1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusi tiilikolossi Kalasatamassa on kenties ainoa laatuaan Suomessa – Kaupunkiympäristötalon luvataan olevan ekologinen, mutta kuinka asia todellisuudessa on?

Kalasataman uusi toimipiste yhdistää Helsingin Kaupunkiympäristön eri osastoja saman katon alle.

Energiatehokkuus
Kaupunkiympäristötalon kaari-ikkuna.
Uuden Kaupunkiympäristotalon, eli Kymp-talon, tunnistaa julkisivun kaari-ikkunoista.Mats Sund / Yle

Sata miljoonaa euroa sekä kutakuinkin miljoona tiiltä (siirryt toiseen palveluun), ja siinä se nyt seisoo: Kaupunkiympäristötalo Helsingin Kalasatamassa. Vuonna 2018 aloitettu rakennustyö on valmis – vain hieman tarkoitetusta aikataulusta jäljessä.

Rakennus on kokoluokkaa iso: tiilikolossi komeilee seitsemänkerroksisena, sulavasti ympäröivien vanhempien tiilirakennusten sekaan upoten.

– Neljäs viikko sisäänmuuttoa on nyt käynnissä, tosin suurin osa työntekijöistämme pysyy etätöissä, kertoo kaupungin projektijohtaja Pia Rantamäki Kaupunkiympäristötalon katolla, josta maisema avautuu pitkälle ympäri Helsinkiä.

Kalasataman jättiläisen olisi tarkoitus toimia 1 500 työntekijän tukikohtana. Toimistosta on tehty niin moderni ja ekologinen kuin vain mahdollista.

Ekologisuus, ekologisuus. Helsingin kaupunkiympäristö tunnetaan vitsikkään some-presenssinsä (siirryt toiseen palveluun) lisäksi tiukasta sitoutumisesta ympäristöarvoihin, kuten Helsingin kaupungin strategiassa vaaditaankin. Kaupungin olisi tarkoitus olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Kaupunkiympäristötalon julkisivu.
Seitsemänkerroksisesta rakennuksesta löytyy noin miljoona tiilenpäätä.Mats Sund / Yle

Rakennusyhtiö Skanskan tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan Kaupunkiympäristötalosta, että "energiatehokkuuden osalta hankkeessa noudatetaan lähes nollaenergiarakentamisen tasoa".

Lisäksi luvataan, että "kohde tullaan sertifioimaan BREEAM-ympäristöluokituksen (BREEAM International New Construction 2016) mukaisesti, ja siinä pyritään vähintään luokkaan Very Good."

Mitä nämä varsinaisesti tarkoittavat? Ainakaan katolla sijaitsevat muutamat aurinkopaneelit eivät koko rakennusta vihreäksi muuta. Helsingin kaupungin yhteiskuntavastuuyksikön päällikkö Katri Kuusinen avaa arvoitusta.

– Nollaenergiarakentaminen tarkoittaa sitä, että rakennus tuottaisi vuoden aikana saman verran energiaa kuin se kuluttaa. Tällaisia rakennuksia ei Suomessa minun tietääkseni vielä ole.

Kaupunkiympäristötalo onkin "lähes nollaenergiarakentamisen" tasoa. Tämän tittelin saakin jo paljon helpommalla. Talotekniset järjestelmät ovat hyvin säästeliäitä sähkön suhteen ja lämmöneristäminen on pitkälle vietyä.

Loppupeleissä suurin osa sähköstä tulee kuitenkin ostettuna, lukuun ottamatta katolla sijaitsevien aurinkopaneelien pientä panosta. Tällä hetkellä Kaupunkiympäristötalo ei käytä uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.

– Kaupunkiympäristötalo ostaa normaalia sähköä, joka kattaa suurimman osan talon energiatarpeesta, Kuusinen sanoo.

"Lähes nollaenergiarakentaminen" painottuukin ilmeisesti erittäin vahvasti sanalle "lähes".

BREEAM-ympäristöluokitus taas koostuu monesta arvioitavasta seikasta, joista useat ovat välillisiä.

– Siinä on paljon eri puolia kuten sijainti joukkoliikenteen kannalta, onko rakennettu millaiselle maaperälle, onko talon puumateriaali on vastuullista ja niin eteenpäin. Näihin olemme talossa satsanneet, Kuusinen kertoo.

Katolta löytyy aurinkopaneelien lisäksi viherkatto, jonka pitäisi istutuksineen imeä hulevesiä ja viilentää rakennusta kesäisin.

Yksityisautoilija saa nöyrtyä

Yksi BREEAM-luokitukseen vaikuttavista tekijöistä, toimiston ehkä rankin ekoteko, löytyy maan alta. Maanalaisesta kerroksesta löytyy 75 parkkipaikkaa autoille ja 500 pyörille. Ei siis jää epäselväksi, kummalla työnantaja toivoo alaisen paikalle saapuvan.

– Talon sijaintihan on huippu julkisen liikenteen ja polkupyöräilyn suhteen. Helsingin kaupungilla on tavoitteet hiilineutraaliuden suhteen ja se koskee meitä työntekijöitäkin. Toimenpiteitä on tehty sen suuntaisesti, projektijohtaja Pia Rantamäki kertoo.

