotaan ihmisten perusoikeuksiin.

4. Kansalaiskeskustelu on supistunut, eikä eduskunnassakaan voi väitellä

Pandemian aikana on tehty isoja päätöksiä ilman juuri minkäänlaista kansalaiskeskustelua, sanoo demokratiatutkija Maija Setälä Turun yliopistosta.

Hän viittaa muun muassa EU:n tukipakettiin ja velanottoon.

– Jos demokratian kannalta prosessia ajattelee, ei se kovin korkeita pisteitä saa, Setälä sanoo.

Myös eurokriisin aikaan oli liian kiire käydä keskustelua, muistuttaa Sitran Hannu-Pekka Ikäheimo.

– Meillä on ollut aika pieni päättäjien ja keskustelijoiden joukko tässä keskiössä. Tilanne on ollut toki hankala, Ikäheimo sanoo.

Ryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (kesk.) tiedotustilaisuudessa perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen eduskuntatalolla Helsingissä 23. heinäkuuta 2020.
Oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kommentoi EU:n pelastuspakettia heinäkuussa.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Samalla poliittisen keskustelun teemat ovat typistyneet. Agendaa on hallinnut lähinnä yksi aihe.

Monet koronaan liittymättömät lakiesitykset eivät ole edenneet. Eduskunnassa kansanedustajien puheenvuoroja on rajattu ja debatit pyritty pitämään minimissä.

Puhemiesneuvosto on linjannut (siirryt toiseen palveluun), että muiden kuin “välttämättömien” esitysten käsittelyä pitää toistaiseksi välttää.

Pelkona on, että jos saliin tuotaisiin tunteita kiihdyttävä esitys, moni edustaja haluaisi tulla paikalle. Tällä hetkellä on sovittu, että saliin pääsee kerrallaan vain neljäsosa kansanedustajista.

Esimerkiksi hallituksen esitystä turvapaikanhakijoiden oikeusturvauudistuksesta ei ole tuotu eduskuntaan, vaikka se on käytännössä valmis. Kesäkuussa puhemies Anu Vehviläinen ei suostunut kokoomuksen pyyntöön sallia debatti lisäbudjetin lähetekeskustelun yhteydessä.

Puhemiesneuvosto tarkastelee linjausta uudelleen syysistuntokauden alussa.

Demokratiatutkija Emilia Palosen mielestä on ongelmallista, jos eduskunnassa ei väitellä ja asioita lykätään.

Hän kannustaa eduskuntaa hyödyntämään virtuaalisia työkaluja monipuolisten keskustelujen mahdollistamiseksi myös korona-aikana.

Parlamenttien toiminta ja julkinen keskustelu on lyhyessä ajassa muuttunut radikaalisti, sanoo Maija Setälä.

– On teknokraattisempi meininki. Halutaan vain asiat saada hoidettua, Setälä toteaa.

Keskustelu on myös kääntynyt sisäänpäin.

– Nyt mietitään asioita lähinnä oman kansallisvaltion ja omien yritysten näkökulmasta. Tuntuu että toisessa aallossa vielä enemmän käperrytään oman maan ongelmien ääreen, Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo.

Kun ei nähdä kasvokkain, julkinen keskustelu on siirtynyt foorumeille, joiden motiivina ei ole parhaan mahdollisen tiedon välittäminen, Ikäheimo huomauttaa. Korona-aikana someyhtiöt ovat kuitenkin ryhdistäytyneet ja alkaneet suitsia disinformaatiota.

Henkilö koronatestauksen näytteenottopisteellä Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11. elokuuta 2020.
Koronatestausta Helsinki-Vantaan lentoasemalla 11. elokuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

5. Suhtaudumme kontrolliin suopeammin – todellinen testi on edessä, jos korona-aallot seuraavat toisiaan

Vapauksiamme on rajoitettu monin tavoin: liikkumistamme on estetty, matkustamistamme hankaloitettu ja sosiaalista elämäämme säädelty. Pian kontaktejamme jäljitetään koronasovelluksella.

Huolestuneet kansalaiset ovat myös odottaneet johtajilta tehokkaita toimia.

