Laajasalon mittausasemalla tiedettiin, että Neuvostoliitto valehteli Kekkoselle – asemalla oli suora yhteys miehitettyyn Tšekkoslovakiaan

Yleisradion mittausasemalla oli yllättävä rooli 52 vuotta sitten, kun neuvostopanssarit vyöryivät Tsekkoslovakiaan.

Urho Kekkonen
presidentit laivan komentosillalla
Presidentit Kekkonen ja Kosygin yrittivät paikata välejään salaisessa tapaamisessa jäänmurtajalla syksyllä 1968. Kekkoselle oli Laajasalon mittausaseman kautta paljastunut, että itänaapuri valehtelee.V.K. Hietanen

Yleisradion jakeluteknillisen osaston Laajasalon mittausaseman muistiinpano 21. elokuuta 1968:

Ei saatu kuuluville yhtään tshekkiläistä lyhytaaltolähetintä.

Todettiin Voice of American, BBC:n ja Deutsche Wellen lähetykset tehokkaasti häirityiksi.

Keskipitkille aalloille ilmestyi miehittäjien radioasema Radio Vltava.

Kun Neuvostoliiton panssarivaunut hieman puolenyön jälkeen 21. elokuuta 1968 ylittivät Tsekkoslovakian rajan, pienessä puurakennuksessa itäisessä Helsingissä valvottiin luurit korvilla.

Yleisradion Laajasalon mittausasemalla oltiin valmiustilassa, sillä radioaalloilla oli havaittu jotain outoa.

Eetterissä oli merkkejä lähettimien siirroista ja ennakkotestauksesta. Erityisesti Tsekkoslovakian naapurimaassa Ukrainassa tuntui olevan jotain tekeillä.

mittausasema ilmakuva
Laajasalon mittausasema sijaitsi vanhassa vanhassa puutalossa. 1980-luvulla toiminta siirtyi muualle ja rakennus purettiin. Ylen arkisto.

Laajasalossa kuunneltiin radiosotaa

Tsekkoslovakian miehitys tasan 52 vuotta sitten oli todellinen jymyuutinen, joka testasi toimitusten suorituskykyä ympäri maailman.

Erityisenä haasteena oli luotettavan tiedon saaminen tapahtumien polttopisteestä Tsekkoslovakiasta.

Yleisradiolle Prahasta raportoi toimittaja Lieko Zachovalova. Journalismin historiaan on jäänyt hänen kamppailunsa saada puhelinraportti yli Suomen toimitukseen.

Tsekkoslovakiassa työskentelevien kirjeenvaihtajien ongelmana olivat katkeilevat puhelinyhteydet. Esimerkiksi Zachovalovan ensimmäinen raportti tuli Suomeen Sveitsin puhelinkeskuksen kautta, ja se ehti vasta toisen miehityspäivän uutisiin.

vanhaporukka, mittausasema
Mittausaseman ammattilaisilla oli usein radioamatööri- tai radiosähköttäjätausta.Ylen arkisto.

Yleisradion mittausasemalla Laajasalossa yhteydet Tsekkoslovakiaan sen sijaan toimivat moitteetta.

– Meillä oli Pohjolan paras laitteisto, muistelee aseman silloinen päällikkö Jarmo Sivusaari.

Mittausaseman varsinaisena tehtävänä oli valvoa, että radiokanavat pysyivät niille määrätyillä taajuuksilla. Laajasalosta pystyttiin kuitenkin myös kuuntelemaan radiolähetyksiä ympäri maailman.

Miehitetyn Tsekkoslovakian osalta lähetysten kuuntelu vaati paitsi hyviä laitteita, myös radioamatööritaitoa.

– Radioaallot kuuluivat hyvin, kun ne osasi kaivaa esiin eetterin ulinasta, sanoo Laajasalon mittausaseman historiaa tutkinut Ylen entinen teknologiajohtaja Jorma Laiho.

