1. yle.fi
  2. Uutiset

Talousnäkymät sumuisia Lounais-Suomen kunnissa – epävarmuus koronan toisen aallon vaikutuksista huolettaa

Yle kysyi kuntajohtajilta koronaepidemian talousvaikutuksista. Säästöjä joudutaan monessa kunnassa hakemaan palveluista.

kuntatalous
Kuvakollaasi.
Epävarmuus leimaa taloudellisia näkymiä kautta linjan.Jouni Koutonen / Yle

– Tämä vuosi näyttää vielä suhteellisen hyvältä, mutta seuraavat vuodet ovat sumuisia taloussuunnitelmissa. Sinne kohdistuu iso sopeuttamistarve, ellei valtio tule tukemaan kuntia, miettii Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.

Samat ovat tunnelmat monessa muussakin lounaissuomalaisessa kunnassa. Koronavirus luo epävarmuutta taloudellisiin näkymiin.

Kysyimme Varsinais-Suomen ja Satakunnan kuntajohtajilta viruksen talousvaikutuksista. Ylen kyselyyn vastasi 33 kunnan- ja kaupunginjohtajaa.

Yli 40 prosenttia vastaajista kertoi kuntansa tuloksen jäävän pakkaselle tänä vuonna. Plussalle jää vajaa kolmannes, ja muutama arvioi pääsevänsä nollatulokseen. Viisi vastaajaa ei osannut arvioida tulostaan koronan toisen aallon vaikutusten ollessa vielä hämärän peitossa.

Lounais-Suomen kuntien arvioitu tulos tälle vuodelle infografiikkana: 43 % tekee alijäämäisen tuloksen, 27 % ylijäämäisen.
Paula Collin / Yle

Kolmannes vastanneista kunnista kertoi paineesta nostaa tuloveroprosenttia. Yli puolella tarvetta ei ollut, tai sitä ei nähty mahdollisena tai kannattavana.

Esimerkiksi Merikarvialla kunnallisveroprosenttia korotettiin jo viime vuonna. Samalle tielle ei voi jälleen lähteä, vaikka tilanne on haastava.

– Meidän kokoisessa kunnassa yksi veroprosentti tarkoittaa vähän yli 400 000 euroa. Käytännössä sopeuttamistarve, joka meillä on pitkässä juoksussa, on lähes 2 miljoonaa euroa. Eli veronkorotuksilla sitä ei voida ratkaista, toteaa Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival.

Infografiikka siitä, miten Lounais-Suomen kunnilla on painetta nostaa veroprosenttia. 33 % kunnista on tarvetta nostaa veroprosenttia.
Paula Collin / Yle

Säästöjä on haettava palveluja supistamalla tai tehostamalla, kertoi 11 kyselyymme vastannutta kuntaa.

Saman verran kuntia pyrkii karsimaan henkilöstökulujaan luonnollisen poistuman kautta, palkattomilla virkavapailla, lomautuksilla tai henkilöstöetujen karsimisella.

Teemu Heinonen
Sopeuttamistoimet ovat ehdottomia, mutta kunnat tarvitsevat valtion tukee, sanoo Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.Paula Collin / Yle

Kaikki sektorit sosiaali- ja terveyspalveluita myöden ovat monessa kunnassa luupin alla, kun säästöjä haetaan.

– Tavallaan se on kuntien hätähuuto. Henkilöstökulut on kunnissa yksi iso menoerä, josta on mahdollista säästää, mutta se on tietysti niitä viimeisiä kortteja, sanoo Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.

Infografiikka siitä, miten Lounais-Suomen kunnilla on tarvetta lomautuksille. 24 % kunnista on tarvetta lomautuksille.
Porin kaupunki ilmoitti mittavasta lomautustarpeesta kyselyn päättymisen jälkeen.Paula Collin / Yle

Valtaosa, yli 70 prosenttia vastanneista kunnista pitää valtionosuuksien korottamista tarpeellisena tai välttämättömänä.

– Kunnille tulee niin nopea sopeuttamisen tarve, että pelkillä veronkorotuksilla tai kunnan omilla toimenpiteillä se ei monessakaan kunnassa ratkea, arvioi Teemu Heinonen yleisesti tilannetta.

Huittisten taloudelle korona on ollut jopa hyödyllinen, mutta vain hetkellisesti.

Kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaan mukaan valtion taloudellinen korona-kompensaatio on suurempi kuin arvioidut Huittisten kärsimät menetykset. Keväällä lomautuksiin ei ollut tarvetta, mutta toisen aallon alla yt-neuvottelut ovat edessä.

– Tulevien vuosien talous näyttää todella huonolta. Meillä on yhden veroprosentin verran vajetta taloussuunnitelmissa, eli 1,5 miljoonaa pitää yrittää kuroa umpeen vuositasolla erilaisilla keinoilla, kertoo Peltomaa.

Suurissa kaupungeissa pitkää miinusta

Lounais-Suomen suuret kaupungit tekevät reilusti alijäämäisen tuloksen.

Turussa tulos painuu pakkaselle tuplasti sen, mitä alun perin arveltiin. 40 miljoonasta pudotaan jopa 80 miljoonaan euroon miinukselle.

– Väliaikaisia kustannuksia ja tulomenetyksiä, joita korona on aiheuttanut, ei kuitenkaan tule kattaa pysyvin veronkorotuksin. Meillä on myös laaja sopeuttamisohjelma, jota tulemme toteuttamaan, ja vasta jos sekään ei riitä, näemme todellisen tarpeen verokysymykseen, toteaa kaupunginjohtaja Minna Arve.

