Mikromuoveja on vesistöissä kaikkialla Suomessa – Kallaveden muikussa 25 muovihiukkasta

Planktonäyriäiset kuolivat, kun ne altistettiin laboratoriossa autonrengaskumille ja pakastevihannespusseille.

mikromuovit
Manta-haavi kerää mikroroskaa Itämerella
Mikroroskaa kerättiin mantarauskua muistuttavalla mantahaavilla Itämerellä kesällä 2017.Maiju Lehtiniemi / SYKE

Mikromuoveja esiintyy kaikkialla vesistöissä, kaloissa, simpukoissa ja pohjaeläimissä. Tiedot käyvät ilmi juuri päättyneestä Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston nelivuotisesta tutkimushankkeesta.

– Tutkimukset osoittavat, että mikromuoveja löytyy kaikkialta eli veden pintakerroksista, syvemmältä vesipatsaasta, meren ja järvien pohjalta sekä kaloista, simpukoista ja pohjaeläimistä. Mitä pienempiä mikromuoveja tutkitaan, sitä korkeampia pitoisuuksia havaitaan, koska muovit pilkkoutuvat ympäristössä jatkuvasti pienemmiksi, havainnollistaa hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Kaikista tutkituista eliöryhmistä löytyi mikromuoveja. Tutkimustulosten mukaan eniten mikromuoveja kertyy sinisimpukoihin, jotka suodattavat vettä saadakseen ravintoa.

– Sinisimpukoista löytyi keskimäärin 20 muovihiukkasta, Lehtiniemi kertoo.

Tutkimusta tehtiin Itämerellä ja Kallavedellä.

Mikromuovihiukkasia mikroskoopissa
Sinisimpukoista löytyi keskimäärin 20 mikromuovihiukkasta. Kuvassa hiukkasia mikroskoopissa. Maiju Lehtiniemi / SYKE

Silakassa vähän mikromuovia, ahvenessa ja muikussa paljon

Kalojen mikromuovimäärissä oli tutkimustulosten mukaan suuria eroja eri kalalajien välillä ja alueellisesti.

Avomeren silakasta, kilohailista ja kolmipiikistä löytyi hyvin vähän muovia, alle yhdestä prosentista tutkituista kaloista.

Useammin tai enemmän mikromuoveja oli Suomen rannikon ahvenessa, salakassa ja kolmipiikissä sekä Kallaveden ahvenessa ja muikussa. Rannikon kaloista noin 9 prosenttia oli sellaisia, joissa oli muovia. Kallaveden muikuista joka neljäs oli syönyt muovia, ja ahvenista 17 prosenttia.

Yhdessä Kallaveden muikussa oli keskimäärin 25 muovihiukkasta, ahvenessa 11 hiukkasta.

– Joissain kaloissa ei ollut muovia lainkaan, joissain oli paljon. Hajonta on suurta yksilöiden välillä. Kalaa syödessään asiaa ei kannata miettiä. Kala on terveellistä, löydetyt mikromuovimäärät eivät sitä muuta. Suuri osa suolesta tai vatsasta löytyvistä mikromuoveista tulee todennäköisesti luonnollista tietä ulos, Lehtiniemi kuvailee.

Kaloja nuotassa Kallavedellä
Kallaveden muikuista joka neljäs oli syönyt muovia, ja ahvenista 17 prosenttia. Kuvassa kaloja nuotassa Kallavedellä. Maiju Lehtiniemi / SYKE

Lisäksi tutkimuksessa tehtiin laboratoriokokeita pienille planktonäyriäisille. Ne kuolivat tai niiden stressitaso nousi, kun ne altistettiin autonrengaskumille ja ruuan tähteitä sisältäville pakastevihannespusseille.

Autonrengaskumille altistetuista Itämeren liejusimpukoista huomattiin kumista peräisin olevia haitta-aineita kuten metalleja ja PAH-yhdisteitä.