Kaupunkiympäristötalon tyhjiä sisätiloja.
Työtilat ovat avarat.Mats Sund / Yle

Tuhanteenviiteensataan työntekijään mahtuu kuitenkin varmasti satoja yksityisautolla kauempaa tulevia työntekijöitä. Miten ajatus saatiin myytyä heille läpi?

– Ainahan voi liityntäpysäköidä. Olemme hankkineet parkkipaikat lähistöltä niille työntekijöillemme, jotka tarvitsevat omaa autoa myös työssään.

Syntyikö autopaikattomuudesta kunnon debatti työyhteisön sisällä?

– Kyllä näistä keskusteltu on, ilman muuta. Olemme etsineet työryhmien kanssa kompromisseja, Rantamäki muotoilee.

Töitä tehdään missä huvittaa

Rakennuksen etualalta silmän vangitsee sisäänkäyntien valtavat kaari-ikkunat, joista isoimmat ovat kahden kerroksen korkuisia.

– Tänne muuttaa saman katon alle työntekijöitä yhdeksästä eri toimipisteestä. Tavoitteena on helpottaa yhteistyötä ja vähentää liikkumista toimipisteiden välillä, Rantamäki kertoo.

Pitkällä tittelillä varustettu Rantamäki on toiminut projektipäällikkönä kaupunkiympäristön toimitilahankkeessa työympäristökehittämisen projektissa. Eli siis suunnitellut uutta työympäristöä Kalasatamaan.

– Täällä ei ole yhtäkään perinteistä työhuonetta, missä pitää tavaroita. Jokaiselle on sen sijaan lukittavia lokeroita, Rantamäki kertoo.

Potrettikuva
Projektijohtaja Pia Rantamäki uskoo, että vapaa liikkuvuus työympäristössä tuottaa työntekijöiden kohtaamisia ja sitä kautta uusia ideoita.Mats Sund / Yle

Kaupunkiympäristötalo on tiukasti kiinni työtilojen trendissä: erilaiset työhuoneet ovat kaikkien käytössä ja muokattavissa tarpeen mukaan. Eri tiloista löytyy vaihtelevia näyttöjä eri tehtäviin ja äänieristettyihin väistötiloihin voi hypätä puhumaan puheluita.

Rakennuksessa on 40 000 neliömetriä tilaa, seitsemän maanpäällistä kerrosta sekä yksi maanalainen kerros. Maanpäällisistä kerroksista löytyy niin asiakaspalvelu-, näyttely-, kokous- ja ravintolatilat työntekijöiden työpisteiden lisäksi.

– Osa kokoustiloista olisi tarkoitus jossain vaiheessa laittaa varattavaksi esimerkiksi erilaisten yhdistysten käyttöön, mutta saa nähdä miten koronatilanteen kanssa käy, Rantamäki kertoo.

Vaikka työntekijöitä kaikki osastot yhteenlaskettuna onkin 1 500, ei työpisteitä ole kuin 1 100. Tähän ollaan päädytty useista syistä: moni työskentelee nykypäivänä etänä – koronaa tai ei – ja osa on jatkuvasti "kentällä" tai muuten työmatkoilla.

– Laskelmien mukaan 1 100 työpistettä pitäisi riittää 1 500 työntekijälle, Rantamäki kertoo.

Mitä jos mahdoton kuitenkin tapahtuu, ja kaikki 1 500 työntekijää osuvatkin toimistolle samana päivänä?

– Perinteisten työpisteiden lisäksi löytyy kokoushuoneet ja sohvia ja tuoleja, eli istumapaikkoja löytyy kyllä 1 500 ihmiselle.

Kaupunkiympäristötalon terassilla on paviljonki.
Virkistäytyä voi terassilla, jos Kalasataman rakennustyömaamelu ei haittaa.Mats Sund / Yle

Töitä voi tehdä missä puolella valtavaa rakennusta tahansa. Työntekijää ei seurata.

Työpisteitä löytyy rakennuksesta joka lähtöön, pienistä suuriin, eri kokoisilla tietokoneen näytöillä ja yksityisyyden määrällä.

– Yritämme helpottaa yhteistyötä ja erilaisia työtapoja. Täältä löytyy neuvotteluhuoneita, vetäytymistiloja ja kalusteita on helppo siirtää ja järjestellä. Olemme pyrkineet sähköistämään kaiken mahdollisen materiaalin.

Mutta miten työntekijät löytävät toisensa valtavasta rakennuksesta, jos työpisteet vaihtelevat päivittäin?

– Meillä ei tule minkäänlaista henkilöiden paikannusjärjestelmää. Toistemme löytämiseen käytämme Teamsia, joihin olemme sopineet laittavamme päivittäin tiedot siitä, missä teemme töitä, Rantamäki vakuuttaa.

Lue seuraavaksi:

Tällainen on näkymä Kalasataman tornitalon 33. kerroksen terassilta – kuivaukset vielä käynnissä helmikuun vesivahingon jälkeen

Helsinki myi rakenteilla olevan kaupunkiympäristötalon sijoittajalle 165 miljoonalla eurolla

Pilvenpiirtäjien varjossa – radioessee Kalasatamasta muistuttaa sataman kolmesta vaiheesta

Lue seuraavaksi