Sitran kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) 42 prosenttia vastanneista uskoo, että kansalaisten seuranta ja valvonta lisääntyy koronakriisin jälkeen.

Onko elämä tästedes jatkuvaa varautumista uuteen pandemiaan?

Vapaissa yhteiskunnissa kulkutautia ei voi padota ilman kansalaisten sitoutumista yhteisiin sääntöihin. Liikkumisrajoituksia ei pysty valvomaan totaalisesti kuin totalitaarinen hallinto.

Turun yliopiston demokratiatutkijan Maija Setälän mukaan suomalaiset ovat valmiimpia valtion valvontaan kuin esimerkiksi anglosaksisten maiden asukkaat, koska suomalaiset luottavat valtioon.

Karanteeni- ja suosituskeskustelussa tuo luottamus on kokenut pienen kolauksen.

Keväällä hallitus viestitti epäselvästi, mikä rajoituksista oli todellisuus suositus ja mikä määräys. Kesällä osa riskimaihin matkustaneista kansalaisista ei totellut hallituksen pyyntöä jäädä omaehtoiseen karanteeniin.

Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltolan mukaan Suomen kaltaiset demokraattiset yhteiskunnat joutuvat tosipaikan eteen koronan toisessa ja kolmannessa aallossa.

– Kansalaiset ovat väsyneitä, sillä voitto ehdittiin jo monin paikoin julistaa. Demokratioissa tuottaa erityistä päänvaivaa joutua uudestaan siihen rumbaan, Aaltola ennustaa.

Jos koronan uhka kasvaisi, Suomessakin saattaisivat nousta vaatimukset “tehokkaammasta” valvonnasta. Toistaiseksi länsimaiset demokratiat eivät ole Aaltolan mielestä tehneet ylilyöntejä jäljityssovelluksissa.

Kuvassa on Jair Bolsonaro.
Brasilian oikeistopopulistinen presidentti Jair Bolsonaro on suhtautunut pandemiaan uhmakkaasti. Antonio Lacerda / EPA

6. Virus paljastaa itsevaltaisten ja populististen johtajien virheet

Aluksi vaikutti siltä, että keskusjohtoiset maat pärjäävät paremmin koronan kanssa. Sittemmin demokratiat ovat selvinneet taudista hyvin myös ilman tiukkaa kontrollia.

Esimerkiksi demokraattinen Taiwan on onnistunut viruksen taltuttamisessa yhtä lailla kuin kovaotteinen Kiina.

Korona on heikentänyt monen autoritaarisen tai populistisen johtajan asemaa.

Holtittomasta epidemiasta ovat kärsineet niin Venäjän ja Valko-Venäjän yksinvaltaiset presidentit kuin Yhdysvaltojen, Brasilian ja Britannian populistijohtajat.

Pandemia ei kunnioita uhoajia, Mika Aaltola sanoo.

– Esimerkiksi Valko-Venäjällä isotteleva kansanjohtaja on yhtäkkiä tavattoman avuton. Luottamus Putiniin on mittaushistorian alhaisimmilla tasoilla, Aaltola sanoo.

Valko-Venäjällä koronatilanne toimi sytykkeenä tyytymättömyydelle, joka oli kytenyt pitkään. Kun kuilu virallisen totuuden ja ihmisten arkikokemuksen välillä kasvoi, johtajan sanoihin ei enää luotettu. Näin on Aaltolan mukaan käynyt myös Venäjällä.

Yhdysvalloissa korona paljasti demokratian pitkään kestäneen alennustilan, hän sanoo.

– Ei kyetty hoitamaan asiaa, joka olisi ollut hoidettavissa. Trumpin mahdollisuudet vaaleissa ovat toheloinnin takia huomattavasti huonommat.

Moni sisäisesti epävarma maa kääntää Aaltolan mukaan huomiota nyt ulkoisiin uhkiin. Näin ovat toimineet esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Turkki ja Ranska.

Kiinaa korona haastaa sekä sisäisesti että ulkoisesti, Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo.

