1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen vanhin puistokuja sai lisävuosia – 20 metrin korkeudessa kiipeilevät arboristiopiskelijat antoivat jalopuille saattohoitoa ja eläkeläishoivaa

Vanhan Vaasan palostakin vuonna 1852 selvinneet lehmukset siistittiin. Jopa 1770-luvulta olevien puuvanhusten käsittely oli opiskelijoille harvinaista.

kaupunkiluonto
Riitta Hietaharju kiipeilemässä puussa
Arboristiopiskelija Riitta Hietaharjun sydäntä lähellä ovat vanhat puut. Vanhan Vaasan jalavakuja on opiskeijoille harvinainen työmaa: puuvanhuksista osa on jopa 1770-luvulta.

Riitta Hietaharju riippuu valjaiden varassa korkealla puussa.

Kuivuneet oksat tipahtelevat maahan lähes parinkymmenen metrin korkeudesta. Puun alla olevia ihmisiä tippuvista oksista hän varoittaa huudolla.

Kauhajoelta kotoisin oleva Hietaharju on yksi kuudestatoista Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun Ähtärin toimipisteen arboristiopiskelijasta, joka työstää puiden hoitoleikkauksia ja latvustuentoja Vanhassa Vaasassa.

Opiskelijat suorittavat puistoalueella kaksivuotisen koulutuksensa pakollista näyttöä.

Hietaharju toimii puutarha-alan opettajana Suupohjan koulutuskuntayhtymä Vuoksissa ja hakee nyt Sedusta lisäoppia puiden elinkaareen ja hoitoon.

Uusi koulutus on opettanut häntä arvostamaan entisestään vanhoja puita.

– Puut ovat todella lähellä sydäntäni. Tämä koulutus on ollut pitkäaikainen haaveeni ja erityisen hienoa on olla tämän kaltaisessa historiallisessa kohteessa. On harvinainen tilaisuus päästä hoitamaan näin vanhoja puita, Hietaharju kertoo.

Sedun Ähtärin toimipisteen opiskelijat puussa
Arboristilta vaaditaan lihaskunnon lisäksi myös korkeiden paikkojen sietokykyä.Merja Siirilä / Yle

Tulipalostakin pelastunut puisto

Vanhassa Vaasassa Mustasaaren kirkon edustalla sijaitseva puisto on historiallisesti merkittävä.

Puiston vanhimmat jalopuut ovat istutettu 1770-luvulla. Kirkolle vievä lehmuskuja on selvinnyt jopa tuhoisasta Vaasan palosta vuonna 1852.

Sedun Ähtärin toimipisteen lehtori Veijo Kangasmäki kuvailee puistoa erinomaiseksi ja haastavaksikin työskentelykohteeksi opiskelijoille.

Vastaavanlaisia harjoituskohteita opiskelijoille on Kangasmäen mukaan harvassa. Vaikka saman ikäluokan puustoa löytyy myös muualta Suomesta, on puistoalue suuri.

– Täällä riittää töitä kaikille, on monipuolinen ja paljon eri puulajeja. Tämä on näyttöviikko, joten saamme suoritettua näytöt hyvin täällä, Kangasmäki kertoo.

Opiskelijat toteuttavat puustolle latvuskevennyksiä, jotta puut selviäisivät paremmin myrskyistä ja lumikuormista. Kyytiä saavat myös kuivat ja hankaavat oksat.

– Tämän ikä- ja kokoluokan puita ei lähdetä suunnittelematta leikkomaan, vaan se on perusteltua toimintaa, Kangasmäki kertoo.

Riitta Hietaharju kertoo, että puun kuntoa arvioidaan ensin maasta käsin esimerkiksi kiikareiden avulla ja katsotaan rungossa olevaa kasvustoa, kuten kääpiä.

– Ne paljastavat, mikäli oksakulmat ovat heikentyneet.

Veijo Kangasmäki tarkastamassa, että kaikki sujuu hyvin
Veijo Kangasmäki on tyytyväinen, että arboristin koulutus on suosittu.Merja Siirilä / Yle

Turvallisuus ennen kaikkea

Arboristin koulutuksessa käydään läpi puiden elämänkaari aina puiden istutuksista puiden saattohoitoon ja poistoon.