Laihon mukaan käynnissä oli klassinen informaatio-operaatio.

Miehittäjä yritti parhaansa mukaan estää tsekkoslovakialaisten lähetykset tuhoamalla lähettimet tai häiritsemällä niitä. Prahan radiotalo vallattiin muutamassa tunnissa.

Samalla miehittäjä lähetti omaa ohjelmaa, jonka se yritti naamioida paikalliseksi lähettämällä sitä tutulla ohjelmapaikalla. Laajasalossa kuitenkin huomattiin, että lähetys tuli Ukrainasta.

Tsekkoslovakialaiset puolestaan perustivat niin kutsuttuja vapaita radioasemia, joiden lähetystaajuus ja paikkakunta jatkuvasti vaihtuivat, jottei miehittäjä olisi pystynyt niitä vaimentamaan.

– Radion vastarinta yllätti miehittäjän, Laiho sanoo.

Esimerkiksi 25. elokuuta Laajasalossa kirjattiin lähes 20 vapaata asemaa.

Vapaiden radioasemien häirintä tehostui 27. elokuuta – häirintälähettimiä kuljettanut juna oli saapunut, arveli mittausasemalla työskennellyt Väinö Lehtoranta – ja viimeinenkin vapaa radioasema hiljeni kaksi päivää myöhemmin.

Kahdeksan päivää kestäneen radiosodan ajan Laajasalon mittausasema kuunteli, mitä Tsekkoslovakian kansalla ja maan uudistusmielisellä johtajalla Alexander Dubčekillaoli sanottavanaan.

Viesti kiinnosti myös Tsekkoslovakian Suomen suurlähetystöä ja presidentti Urho Kekkosta.

Zdenek Urban 1968
Tsekkoslovakian Suomen suurlähettiläs Zdenek Urban.Yle, kuvanauhalta

Lähettikö Kekkonen suurlähettilään mittausasemalle?

Presidentti Urho Kekkoselle Tsekkoslovakian miehitys oli kova pala. Kekkonen koki, että se vei pohjan hänen johtamaltaan idänpolitiikalta.

Kekkonen oli myös loukkaantunut. Paljastui, että Neuvostoliiton suurlähettiläs Andrei Kovalev oli valehdellut hänelle kertoessaan, että neuvostojoukot olivat saapuneet Tsekkoslovakiaan heidän pyynnöstään.

Valheenpaljastaja oli Tsekkoslovakian suurlähettiläs Zdenek Urban ja hänen lähteensä oli Laajasalon mittausasema.

Siitä, miten ja missä vaiheessa Urban Laajasaloon päätyi, on kaksi versiota.

Juhani Suomen Kekkos-historian mukaan Kekkonen kuuli miehityksestä ensimmäisenä Neuvostoliiton lähettiläältä. Urbanin Kekkonen olisi tavannut vasta miehitystä seuranneena päivänä 22. elokuuta. Urban olisi kuumeisesti kaivannut tietoa kotimaansa tapahtumista.

Suurlähettilään poika Jan Urban kertoo Suomen Kuvalehden jutussa, (siirryt toiseen palveluun) että Kekkonen olisi välittömästi miehityksen alettua kutsunut Urbanin luokseen ja pyytänyt tätä selvittämään, mitä Tsekkoslovakiassa tapahtuu. Jan Urbanin mukaan Kekkonen olisi ohjannut hänen isänsä Laajasaloon.

Jorma Laihon mukaan on aivan mahdollista, että Kekkonen, jolla oli hyvät suhteet Yleisradion johtajaan Eino S. Repoon, tiesi Laajasalon asemasta. Kekkosella oli myös suuri tiedon tarve.

Tshekkoslovakia 1968, mielenosoittajia tankin päällä.
Tsekkien vastarinta yllätti miehittäjän, myös radio kävi omaa sotaansa. CTK Photobank / Multimedia / AOP

Lopputulos joka tapauksessa oli se, että suurlähettiläs Urban vietti aikaa Yleisradion Laajasalon mittausasemalla ja kuunteli vapaiden radioasemien ohjelmaa.

