1. yle.fi
  2. Uutiset

Taimenjokien vedenlaadun parantaminen on hidasta ponnistelua – nyt työn alla Naamijoen kunnostus

Tornionjokeen laskevan Naamijoen latvavedet ovat merkittävää meritaimenen poikasaluetta. Uitto ja ojitukset ovat pilanneet kutualueita.

meritaimen
Sähkökalastusta Äkäsjoella
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi ja Metsähallituksen eräsuunnittelija Jyrki Satta selvittävät taimenen poikastuottoa sähkökalastuksen avulla. Vesa Vaarama

Naamijoen vesistöalue Pellossa ja Kolarissa on aikanaan ollut hyvinkin tärkeä Tornion-Muonionjokeen vaeltavan meritaimenen poikastuotantoalue. Joessa ja sen latvavesissä löytyy nykyisinkin jonkun verran taimenen poikasia, mutta kovin vähän verrattuna siihen, mitä voisi olla.

– Naamijoki on yksi Tornionjoen keskeisiä sivuvesistöjä, joissa meritaimen lisääntyy. Vastaavia suuria vesistöjä on puolen tusinaa. Niissä kaikissa on geneettisesti erilaistunut oma taimenkantansa, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi sanoo.

– Naamijoellakin on edelleen rippeet taimenkannasta olemassa, ja nykyisin jokeen nouseekin muutamia meritaimenia lisääntymään. Havainto on, että sieltä lähtee poikasia merelle, Romakkaniemi jatkaa.

1-vuotiaat lohen ja tamenen poikaset on helppo erottaa toisistaan. Alla vaaleampi lohi ja yllä punapilkkuinen taimen.
Lohenpoikanen viettää kuoriudutuaan joessa kolme vuotta ennen vaellukselle lähtöä. Kuvassa alempana Torniojoen lohen poikanen, tummempi on taimenen poikanen. Vesa Vaarama / Yle

Yksityismaillakin runsaasti vesiensuojelutoimia

Naamijoen yksi keskeisimpiä ongelmia on vedenlaatu. Metsien ja soiden ojituksista vesistöön valuu ravinteita ja kiintoaineita, jotka samentavat vettä ja tukkivat kutusoraikkoja. Taimen ei viihdy sameissa vesissä.

Metsäojituksista vesistöön valuu huomattavan paljon hienojakoista maa-ainesta. Avainasemassa ongelman poistamisessa on yksityisiä metsänomistajia edustava Metsäkeskus.

– Me olemme rakentaneet jo 145 erilaista vesiensuojelurakennetta, jotka estävät kiintoaineksen pääsyn vesistöön ja työ jatkuu edelleen, kertoo Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Pentti Olli.

Kyse on pitkäjänteisestä työstä, jonka hyöty näkyy vesistössä vuosi vuodelta parempana vedenlaatuna.

– Tämä, mitä me olemme pystytty kunnostamaan, sen vaikutus näkyy noin 3500 hehtaarin alueella. Ihan kaikkeen ei pystytä, mutta olen kuitenkin hyvilläni siitä, että metsäalueen kiintoaineiden pahimmat valumapaikat on saatu pysäytettyä, Pentti Olli sanoo.

Tierumpu voi olla kalojen vaelluseste
Huonosti toteutetut tierummut ovat ongelma vaelluskaloille. Suomen Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Pentti Olli esittelee Äkäsjokeen laskevan Hourukoskenojan nousuestettä. Vedenlaatu olisi erinomainen poikastuotantoa ajatellen, mutta taimenet eivät pysty uimaan tierummun yläpuolelle. Vesa Vaarama / Yle

Rahaa Euroopan unionin ympäristöohjelmasta

Naamijoen vesistö on Lapin kohde Metsähallituksen (siirryt toiseen palveluun) Luontopalvelujen koordinoimassa ympäristöhankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on Natura 2000 -vesistöalueiden ja niihin liittyvien alueiden ekologisen tilan ja monimuotoisuuden parantaminen. Tarkoitus on vähentää vesistöihin tulevaa kuormitusta ja kohentaa kalojen, vesilintujen ja muun eliöstön elinympäristöä.

Hankkeessa on Suomessa (siirryt toiseen palveluun)kaikkiaan kahdeksan erilaista vesistökohdetta, joita työstetään parempaan kuntoon seitsemän vuoden aikana. Rahaa toimiin on käytössä 20 miljoonaa euroa. Siitä noin 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE -ohjelmasta. Hanke päättyy vuonna 2022.

Lue myös: Erittäin uhanalaisen meritaimenen pelastamiseksi kunnostetaan kilometreittäin koskia Tornionjoen sivujoissa – Tutkija: "Olen varovaisen optimistinen"

Lue seuraavaksi