Mistä Malin vallankumous sai alkunsa? – Afrikan demokratian toivo sortui korruptioon ja islamistikapinaan

Myös suomalaissotilaat ovat olleet tukemassa Malin rauhansopimusta ja jälleenrakennusta.

Mali
Kuvassa on sotilaita Malin pääkaupungissa Bamakossa.
Malilaiset juhlivat Bamakossa presidentti Ibrahim Keïtan vallan kaatumista.Moussa Kalapo / EPA

Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Malissa tapahtui keskiviikon-vastaisena yönä vallankaappaus, kun kapinalliset sotilaat vangitsivat presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan ja pääministeri Boubou Cissén.

Malin entinen siirtomaaisäntä Ranska, samoin kuin YK ja Länsi-Afrikan maiden yhteistyöjärjestö ECOWAS tuomitsivat heti vallankaappauksen ja vaativat paluuta perustuslain mukaiseen hallintoon.

Vallan kaapanneet sotilaat kutsuvat itseään nimellä Kansan pelastuksen komitea. Joukko on ilmoittanut, että Malissa palattaisiin siviilihallintoon "kohtuullisen ajan" sisällä ja maassa järjestettäisiin myös vaalit.

Komiteaa johtava ilmavoimien apulaisesikuntapäällikkö Ismael Wague sanoo, että Mali kunnioittaa edelleen kansainvälisiä sopimuksiaan. Maassa oleva YK:n rauhanturvaosasto, johon kuuluu myös suomalaisia, voi jatkaa työtään.

Malin presidentti ilmoitti eroavansa virastaan – kapinoivat sotilaat olivat aikaisemmin pidättäneet presidentin ja pääministerin

Islamistit kaappasivat tuaregien kapinan

Malin epävakaus on saanut alkunsa tuaregi-heimon kapinoinnista. Malin pohjoisosassa elävä tuaregi-vähemmistö on kapinoinut Malin keskushallintoa vastaan vuosien ajan, eikä hallitus ole kyennyt hillitsemään kapinointia. Tuaregit vaativat laajempaa itsehallintoa.

Vuonna 2012 kapina kiihtyi, kun siihen liittyi Libyan edellisvuoden vallankumoukseen osallistuneita malilaisia islamisteja. Libyasta virtasi aseita kapinallisille.

Kartta Malista.
Mali ja sen naapurimaat.Harri Vähäkangas / Yle

Maaliskuussa 2012 Malin armeijan sotilaat ottivat vallan kyllästyttyään hallituksen heikkouteen kapinallisten edessä.

Ranskalaiset joukot osallistuivat taisteluihin ja tammikuussa 2013 ajoivat pakosalle kapinalliset, jotka olivat saaneet hallintaansa jo kaksi kolmasosaa Malista, muun muassa historiallisen Timbuktun kaupungin. Tuolloin kapina oli jo vahvasti islamistien johtama. Islamisteilla oli yhteyksiä muun muassa terroristijärjestö al-Qaidaan ja myöhemmin myös Isis-järjestöön.

Heinäkuussa 2013 Malissa järjestettiin presidentinvaalit, joissa Ibrahim Keïta nousi valtaan selvällä ääntenenemmistöllä. Keïta oli toiminut 1990-luvulla maan pääministerinä ja saavuttanut suosiota pantuaan kuriin lakkoilevat ammattiliitot.

Ranskassa ja muualla lännessä vuoden 2013 vaaleja pidettiin kohtalaisen demokraattisina. Keïtan suosio Euroopassa kasvoi, kun hän solmi tuaregien kanssa rauhansopimuksen vuonna 2015. Tuaregeille myönnettiin asuinalueilleen laaja autonomia.

Malilla on ollut maine Afrikan oloissa demokraattisena maana. Presidentti Keïtan uskottiin kehittävän Afrikan demokratisoitumista edelleen ja hän oli myös kansansa keskuudessa suosittu. Mali sai etenkin Ranskasta paljon avustusrahaa ja sotilaallista tukea rauhansopimuksen tukemiseksi.

Keïta menetti suosionsa

Rauhansopimus ei kuitenkaan lopettanut Malin sisäisiä kahinoita. Islamistijärjestöt eivät olleet sopimuksessa mukana ja ne jatkoivat kahakointia. Ranska on käyttänyt terrorisminvastaiseen työhön Malissa noin miljardi euroa vuodessa. Tästä huolimatta Malin tilannetta kuvataan Ranskassa "ikuiseksi sodaksi".

Kuvassa on Ibrahim Boubacar Keita.
Malin syrjäytetty presidentti Ibrahim Boubacar Keïta suojautuneena koronatartunnalta.Ludovic Marin / EPA

Keïtan tähti alkoi pian laskea. Hänen hallitustaan syytettiin tuhlailusta ja kavalluksista. Mali on köyhä maa, mutta presidentille ostettiin 40 miljoonaa dollaria maksanut yksityislentokone ja sotilasmenot kasvoivat rajusti.

Keïta nimitti poikansa Karimin vaikutusvaltaiseen asemaan parlamentin puolustus- ja turvallisuusvaliokunnan puheenjohtajaksi. Karim Keïtan ylellinen elämäntyyli herätti pahennusta.

Vuoden 2018 vaaleissa Ibrahin Keïta uusi paikkansa, mutta vaalien osanotto oli pieni ja Keïtaa syytettiin myös parlamenttivaalien tuloksen väärentämisestä.

Kansan keskuudessa nousi yhä enemmän vastalauseita, koska hallituksen ei katsottu tekevän tarpeeksi hoitaakseen malilaisten köyhyyttä ja hallinnon korruption lopettamiseksi.

Lähes puolet Malin kansasta elää täydellisessä köyhyydessä vailla mahdollisuutta koulutukseen tai kunnon työpaikkoihin. Maatalous on tärkeä työnantaja, mutta aavikoituminen heikentää maanviljelyn mahdollisuuksia.

Kesän aikana Malissa on ollut suuria mielenosoituksia Keïtaa ja hallitusta vastaan. Keïta on kuitenkin kieltäytynyt eroamasta.

Maailman nopeimmin kasvava pakolaisongelma

Malin verinen sisällissota jatkuu edelleen. Islamistit pitävät hallussaan laajoja osia Malista.

Konflikti ulottuu myös naapurimaihin Burkina Fasoon ja Nigeriin. YK arvioi huhtikuussa, että Burkina Fasossa oli käynnissä tämän hetken nopeimmin leviävä pakolaiskriisi, sillä lähes miljoona ihmistä oli joutunut lähtemään kodeistaan viimeisten 1,5 vuoden aikana.

Islamistit ovat saaneet vaikutusalueensa kaaokseen. Laittomuus mahdollistaa valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden. Koska laillista hallintoa ei ole, alueella toimivat rikollisliigat pystyvät harjoittamaan huumekauppaa, ihmissieppauksia ja siirtolaisten salakuljetusta.

YK:lla on Malissa noin 15 000 rauhanturvaajaa, joista valtaosa on Ranskasta ja Malin naapurimaista.

Euroopankin intressissä on saada Malin tilanne vakiintumaan, sillä Länsi-Afrikkaan ei haluta uutta terrorismin pesäkettä. Levottomuus ja köyhyys ajavat myös yhä enemmän ihmisiä yrittämään pääsyä Eurooppaan.

Lisää aiheesta:

The New York Times: Mali Military Coup: Why the World Is Watching (siirryt toiseen palveluun)

Council on Foreign Relations: What to Know About the Crisis in Mali (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Reuters, AFP