1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Joku pillahtaa itkuun, toinen lyö luurin korvaan – näin koronavirusta jäljitetään, jotta Suomea ei tarvitsisi enää sulkea

Hybridistrategian onnistuminen vaatii myös koronajäljitykseltä paljon. Onko Suomi valmis koronaviruksen toiseen aaltoon?

koronavirus
Koronajäljittäjä, terveydenhoitaja Outi Sohlman työssään.
Suomen koronastrategia nojaa tartunnan saaneiden testaamiseen ja jäljittämiseen. Kuvassa koronaa jäljittävä terveydenhoitaja Outi Sohlman.Petteri Bülow / Yle

Työntekijät istuvat Kallion virastotalon yhdeksännessä kerroksessa luurit päässä.

Arkisesta avokonttorista soitetaan puheluita, joiden sisältö vetää vastaanottajan vakavaksi: Positiivinen testitulos tai altistuminen.

Edessä voi olla tartuntatautilääkärin määräämä eristys tai karanteeni. Syntyy huolia terveydestä ja toimeentulosta. Pelkoa ja häpeää. Onko virus tarttunut ystäviin ja sukulaisiin?

– Järkytyksiä tulee. Joku voi pillahtaa itkuun puhelun aikana. Lyödään luuri korvaan. Ei suostuta ottamaan puhelua vastaan kun ymmärretään, mistä on kyse, kertoo koronaviruksen jäljitystyötä tekevä hoitaja Anne Rantanen.

Suurin osa asiakkaista kuitenkin auttaa parhaansa mukaan. Jäljittäjille soitetaan takaisin, kun mieleen on muistunut tapaaminen, joka on jäänyt aiemmin mainitsematta.

– Järkyttyneetkin ihmiset voivat lopulta kiitellä, kun heille pystyy tarjoamaan tukea ja ohjeita vaikeassa tilanteessa, Rantanen sanoo.

Koronajäljittäjiä työssä. Vasemmalla terveydenhoitaja Nina Leskinen, oikealla terveydenhoitaja Nora Hauhio.
Koronaviruksen tartuntaketjun selvitys käynnistyy haastattelemalla tartunnan saanut puhelimessa. Vasemmalla terveydenhoitaja Nina Leskinen, oikealla terveydenhoitaja Nora Hauhio. Petteri Bülow / Yle

Jäljitystyötä tekevien joukko koottiin keväällä

Helsingin kaupungin epidemiologinen toiminta oli ennen kevättä seitsemän työntekijän pieni ja huomaamaton osa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluita Töölön virastotalossa Mechelininkadulla.

Työntekijöiden ”Epiksi” kutsuma yksikkö jäljittää yleisvaarallisia tartuntatauteja. Ennen viime kevättä työlistalla oli esimerkiksi salmonellaa, tuberkuloosia tai harvinaisempaa meningokokkitautia.

Kaikki muuttui, kun jäljitettävien tautien joukkoon ilmestyi COVID-19.

Koronavirusepidemian jyllätessä keväällä yksikön koko paisui hetkellisesti 130 työntekijään. Kaupungin muita palveluita suljettiin. Hammashoitajat totuttelivat uusiin töihin koronaviruksen jäljittäjinä.

Kallion virastotalo.
Epidemiologisen toiminnan työntekijämäärän paisuessa toimipiste siirrettiin suurempiin tiloihin Kallion virastotaloon. Petteri Bülow / Yle

Tilaa uusille työntekijöille löytyi Kallion virastotalosta. Lisäksi kiireisimpään aikaan käyttöön otettiin tiloja Kalasataman ja Oulunkylän terveyskeskuksista.

Keväällä Epissä paiskittiin ylitöitä, kun tartuntamäärät ampaisivat nousuun. Pikavauhtia koulutetuista työntekijöistä huolimatta kontaktoitavien lista venähti pitkäksi ja jäljitykseen tuli viivettä.

Kesällä tilanne rauhoittui. Ikäviä uutisia oli kerrottavana yhä harvemmalle. Kaupunki avasi jälleen palveluitaan ja tartunnanjäljittäjiksi siirtyneitä palasi takaisin omiin töihinsä.

Nyt tunnelma on taas toinen. Tartunnat ovat suvantovaiheen jälkeen nousussa. Viikko viikolta yhä useampi saa puhelun koronavirusjäljittäjiltä.