Minna Arve
Valtion tuli pidättäytyä kaikista kuntien kustannuksia lisäävistä lainmuutoksista. Korona on muuttanut nimittäin maailmaamme monin tavoin pysyvästi, toteaa Minna Arve.Paula Collin / Yle

Myös Porin tuloksen arvioidaan jäävän huomattavasti odotettua enemmän alijäämäiseksi, -34 miljoonaan euroon. Painetta on veroprosentin korotukseen.

– Koulujen palveluverkosta on tehty päätös kesäkuussa 2020 ja siirrymme muun muassa yhden lukion malliin 1.8.2021. Luonnollinen poistuma hyödynnetään täysimääräisesti ja niin edelleen. Muilta osin taloutta koskevia päätöksiä tehdään lähiviikkoina, kertoo kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Vielä vastatessaan kyselyymme viime viikolla Luukkonen ei osannut sanoa mahdollisesta lomautustarpeesta. Keskiviikkona Pori ilmoitti 200 työntekijän vähentämistarpeesta.

Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.
Toinen aalto huolettaa Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkosta. Hän kertoo olleensa harmissaan vapaa-ajan matkustuksen vapauttamisesta maan rajojen ulkopuolelle.Kalle Mäkelä / Yle

Raumalla uskotaan viime vuonna aloitetun Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman riittävän koronavuoden yli. Varmuutta veroprosentin nostotarpeesta ei silti vielä ole, mutta ainakaan lomautuksiin ei pitäisi olla tarvetta.

– Osavuosikatsauksen yhteydessä olemme parhaillaan ennustetta päivittämässä. Tällä hetkellä odotusarvo on, että pysymme talousarviossa, kertoo Johanna Luukkonen.

Säästötarpeita kautta linjan

Raisiossa tulos on painumassa 4,1 miljoonaa euroa miinukselle, ja painetta veroprosentin nostoon on. Yt-neuvotteluja ei ole käynnissä, mutta henkilöstön lomautustarvetta on näköpiirissä.

– Kaikkia palveluita tarkastellaan kriittisesti. Laajan sopeuttamisohjelman laatiminen on käynnistetty. Ohjelman mukaiset toimenpiteet tullaan jalkauttamaan, kertoo vs. kaupunginjohtaja Antti Korte.

Myös Uudessakaupungissa on painetta tuloveroprosentin nostoon ja henkilöstön lomautuksiin. Säästöjä jouduttaneen hakemaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio listaa mahdollisia säästökohteita.

– Toimitilojen vähentäminen, ei-lakisääteisten palvelujen lopettaminen esimerkiksi hyvinvointipalveluista, henkilöstön vähentäminen, joka vaikuttaa palvelujen määrään ja laatuun. Listalla on myös investointien lykkääminen, mutta kaupungin rakennuskanta on vanhaa ja korjaustarve suuri.

Naantalissa näyttää aurinkoisemmalta. Nollatulokseen päästäneen, ellei loppusyksyn aikana tule yllätyksiä esimerkiksi erikoissairaanhoidon lisälaskuina.

– Naantalin palvelutaso on niin hyvä, että säästökeinoja löytyy tarvittaessa, ja silti voimme turvata riittävät peruspalvelut, toteaa kaupunginjohtaja Jouni Mutanen.

Hengähdystauolta toiseen aaltoon

Koronan todennäköiseen toiseen aaltoon ollaan kunnissa valmiimpia kuin keväällä, mutta niin taloudelliset kuin sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset huolestuttavat.

Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti listaa odotettavissa olevia seurauksia.

– Oppimistulosten heikentymistä, terveydenhuollon jonojen kasvua, henkilöstöresurssin uudelleen suuntaamista ja uusia lomautuksia sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua, työttömyyden ja työllistämiskustannusten kasvua.

Henkilöstölle kiitosta

Paineen alla työskennellyt henkilöstö saa kiitosta monen kunnanjohtajan vastauksissa.

– Henkilöstö on joustanut paljon jo nyt. Onneksi kesä soi tarpeeseen tulleen hengähdystauon, mutta eniten huolestuttaa henkilöstön jaksaminen, mikäli hankala tilanne toistuu, miettii Marttilan Carita Maisila.

Henkilöstöä kiittelee myös Harjavallan Hannu Kuusela. Ilman henkilöstön voimavaroja olisi elinkeinoelämäkin pulassa.

– Teollisuuden ja muutenkin talouden rattaat on pidettävä pyörimässä, ja tämä edellyttää muun muassa sitä, että päivähoito ja opetus toteutetaan tavalla tai toisella siten, että ihmiset voivat käydä töissä, sanoo Kuusela.

Yritysten ja elinkeinoelämän pärjääminen korona-aaltojen keskellä huolettaakin kautta linjan. Niin myös satamakaupunki Raumalla.

– Suomi ja Rauma ovat kiinteässä verkossa vientiin ja koronan maailmanlaajuisia vaikutuksia on haastavaa ennakoida yritysmaailmassa. Elinkeinon sakkaaminen lisää kuntatalouden haasteita, toteaa Johanna Luukkonen.

Yle kysyi koronaviruksen vaikutuksista kuntatalouteen 42:lta Lounais-Suomen kunnalta viikolla 33. Vastaamatta jättivät Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Paimio, Parainen, Salo, Eurajoki, Karvia, Kokemäki sekä Pomarkku.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Varsinais-Suomessa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Satakunnassa

Lue seuraavaksi