Jari Ehrnroothin kolumni: Liberalismi ja kommunismi eivät mahdu samaan maailmaan ja siksi lännen on voitettava Kiina

Uudessa kylmässä sodassa Suomen on liityttävä antikommunistiseen rintamaan, kirjoittaa Jari Ehrnrooth.

ideologiat
Kuvassa kolumnisti Jari Ehrnrooth.
Laura Railamaa / Yle

Historian lehti kääntyi tänä kesänä.

Yhdysvaltain hallinto linjasi neljässä puheessa, että Kiinan kommunistisen puolueen maailmanvalloitus uhkaa vapaata länsimaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja elämäntapaa. Lännen on joko vastattava ja voitettava uusi kylmä sota tai alistuttava ja hävittävä, sillä Pekingin marxilais-leniniläinen diktatuuri ei peräänny aikeistaan.

Puheiden sarjan aloitti turvallisuusneuvonantaja Robert O'Brien joka puhui kommunistisen Kiinan ideologiasta (siirryt toiseen palveluun), sitten FBI:n johtaja Christopher Wray puhui Kiinan vakoilusta (siirryt toiseen palveluun) ja oikeusministeri William Barr Kiinan taloudesta (siirryt toiseen palveluun). Yhdessä nämä kolme yksityiskohtiin menevää puhetta ovat kuin syytekirjelmä Kiinan petollista ja ihmisoikeuksia rikkovaa hallintoa kohtaan.

Lopuksi ulkoministeri Mike Pompeo teki yhteenvedon (siirryt toiseen palveluun) puheessaan Nixon-museossa ja käänsi historian lehden. Presidentti Richard Nixonin kuuluisasta Kiinan matkasta alkanut yhteistyön ja avunannon politiikka on ollut liki viisi vuosikymmentä jatkunut hyväuskoinen erehdys, jota kauniista lupauksista, säännöistä ja sopimuksista piittaamattomat Pekingin kommunisti ovat röyhkeästi käyttäneet hyväkseen. Amerikkalaisten tiedot, tuotteet ja tuotantotavat on varastettu kiinalaisten yritysten käyttöön eikä kansalaisiaan alistava suljettu yhteiskunta ole avautunut vähääkään.

Vuosi sitten tapasin viikon ajan politiikan ammattilaisia ja senaattoreita Capitol Hillillä. Jo silloin totesin, että yksi tavoite yhdistää edustajia käytävän molemmin puolin. Kiinan valtiojohtoisten toimijoiden ryöstöretkiä yrityksiin ja tutkimuslaitoksiin on vastustettava. Hollywood-elokuvien ja viihdemaailman tarinoiden muokkaus Kiinalle myönteiseksi on lopetettava.

Pettymys Kiinan pakkovaltaiseen kehitykseen on Yhdysvalloissa erityisen katkera.

Keinoista saattaa olla demokraattien ja republikaanien kesken erimielisyyttä, mutta yhteinen vihollinen yhdistää. Uusi kylmä sota voi tuoda kaivattua yhteistyötä myös sisäpolitiikkaan.

Pettymys Kiinan pakkovaltaiseen kehitykseen on Yhdysvalloissa erityisen katkera myös siksi, että se järkyttää uskoa yleismaailmalliseen ihmisyyteen.

On kaksi amerikkalaista unelmaa. Tasa-arvoisessa mahdollisuuksien maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, sanoo ensimmäinen, mutta toinen on tärkeämpi, sillä se koskee koko ihmiskuntaa.

Kuten tunnettua, Eleanor Rooseveltin komitea ikuisti tämän unelman Ihmisoikeuksien julistukseen toisen maailmansodan jälkeen. Vapaaseen, järkevään ja oikeudentuntoiseen ihmisolemukseen uskovaa dokumenttia heiluttaen on Yhdysvalloissa ja muuallakin lännessä toiveikkaasti odotettu, että vaurastumisen ja koulutustason noustessa liberaali demokratia, kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet voittavat kaikkialla maailmassa.

Nyt amerikkalainen unelma universaalista ihmisyydestä on saanut kovan kolauksen.

Kiina on kommunistisesti valvotun markkinatalouden keinoin neljässä vuosikymmenessä kasvattanut osuutensa (siirryt toiseen palveluun)maailman bruttokansantuotteesta kahdesta prosentista kahteenkymmeneen. Länsimaisen tieteen huippunopean omaksumisen ja hyväksikäytön avulla Kiina on kohottanut osaamistaan eri aloilla maailman johtavalle tasolle.

Samalla jättimäinen maa on muuttunut kansalaisiaan yhä tiukemmin kontrolloivaksi kommunistiseksi valtakunnaksi, jossa on kovin vähän toivoa herättäviä merkkejä ihmisoikeuksia, yksilön vapautta ja kansanvaltaa vaativasta kansalaisliikehdinnästä.

Ei tämän näin pitänyt mennä.

Lännen on keksittävä uusia keinoja vapauden aatteen edistämiseksi.

Rautaesiripun sijasta voidaan nyt puhua rautakupolista, jonka alla Pekingin kommunistivirkailijat valvovat Kiinan kansaa kasvotunnisteiden ja älyteknologian avulla.

Mitä sen kupolin alla vuosien saatossa tapahtuu, ratkaisee maailman tulevaisuuden.

Meidän on suojauduttava autoritäärisen hallinnon maailmanlaajuisilta vaikutuksilta jotka ulottuvat kaikkialle.

Länsivaltojen on kyettävä myymään parhaat poliittiset ideamme – yksilön vapaus ja kansanvalta – tavalliselle kiinalaiselle.

Samalla meidän on suojauduttava autoritäärisen hallinnon maailmanlaajuisilta vaikutuksilta jotka ulottuvat kaikkialle.

Kun henkilökohtaisia tietojamme sumeilematta varastava Kiinan hallinto haluaa voittaa taistelun tekoälyn kehittämisestä ja ihmismielen teknologisesta kontrollista, on aika kertoa sosiaalisessa mediassa puuhaileville lapsillemme, että tiktokkailun huolettomat ajat ovat ohi (siirryt toiseen palveluun).

Ensimmäisen kylmän sodan päättyminen venäläisjohtoisen heikon kommunisti-imperiumin romahdukseen näyttää jälkikatsannossa väistämättömältä.

Mutta pääsihteeri Xi Jipingin johtamat kiinalaiset marxisti-leninistit ovat järjestelmällisyydessään ja tehokkuudessaan aivan toista luokkaa. Lisäksi länsi juuri nyt on heikkouden ja hajaannuksen tilassa.

En haluaisi olla pessimisti, mutta kun kaksi tasavahvaa suurvaltaa kamppailevat, voiton vie se joka tuntee vastustajansa perin pohjin. Toistaiseksi Yhdysvaltain hallinto ei ole julkistanut pätevää selitystä esimerkiksi sille, miten ja miksi kommunistisesti ohjattu talous on Kiinassa saanut aikaan ennenäkemättömän vaurastumisen.

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä – kenties –satoinakin – kaikkialle ulottuva liberalismin ja kommunismin harmagedon antaa sävyn kokonaiselle aikakaudelle.

Kuten Pompeon puhe osoittaa, Kiinan aloittama uusi kylmä sota ei jätä tilaa puolueettomuudelle. Tällä kertaa on Suomenkin päättäväisesti liityttävä antikommunistiseen rintamaan.

Jari Ehrnrooth

Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseen palaute.ehrnrooth@gmail.com (siirryt toiseen palveluun)

Kolumnista voi keskustella 25.8. klo 23.00 asti.