Kallion virastotalon yhdeksännessä kerroksessa tehdään töitä, jotta Suomea ei tarvitsisi jälleen sulkea.

Koronajäljittäjä soittaa altistuneelle.
Puhelun aikana käydään läpi ohjeet eristyksestä tai karanteenista. Petteri Bülow / Yle

Testaamalla ja jäljittämällä tilanne yritetään pitää hallinnassa

Koronavirus yllätti koko maailman. Rajut rajoitustoimenpiteet ja yhteiskuntien sulkeminen olivat hätäjarrun vetämistä tilanteessa, jossa muut keinot eivät tuntuneet auttavan hallitsemattomasti leviävän taudin pysäyttämiseen.

Alusta asti tiedettiin, että laajat rajoitukset eivät voi jatkua pitkään. Ihmisten vetäytyminen neljän seinän sisään oli keino ostaa lisää aikaa valmistautua taudin torjumiseen. Jossain vaiheessa yhteiskunnan oli jälleen avauduttava.

Suomessa tasapainoilua yhteiskunnan avaamisen ja taudin torjunnan välillä kutsutaan hybridistrategiaksi. Hallituksen keväällä julkistaman strategian keskeistä sisältöä kuvattiin sanarimpsulla testaa–jäljitä–eristä–hoida.

Ajatuksena on, että koronavirus pystytään pitämään kurissa kohdennetuilla toimilla, jolloin kevään kaltaisiin laajamittaisiin rajoituksiin ei enää tarvitsisi mennä.

Arjen sankarit.
Onnistuessaan jäljitys pitää tartuntaketjut kurissa. Petteri Bülow / Yle

Strategian kuvaamassa ihannetilanteessa koronavirustartunta vahvistetaan nopeasti testauksella. Huolellisen jäljittämisen avulla tartuntaketju katkaistaan alkuunsa ja sairastunut saa tarvittaessa hoitoa sairaaloissa, joiden kapasiteetti riittää koronapotilaiden hoitoon hyvin.

Ilmaantuvia tautipesäkkeitä nuijitaan maan rakoon sitä mukaa, kun koronavirus jossain päin Suomea nostaa päätään.

Strategia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännön toteutuksessa on alkanutnäkyä murtumia jo nyt. Yksi hybridistrategian peruspilari huojuu, kun tartuntaa epäilevät eivät pääse testiin.

Onko Suomi valmis syksyyn ja koronaviruksen toiseen aaltoon?

– Sen ainakin voin sanoa, että valmiudet ovat selkeästi paremmat kuin alkutalvesta, kun epidemia rantautui Suomeen. Kohdennettuihin toimenpiteisiin on parempi valmius, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaava johtaja Pasi Pohjola.

Eroon koronasta -asiantuntijatyöryhmään kuuluva dosentti Pirta Hotulainen lääketieteellisestä tutkimuslaitos Minervasta ei ole vakuuttunut.

– Testaus–jäljitys–eristys-kaavassa ongelmana on se, että sen pitää toimia moitteettoman tehokkaasti ja nopeasti. Tällä hetkellä tilanne ei selvästikään ole se. Ministerit puhuvat oikeita asioita, mutta se ei siirry käytäntöön, Hotulainen sanoo.

Yksi tartunnan saanut altistaa keskimäärin kymmenen henkilöä

Kallion virastotalossa hybridistrategiaa toteutetaan kahdessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa.

Jäljittämisen ydinajatus on selvä. Jos kaikki koronatartunnan saaneelle altistuneet saadaan tavoitettua ja karanteeniin, ei tartuntaketju lähde leviämään.

Ensimmäisenä aamuvuoroon saapuvat koordinaattorit käyvät läpi edellisen päivän iltavuorolta kesken jääneet tapaukset, aamulla laboratorioista tulleet positiiviset koronatestit ja muiden kuntien ilmoittamat altistuneet.

Tartunnanjäljittäjät soittavat koronatesteissä positiivisen testituloksen saaneille ja pyrkivät selvittämään mahdollisimman tarkkaan, keiden kanssa tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa tartuttavuusaikana.

Kuka on ollut paikalla kesämökillä? Onko puolituttu istunut kesäjuhlissa samassa pöydässä lähietäisyydellä? Onko samassa tilassa oltu yli 15 minuutin ajan?