Muovia ja kumia, koetta ennen pulloissa laboratoriossa
Planktonäyriäiset kuolivat tai niiden stressitaso nousi, kun ne altistettiin kokeessa autonrengaskumille. Kuvassa muovia ja kumia pulloissa laboratoriossa. Maiju Lehtiniemi / SYKE

Pitoisuudet samoja kuin eteläisellä Itämerellä

Itämeren pohjan sedimentissä mikromuovia on suurempia pitoisuuksia kuin samalla alueella vedessä. Mikromuovihiukkasten pitoisuudet olivat suhteellisen korkeita paikallisesti rannikkosedimentissä. Pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin esimerkiksi Norjan rannikolla ja eteläisellä Itämerellä.

Suurin mikromuovilöydös sedimentistä tehtiin Porvoon Kilpilahden alueen liepeiltä. Siellä mikromuoveja löytyi rannikolta korkeimmillaan 22 mikromuovihiukkasta grammasta kuivaa sedimenttiä. Muilla tutkituilla rannikkoalueilla mikromuoveja löytyi vähemmän kuin 10 hiukkasta grammassa kuivaa sedimenttiä.

Vesistä mikromuoveja löytyy sitä enemmän, mitä pienempiä hiukkasia tutkitaan. Keskimäärin rannikon näyteasemilta löydettiin 16 hiukkasta kuutiosta merivettä.

Kallavedellä tutkittiin pienempiä hiukkasia, jotka ovat kooltaan 20–100 mikrometriä. Niitä löytyi jopa 250 kuutiosta vettä.

– Mikromuoveja kulkeutuu maalta vesistöön etenkin virtaavien vesien mukana. Näistä tärkeimpiin kuuluu hulevesi, joka on taajamissa valuvaa sade- ja lumensulamisvettä. Tulokset osoittavat, että kaupunkiympäristön hulevedet sisältävät mikromuoveja, joiden määrän ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Etenkin liikenteen mikromuovipäästöistä tarvitaan lisää tietoa, huomauttaa tutkija Julia Talvitie Suomen ympäristökeskuksesta.

Käytetyin muovin raaka-aine näkyy: vesistöissä eniten polyeteeniä

Tutkijat kehittivät menetelmiä, joilla selvitettiin näytteistä löytyneiden hiukkasten muovilaadut.

– Yleisimmät näytteistä löydetyt muovilaadut olivat samoja Itämeressä ja Kallavedellä, sekä kaloissa että pohjaeläimissä, kertoo Itä-Suomen yliopiston osahankkeen johtaja, SIB Labsin johtaja Arto Koistinen.

Polyeteeni, joka tunnetaan lyhenteellä PE, oli usein runsain muovityyppi näytteissä. Polyeteeni on eri muodoissaan maailman käytetyin muovin raaka-aine.

Myös polypropeenia (PP) oli kaikissa tutkituissa näytteissä. Kolmas yleinen muovilaatu näytteissä oli polyeteenitereftalaatti (PET), jota käytetään etenkin pakkauksiin.

Syke jatkaa tutkimuksia mikromuovien vaikutuksista meriekosysteemissä. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden työhön puolestaan kuuluu arvioida mikromuovien vaikutusta ihmisten terveyteen.

Voit keskustella jutun aiheesta tiistaihin 25.8.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun alla keskustele-painiketta.

Lue lisää mikromuoveista:

EU haluaa uudet pelisäännöt tekonurmikenttien kumirouheelle – näin toimii rouhesieppari, joka katkaisee mikromuovin matkan vesistöön

Yyterin tehopuhdistuksessa hiekasta seuloontui etenkin tupakantumppeja – "Yksi pahimmista roskista, mitä rantaan voi kylvää"

Suomen rannat ovat Itämeren roskaisimpia, ja nyt selvitetään ensimmäistä kertaa niiden mikromuovimäärää – katso videolta, kuinka muovia kerätään

Suomalaistutkijat yllättyivät: humusjärvien bakteerit ja levät hajottavat muovia ja tekevät siitä hyödyllisiä rasvahappoja

Suomalaisinnovaatio yrittää ratkaista sen, mihin muut eivät ole vielä pystyneet: puhdistaa meret mikromuovista