Asemalla työskennellyt Jarmo Sivusaari muistaa suurlähettilään vierailun.

– Hän oli asemalla ainakin kerran ja kuunteli lähetyksiä useamman tunnin ajan.

Tarkkaa ajankohtaa Sivusaari ei 52 vuoden takaisista tapahtumista pysty sanomaan.

Jo edesmennyt aseman työntekijä Väinö Lehtoranta on myös kirjoittanut suurlähettilään vierailusta. Lehtorannan mukaan Urbanin avustaja toi kiitokseksi olutta.

Urbanille selvisi nopeasti, ettei Tsekkoslovakia ollut pyytänyt Neuvostoliiton apua. Pian asian tiesi myös Kekkonen.

Jorma Laiho ja Vanha radiolaite
Ylen eläkkeellä oleva teknologiajohtaja Jorma Laiho on selvittänyt Laajasalon mittausaseman vaiheita.Markku Pitkänen / Yle

Harvinainen matkaraportti

Yleisradioon ja Tsekkoslovakin miehitykseen liittyy vielä jälkinäytös, joka tarjoaa kiinnostavan kurkistuksen kriittisten päivien radiosodankäyntiin.

Jorma Laiho löysi Yleisradion arkistoista dokumentin, jossa selostetaan vierailua Tsekkoslovakian yleisradioon pian miehityksen jälkeen.

Muistiinpanoja Pilsenin matkalta 27.11.-5.12.1968 -otsikoidun yhdeksänsivuisen raportin alku on normaalia teknistä tekstiä.

Sitten sisältö muuttuu. Kirjoittaja kertoo yksityiskohtaisesti, kuinka miehittäjät yrittivät vaientaa radioasemat ja kuinka tsekkoslovakialaiset heitä jallittivat.

Lähteinä ovat herra Z. herra M. ja herra P. – ilmeisesti Tsekkoslovakian radion henkilökuntaa.

– On piilostudioita, radioasema, jonka valot on sammutettu, mutta lähettimet toimivat täydellä teholla. Tienviittoja poistetaan, jotta neuvostojoukot olisivat menneet harhaan, Laiho luettelee vastarintatoimia.

Radiotoimintaraportti
Harvinainen matkaraportti kertoi tuoreeltaan tsekkien radiosodasta. Mikko Pesonen / Yle

Raportissa kerrotaan, kuinka Krasovin radioaseman teknikot marssitettiin avonaisen kaapeliojan viereen ja seisotettiin epätietoisina kohtalostaan. Uhkaava tilanne päättyi onnellisesti vapautumiseen.

Pilsenin radio lähetti laillisen hallituksen, siis Dubčekin uudistusmielisten julistuksia.

Raportin mukaan Tsekkoslovakian laillinen radio toimi koko miehityksen ajan normaaleista laillisista studiotiloista käyttäen laillisia lähettimiä.

Tsekit itse pitivätkin nimityksiä "maanalainen" tai "vapaa" harhaanjohtavina, kirjoittaja siteeraa lähteitään.

Matkaraportissa kerrotaan, kuinka miehittäjät olivat hämmentyneitä siitä, kuinka haluttomia Tsekkoslovakiassa oltiin yhteistyöhön.

Yleisradiotoiminnalla oli raportin mukaan keskeinen asema passiivisen vastarinnan johtamisessa.

"Koska ensimmäiset radion kautta tuleet tiedonannot olivat lähtöisin kansan luottamusta nauttivien henkilöiden taholta, kansa otti radion ikäänkuin "yhteiseksi" johtajakseen", herra M. kertoo suomalaiselle kollegalleen.

Lue myös:

"Tämä kuva valehtelee enemmän kuin mikään muu kuvani" – V.K. Hietanen todisti Kekkosen ja Neuvostojohtajan jäätävän tapaamisen