Koronajäljittäjien hermokeskus. Etualalla sairaanhoitaja, koordinaattori Marianna Påfs.
Koronajäljittäjien hermokeskuksessa istuvat koordinaattorit ottavat vastaan positiiviset testitulokset ja jakavat työt koronajäljittäjille. Etualalla sairaanhoitaja, koordinaattori Marianna Påfs.Petteri Bülow / Yle

Yksi koronavirustartunnan saanut altistaa Helsingissä keskimäärin hieman alle kymmenen henkilöä, mutta vaihtelua on paljon. Osastonhoitaja Jenni Fiuccin mukaan työmäärän arviointi on tämän vuoksi hankalaa.

– Aloittaessa ei voi tietää, kuinka paljon yksi positiivinen testi aiheuttaa työtä. Meillä voi olla yhden asiakkaan kanssa hyvin helppoa ja mutkatonta, mutta jos käykin ilmi isompi joukkoaltistuminen, työtä on heti paljon enemmän, Fiucci sanoo.

Yksikössä on tällä hetkellä noin viisikymmentä työntekijää. Työntekijät on jaettu erilaisiin tartuntatapauksiin erikoistuneisiin tiimeihin.

Hoivakoteja seuraa oma tiiminsä. Myös rakennustyömaiden altistuksia varten on tiimi, päiväkodeille ja kouluille omansa.

– Siitä on hyötyä, että samat ihmiset seuraavat samoja kohteita. Esimerkiksi rakennustyömailla tapaukset linkittyvät usein toisiin työmaihin. Vastuuhenkilö on ajan tasalla siitä, missä mennään, Fiucci sanoo.

Työntekijöiden tausta on sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta, sillä työssä tarvitaan potilastietojärjestelmien tuntemusta. Haittaa ei ole myöskään siitä, jos on esimerkiksi sairaanhoitajana tottunut rauhoittelemaan vaikeisiin tilanteisiin joutuneita ihmisiä.

Suurimmalle osalle asiakkaista tiedossa on vähintään kaksi viikkoa kotioloissa. Varmuudella koronavirustartunnan saaneiden kohdalla puhutaan eristyksestä. Koronavirukselle altistuneet tartuntatautilääkäri voi puolestaan määrätä varotoimena karanteeniin.

Jenni Fiucci.
Työmäärä on lisääntynyt rajoitusten purkautuessa, sanoo osastonhoitaja Jenni Fiucci. Petteri Bülow / Yle

Juhannuksen jälkeen tapahtui käänne

Rajoitusten purkaminen ja ihmisten käyttäytymisen muutos näkyvät kasvaneena työmääränä. Vielä kesäkuussa oli Fiuccin mukaan tyypillistä, että tartunnan saanut saattoi altistaa lähipiirissään vain 2-3 ihmistä. Juhannuksen jälkeen tilanne muuttui.

– Viikko juhannuksen jälkeen vastaan tuli ensimmäinen iso tapaus, yli kolmekymmentä altistunutta. Rajoitukset otettiin vastaan suomalaisella säntillisyydellä, mutta tuntuu, että yhtä helposti niistä myös luovuttiin, Fiucci sanoo.

Epidemiologisen toiminnan yksikön ylilääkäri Sanna Isosomppi kertoo, että syksyn aikana yksikön koko on tarkoitus tuplata palkkaamalla 50 uutta hoitajaa ja neljä lääkäriä.

Nykyiselläkin työntekijämäärällä tartunnanjäljitys saadaan Isosompin mukaan kuitenkin toistaiseksi käyntiin nopeasti testituloksen saamisen jälkeen.

– Tällä hetkellä me pääsemme tarttumaan tartunnanjäljitystyöhön viimeistään seuraavana päivänä testituloksen saapumisesta. Tapausten määrä ei ole kasvanut mitenkään erityisen hurjasti, mutta ihmisillä on enemmän sosiaalisia kontakteja ja jäljittäminen on siksi työläämpää, Isosomppi sanoo.

Testauksen pullonkaulat jumiuttavat myös jäljityksen

Testaa–jäljitä–eristä–hoida-ketju ei pidä, jos jo ensimmäinen lenkki pettää.

Helsingissä testaukseen muodostuneet pullonkaulat ja viiveet jäljityksen aloittamisessa heikentävät sen tehoa.

– Viiveitä tulee mahdollisesti jo siinä, kuinka nopeasti oireinen ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, miten testi saadaan järjestymään ja koska tulos tulee, sanoo ylilääkäri Isosomppi.