Koulutukseen hakeutuvat joko metsä- tai puutarha-alan koulutukseen omaavat tai sitten pitkän työkokemuksen omaavat henkilöt.

Kangasmäen mukaan hakijoita on riittänyt.

– Ollaan jopa suorastaan saatu valikoidakin hakijoista, Kangasmäki kertoo.

Koulutus on osoittautunut suosituksi myös naisten keskuudessa. Vaasassa työskentelevän koulutuksen 16 osallistuvasta viisi on naisia.

Jalka- ja käsivoimia vaativa ammatti vaatii myös korkeanpaikan sietokykyä.

– Keväällä Belgiassa oli korkeita plataanipuita, missä kiipeiltiin. Ne ovat olleet korkeimpia tähän asti, Riitta Hietaharju kertoo.

Puihin ei kiipeillä aivan tuosta vain - ainakaan turvallisesti. Alaa vaivaakin ilman pätevyyttä puihin kiipeilevät henkilöt.

– Aina kun jalat irtoavat maasta ja lähdetään työskentelemään puuhun, niin työturvallisuussäädökset tulevat voimallisesti kuvioihin mukaan. Se oma työturvallisuus edellä mekin täällä sitä koulutusta annetaan, Kangasmäki kertoo.

Sedun Ähtärin toimipisteen opiskelija puussa
Puihin ei kiipeillä aivan tuosta vain - ainakaan turvallisesti. Valjaat, kypärä ja tietämys puista ovat tarpeen.Merja Siirilä / Yle

Kymmeniä vuosia lisäaikaa

Vaasan kaupungin viheraluepäällikkö Timo Jousmäki seuraa innostuneena puissa kiipeilevien opiskelijoiden työskentelyä. Edellisen kerran puistoa on hoitoleikattu vuonna 2011.

– Tämä on Suomen vanhin puistokuja, mitä eivät edes kaikki paikalliset tiedä ja välttämättä osaa arvostaa. Tämä on merkittävä paikka, Jousmäki kertoo.

Jousmäen mukaan puisto tarvitsisi jo suurempiakin uudistamistoimenpiteitä, mutta arboristiopiskelijoiden ansiosta puiden elinikää pystytään sentään jatkamaan.

– Puisto pysyy nyt turvallisena ihmisille, jotka täällä liikkuvat. Näiden kevennyksien ansiosta puut kestävät taas paremmin tuulia ja tuiskuja, Jousmäki kertoo.

Timo Jousmäki on erityisen innoissaan siitä, että yksi koulutukseen osallistuva on Vaasan kaupungin työntekijä.

Näin kaupunki saa itselleen oman arboristin.

– Hänen ansiostaan meidän toimintamme tehostuu varmasti, Jousmäki kertoo.

Sedun Ähtärin toimipisteen opiskelija puussa
Edellisen kerran puistoa on hoitoleikattu vuonna 2011.Merja Siirilä / Yle

Mustasaaren kirkon edustalla oleva puistoalue on erittäin suosittu hääparien kuvauskohteena. Kuinka kauan puistoalueen puut toimivat kuvaustaustana?

– Toivomme, että muutama kymmenen vuotta on jokaisella puulla täällä vielä elinvuosia aikaa. Tämä ei ole ehkä kokonaan saattohoitoa, mutta eläkeläishoivaa, Timo Jousmäki kertoo.

Myös Veijo Kangasmäki uskoo, että puistolla ja puilla on vielä elinvuosia edessä.

– Tuskin tämä tästä kovin äkkiä häviää. Toivoa sopii, että se seuraava satakin vuotta tulisi vastaan, mutta kymmeniä vuosia nyt kuitenkin, Kangasmäki uskoo.

Lue seuraavaksi:

Vanhan Vaasan raunioita ja asemarakennuksia korjataan tänä vuonna 200 000 eurolla

Puistobulevardit voivat olla yllättäviä saasteloukkuja – kaupunki-ilma on huonompaa kuin luulit

Lue seuraavaksi