Sieniasiantuntija haltioissaan: Hämeenlinnan Ahvenistolta löytyi harvinaisten sienten keskittymä

Aulangolta ja Ahvenistolta löytyi heinä-elokuun vaihteessa harvinaisia kultahaperoita.

sienet
kauniin värisiä kultahaperoita metsässä.
Nämä harvinaiset kultahaperot löytyivät Aulangontien viereisestä metsiköstä.Mauri Lahti

Sieniasiantuntija Mauri Lahti tuntee sienipaikat kuin omat taskunsa. Aina hänen ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sillä kotikaupunki Hämeenlinna tarjoaa hyviä sienimaastoja koluttavaksi.

Kantarellien, herkkutattien ja muiden lisäksi kuluva sienivuosi on kasvattanut myös erikoisuuksia. Hämeenlinnassa Aulangolta ja Ahvenistolta löytyi heinä-elokuun vaihteessa harvinaisia kultahaperoita. Kanta-Hämeessä on näitä ennen tehty muutama kultahaperolöytö.

Heinäkuun alkupuolella Janakkalan Tervakoskelta löytyi puolestaan puutarhatöiden yhteydessä mullan alta harvinaisia haisumantumukuloita. Erikoisesta sienestä on tehty koko maassa nyt kahdeksan havaintoa. Heli Lähteenmäen löytämät harvinaisuudet päätyivät Turun yliopiston kasvimuseoon.

Lehmuskujan alla on sienien hyvä olla

Hämeenlinnassa Aulangontien varrella on puolestaan kasvanut kesän mittaan paljon tammenherkkutatteja, kampahaperoita sekä paljon pantterikärpässieniä.

– Aiempina vuosina kampahaperot olivat superharvinaisuuksia, kertoo sieniasiantuntija Mauri Lahti Hämeenlinnan sieniseurasta.

Nyt niitä on kasvanut lehmuskujan alla jo kahtena vuonna peräkkäin.

Kolme pantterikärpässientä.
Pantterikärpässieni on hyvin myrkyllinen.Mauri Lahti

Myös myrkyllisen pantterikärpässienen runsastuminen on sieniasiantuntijan mukaan yllättävää.

– Tosin joskus samoilla kohdin, Aulangontien lehmuskujan alla on kasvanut myös joitain savukärpässieniä.

Pantterikärpässienessä on samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä, mutta suurempina pitoisuuksina. Savukärpässieni muistuttaa pantterikärpässientä, joten tunnistamisessa on oltava huolellinen. Savukärpässieni viihtyy myös muun muassa lehmuksen seurassa.

Orakkaita kuin sieniä sateella

Hämeenlinnassa Ahvenistolla on jopa Suomen oloissa hyvä harvinaisten orakkaiden kasvupaikka. Todellinen hotspot, kuten Mauri Lahti itse paikkaa kuvailee. Sieltä löytyy myös todella harvinaisia orakkaita, jotka eivät kuitenkaan ole ruokasieniä.

– Tämä on ollut myös hyvä orakasvuosi. Olen löytänyt Ahvenistolta tänä vuonna paljon enemmän kupariorakkaita ja partaorakkaita kuin aikoihin.

Orakasharvinaisuuksien ja muiden lisäksi Mauri Lahti on tehnyt vastikään Ahvenistolla "sienilöydön". Se, millaisesta sienestä on loppujen lopuksi kyse, selviää vasta syyskuussa. Silloin sieniharrastajat ja -asiantuntijat tapaavat jälleen kerran toisensa.

Hämeenlinnassa Ahvenistonjärven ja sen ulkoilualueen ympärille levittäytyy Ahveniston harjualue. Se on kokonaan luonnonsuojelualuetta, jonka 68 hehtaarista noin kuusi on aarnimetsää. Ei siis ihme, että sieltä löytyy vaikka minkälaisia sieniä.