1. yle.fi
  2. Uutiset

Heinola kokeilee uusia tapoja kehittää alueita: kaupunkisuunnittelijat innostavat asukkaita ja keräävät käyttöideoita tyhjälle tontille

Alueiden uudet kehittämiskeinot vaativat paljon talkootyötä, vaikka sitä varten on tarkoitus varata rahaa ensi vuoden budjetissa.

kaupunkisuunnittelu
Talkooporukkaa tauolla tarjoilupöydän ympärillä.
Maaherrankadun päiväkodin pihatalkoissa siistittiin pihaa samalla kun juteltiin ideoista ja toiveista käyttämättömäksi jääneelle tontille.Noora Kumpulainen

Heinolan kaupunki haluaa kuntalaiset entistä enemmän mukaan kotipaikkansa kehittämiseen. Kaupunki on ottanut käyttöönsä useita keinoja, joilla se toivoo innostavansa ihmisiä vaikuttamaan ympäristöönsä.

Kaupunkisuunnittelijat ovat aloittaneet kiertämään kyliä ja kaupunginosia, ja etsivät myös keskustan Maaherrankadun päiväkodin tontille uutta käyttötarkoitusta paikkakuntalaisilta, ja uusi opas rohkaisee tapahtumien järjestämiseen.

Kaupungilla on tahto saada ihmiset mukaan, mutta iso kysymys on vielä se, että kuinka moni kuntalainen haluaa ajaa uusia asioita eteenpäin.

Kyläkierroksella etsitään alueiden identiteettiä ja kerätään talteen historiaa

Heinolan kaupungin kaupunkisuunnittelijat ovat aloittaneet kylä- ja kaupunginosa kierrokset. Pitkän ajan tavoitteena on vierailla jokaisessa kylässä ja kaupunginosassa ja selvittää niiden ominaisuuksia ja kehittämiskohteita.

Ensimmäinen kylävierailu toteutettiin Jyrängössä. Tapahtumassa kerättiin talteen kyläläisen muistoja alueesta ja kuultiin asukkaiden toiveita. Kaupunkikehityssuunnittelija Noora Kumpulaisen mielestä tapahtuma oli erittäin onnistunut.

– Tehtiin jotain konkreettistakin, kun revittiin yksi koivu virrasta yhteistyössä. Sitä ei oltu pyynnöistä huolimatta liikutettu sieltä. Se oli konkreettisuutta, jota itse ja asukkaat toivovat.

Jyrängön kehittäminen jatkuu niin, että eri tapaamisissa on eri teemat. Seuraava teema on yhteiset alueet.

Syyskuussa kylävierailuissa on vuorossa Kirkonkylä. Kumpulainen toivoo, että häneen otetaan yhteyttä ja kutsutaan käymään muissa kylissä ja alueilla.

Maaherrankadun päiväkodin tontille tapahtumapaikka tai vaikka kaupunkilaisten oma puutarha?

Maaherrankadun päiväkodin tontti on ollut käyttämättömänä jo vuosia. Sille on yritetty etsiä käyttötarkoitusta esimerkiksi kilpailun kautta, mutta tuloksetta.

Heinolan kaupungin Va kaavoituspäällikkö Juha Poskela arvelee, että tahtotila on saattanut muuttua niin, että vihdoin sopivaa käyttöä löytyy. Hän toivoo, että aktiiviset kaupunkilaiset keksisivät uuden käyttötarkoituksen, sillä käyttämättömänä talo houkuttelee ilkivallan tekijöitä.

Tontin käyttöönottoa varten kaupunki järjesti ensin idea- ja pihatalkoot, ja sitten Luova urbaani Heinola -tapahtuman, jossa kuultiin puheenvuoroja matalan kynnyksen kulttuuritoiminnan järjestämisestä ja verkostoitumisesta.

Talkoisiin saapuneita fläppi-taulun edessä.
Talkoolaiset saivat jättää ideansa tontin käyttöä varten. Monet olivat sitä mieltä, että päiväkodin pihalla mahtuisi hyvin järjestämän tapahtumia.Noora Kumpulainen

Kaupunki on julkaissut juuri opaskirjan tapahtuman järjestämisestä. Oppaassa esitellään muun muassa mahdollisia paikkoja tapahtumia varten ja kerrotaan perusasioista lähtien, mitä järjestämisessä tulee ottaa huomioon.

– Tapahtuman tuottaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Isoimmilla kaupungeilla on tällainen, mutta se voi olla heillä viisikymmentä sivua pitkä. Meillä on lyhyempi, koska tavoitteena on enemmänkin kannustaa, kuvailee kaupungin kulttuuritoimiston tapahtumatuottaja Velkki Mykrä

Oppaan on tarkoitus tukea kaupungin elinvoimalautakunnan tavoitetta lisätä tapahtumia kaupungissa. Uudenlaiset tapahtumat ovat tervetulleita, sillä ne ovat Mykrän mielestä merkki kaupungin elinvoimasta.

Valtaosa kehittämistyöstä nojaa talkootyöhön

Alkanut alueiden kehittäminen on kaavoituspäällikkö Poskelan mukaan kokeilevaa toimintaa, jonka vuoksi siihen ei ole budjetoitu suuria summia rahaa. Budjettivalmisteluissa on kuitenkin tarkoitus varata resursseja myös nyt aloitettuun toimintaan.

– Katsotaan, miten se valtuuston budjettikäsittelyssä säilyy, mutta tarkoitus on varata rahaa.

Budjetista riippumatta kehitystoiminta vaatii aktiivisia kuntalaisia. Kaupunkikehityssuunnittelija Kumpulainen myöntää, että ihmisten houkutteleminen lähtemään mukaan on haastavaa, minkä vuoksi on tärkeää, että he innostavat ihmisiä ja tiedottavat heille mahdollisuuksista. Tärkeää on myös ihmisten kuunteleminen, sillä ihmiset eivät tule uudestaan, jos heidän toiveitaan ei koskaan toteuteta.

Kumpulainen itse toivoo, että alueiden kehittäminen yhdessä kasvattaa hyvinvointia.

– Ihmisten hyvinvointi on kaikista tärkein, mutta myös elinvoimaisuus ja turvallisuus. Kaupunkisuunnittelu ei rajoitu vain kaavoitukseen. Se on ehkä vähän vanha käsitys siitä. Tavoitteena on vähän parempi hyvinvointivaltio.

Lue seuraavaksi