Virus pääsi leviämään maasta, joka salaili tautia, mikä suututtaa muuta maailmaa. Sisäisesti yksipuoluejärjestelmä saa kansalaisilta oikeutuksensa talouskasvusta, joka on nyt notkahtanut.

Kuvassa osoitetaan mieltä Unkarissa.
Unkarissa on osoitettu mieltä lehdistönvapauden puolesta. AOP

7. Koronakeväänä ei mennyt demokratialla kaikki putkeen, mutta lisääkö se itsevaltaisuuden vetovoimaa?

Demokratialla on mennyt maailmalla heikosti jo ennen koronaa. Pandemia on herättänyt huolen (siirryt toiseen palveluun) trendin vahvistumisesta.

Monien liberaalien demokratioiden ongelmana on kansalaisten vähäinen luottamus poliittiseen järjestelmään. Kyselytutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) nuoret suhtautuvat kansanvaltaan vanhempia välinpitämättömämmin.

Onko vaarana, että vaikeat ajat saavat hallinnot lipsumaan entistä enemmän demokraattisista periaatteista?

Kaikki ei sujunut ihanteiden mukaan koronakeväänä Suomessakaan.

Kun valmiuslaki otettiin kiireesti käyttöön, moni kunnanjohtaja keskitti itselleen valtaa laittomasti. Viranomaiset panttasivat koronapäätöksiin liittyvää tietoa.

Osa oikeusoppineista piti Uudenmaan eristämistä huomattavan ongelmallisena, mutta poliitikot sulkivat rajan silti. Presidenttikin kyseenalaisti hallituksen kyvyn hoitaa kriisiä ehdottamalla “nyrkin” perustamista.

Emilia Palosen mukaan demokratian toimivuuden kyseenalaistaminen ei ole ollut uhka demokratialle, päinvastoin.

– Minusta tämä koko kriittinen keskustelu on itsessään todistanut sen, että demokratia toimii, Palonen sanoo.

Keväällä moni tuskaili, kun hallitus ei tuntunut toimivan tarpeeksi nopeasti rajojen, koulujen tai ravintoloiden sulkemisessa. Oikeusvaltiossa kynnys kajota perusoikeuksiin on kuitenkin tarkoituksella korkea.

Demokratia on hidasta.

Ydinkysymys on, jäävätkö kriisiajan käytännöt päälle.

– Vaarana on, että teknokraattinen ja keskitetty päätöksentekomalli jyrää jopa vuosia, Hannu-Pekka Ikäheimo sanoo.

Hän toivoo, että kriisi saa luomaan uusia tapoja osallistaa kansalaisia.

– Nyt olisi tilaisuus ottaa oikeasti demokratian digiloikka.

Jos kriisi hoidetaan hyvin, se voi lujittaa kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja poliittisen järjestelmän kykyyn ratkaista asioita.

Korona on siis demokratioille sekä uhka että mahdollisuus.

Katso tästä A-studio-keskustelu aiheesta. Keskustelijoina Sitran asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen, Helsingin yliopiston demokratiatutkija Emilia Palonen ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Lue lisää:

Hallitus tiukensi matkustusrajoituksia useisiin maihin – perustuslakiasiantuntija arvostelee valittua linjaa

Koronavilkku julkaistaan Suomessa pian – näin samankaltainen sovellus on vastaanotettu muualla Euroopassa

Koronakriisin varjolla poljetaan sananvapautta muuallakin kuin Unkarissa – Turkmenistanissa ei saa edes mainita koronaa

Tuhkaako korona myös demokratian? Pandemia palautti Eurooppaan vahvan valtion, mutta pitkä kriisi vaatii myös uudenlaista kansalaisuutta

Lisääntyvätkö levottomuudet, vaarantuuko demokratia, miten käy EU:n? Koronavirus muuttaa maailmaa ainakin 8 tavalla

Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Analyysi: Kuka ottaa vallan, kun koronakriisi hellittää?

Koronavirus teki puhelimesta vahdin ja varoittajan – Pandemia on nostanut ihmisten valvonnan uudelle tasolle

Lue seuraavaksi