Sanna Isosomppi, Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri.
Sanna Isosomppi, Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri.Petteri Bülow / Yle

Testin tehneet henkilöt ohjeistetaan välttämään kontakteja tuloksen saapumiseen asti, mutta odotusajan venyessä todennäköisyydet uusille altistustilanteille kasvavat. Lisäksi jäljittämisen tarkkuutta parantaa, mitä nopeammin päästään käymään läpi tartuttamisajan kontakteja, kun muistikuvat tapaamisista ovat vielä tuoreita.

Ehkä vakavin ongelma on kuitenkin siinä, että tartunnan saaneen altistamia henkilöitä päästään kontaktoimaan ja asettamaan karanteeniin mahdollisesti liian myöhään. Tauti on voinut jo puhjeta ja virus karata eteenpäin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) tällä viikolla esittelemän uudistetun koronaviruksen testausstrategian mukaan testiin pitäisi päästä viimeistään vuorokauden kuluttua, ja testin tuloksen pitäisi valmistua yhdessä päivässä.

Huolena tuntemattomat tartunnanlähteet

Viime viikkoina huolta on herättänyt testausjonojen lisäksi se, että suuri osa tartunnanlähteistä on jäänyt pimentoon. Tartunnan saaneet eivät osaa sanoa, mistä tartunnan ovat saaneet, eivätkä jäljittäjätkään osaa yhdistää tapausta tiedossa oleviin tartuntoihin.

Tuntemattomaksi jäävien tartunnanlähteiden osuus on kasvussa. Viimeaikaisista tartunnoista Helsingissä tartunnanlähde on pystytty selvittämään vain noin kolmasosassa tapauksista.

Myös Vantaalla Suomen rajojen sisällä saadut tartunnat jäävät usein pimentoon. Espoossa puolestaan tartunnan lähde on ollut tuntematon noin 20 prosentissa tapauksista.

Eroon koronasta -asiantuntijaryhmän Pirta Hotulainen toivoo, että tartuntaketjuihin päästäisiin kiinni tarkemmin.

– Jos tartunnat tulevat mistä sattuu, meillä on pian hallitsematon epidemia.

Hotulainen ihmettelee myös, miksi jäljittämiseen liittyviä lukuja ei raportoida julkisuuteen samalla tavalla kuin tartuntalukuja tai esimerkiksi testausmääriä.

Koronajäljittäjä soittaa altistuneelle.
Koronavirustartunnan saaneita kutsutaan toimistossa indekseiksi. Tartuntalukua kuvaava numero on nimeä helpompi muistaa. Petteri Bülow / Yle

Suomen hybridistrategian vaikuttavuutta seuraavassa tilannekuvaryhmässä varapuheenjohtajana istuva STM:n Pasi Pohjola sanoo, että tietoa jäljityksen onnistumisesta ja karanteenipäätöksistä aiotaan kerätä jatkossa säännöllisemmin.

Pohjolan mukaan jäljityksen onnistuminen ei tule jäämään työntekijöiden määrästä kiinni.

– THL käynnisti keväällä Itä-Suomen yliopistossa jäljityskoulutuksen verkkokurssin. Jo ennen kesälomia noin 500 henkilöä oli suorittanut kurssin. Siellä on reserviä olemassa, jonka voi ottaa avuksi, jos tilanne lähtee pahenemaan, Pohjola sanoo.

Apua jäljitykseen odotetaan myös pian julkaistavasta Koronavilkku-sovelluksesta, joka on parhaillaan koekäytössä myös Helsingin koronajäljittäjillä. Sovelluksen pitäisi olla jokaisen ladattavissa syyskuun alussa.

Koronan tartuntojen jäljityssovellus Koronavilkku.
Koronan jäljityssovellusta on testattu altistamalla "tartunnan" saaneen puhelimia toisilleen. Petteri Bülow / Yle

Tartunnanjäljityssovelluksilta ei kannata odottaa liikoja, varoittavat asiantuntijat (siirryt toiseen palveluun). Sovelluksesta on hyötyä, mutta vain, jos merkittävä osa väestöstä lataa sen kännykkäänsä.

Sovellus ei myöskään korvaa tartunnanjäljittäjien käsityötä. Kallion virastotalon yhdeksännessä kerroksessa työt jatkuvat kohti epävarmaa syksyä.

Lisää aiheesta:

Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät?

Koronavilkku julkaistaan Suomessa pian – näin samankaltainen sovellus on vastaanotettu muualla Euroopassa

Lue seuraavaksi