1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyyspolitiikka

Suomessa 300:aa työnhakijaa palvelee yksi virkailija – Työministeri Haatainen haluaa "merkittävän" lisärahoituksen työvoimapalveluihin

Työvoimapalveluja lisäämällä on mahdollista kasvattaa työllisyyttä, näkee johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä.

Työllisyyspolitiikka
Työministeri Tuula Haatainen kertoi taustatilaisuudessaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön estämisestä Helsingissä 20. elokuuta 2020.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) haluaa lisäpanostuksia työvoimapalveluihin.Markku Ulander / Lehtikuva

Työ- ja elinkeinoministeriön Ylelle toimittaman laskelman mukaan Suomessa on tällä hetkellä yhtä TE-toimiston työvoimavirkailijaa kohden keskimäärin runsaat 300 työnhakijaa.

Tilanne TE-toimistoissa oli vielä huonompi edellisen taantuman loppuvaiheessa vuonna 2016, mutta kuluva koronavuosi on jälleen kasvattanut työttömyyttä ja kuormittanut TE-toimistoja.

Pohjoismaista esimerkiksi Tanskassa työvoimavirkailijan kontolla on tuntuvasti vähemmän asiakkaita kuin Suomessa.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei pidä tilannetta tyydyttävänä. Haataisen mukaan Suomi on laahannut työvoimapalveluissa pahasti jäljessä muista Pohjoismaista.

Haatainen haluaakin viedä Suomen työllisyyspolitiikkaa pohjoismaisen mallin suuntaan, johon kuuluvat nykyistä paremmat TE-palvelut.

Haatainen kertoo, että pian alkavissa ensi vuoden budjettineuvotteluissa päätetään lisärahoituksesta TE-palveluihin.

– Tulen esittämään merkittäviä lisäyksiä. Muutoin pohjoismaisesta mallista puhuminen on turhaa, Haatainen paaluttaa.

Haatainen kertoo, että koronakevään aikana päätetyissä lisätalousarvioissa työvoimapalveluihin on jo saatu 40 miljoonaa euroa lisää rahaa virkailijoiden palkkaamiseen. Rahoitus on kuitenkin vain määräaikainen.

Haatainen arvioi, että lisämääräraha voisi olla tälläkin kertaa kymmeniä miljoonia euroja.

"Työllisyyspalvelut eivät saa näyttäytyä vain kontrollina"

Tuula Haatainen sanoo, että jos valtio laittaa rahaa työvoimapolitiikkaan, maksaa se itsensä takaisin.

– Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat valtaisat. Kyllä se on niin, että hyvinvointiyhteiskunta huolehtii omistaan eli annetaan mahdollisuudet löytää töitä ja elättää itsensä ja perheensä.

Haatainen painottaa, että hallitus haluaa saada työllisyysluvut nousuun. Hänen mielestään hyvillä työvoimapalveluilla on iso vaikutus ihmisten työllistymiseen.

Haataisen mielestä työllisyyspalvelut ovat palveluita siinä missä muutkin yhteiskunnan palvelut.

– Jos haluamme ihmiset nopeasti työmarkkinoille, he tarvitsevat siihen tukea ja opastusta. Työllisyyspalvelut eivät saa näyttäytyä vain kontrollina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

VM:ssä uskoa työllisyyspalveluiden tehoon

Työvoimapalveluita lisäämällä on mahdollista kasvattaa työllisyyttä, näkee myös johtava asiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä.

Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriön työllisyystoimia käsittelevässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 14. elokuuta 2020.
Olli Kärkkäinen valokuvattiin 14. elokuuta valtiovarainministeriön työllisyystoimia käsittelevässä tiedotustilaisuudessa.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kärkkäinen nostaa esiin erityisesti niin sanotun yksilöllisen työnhakumallin, jossa työtöntä työhakijaa palvellaan muun muassa määräaikaishaastatteluilla heti työttömyyden alusta lähtien.

Työvoimapalveluihin satsaamista on kritisoitu siitä, että niiden työllisyysvaikutuksia ei pystytä kunnolla laskemaan.

Kärkkäisen mukaan valtiovarainministeriöllä on kuitenkin käytössään muun muassa muista Pohjoismaista saatua tutkimustietoa siitä, että yksilöllisen työhakumallin kaltaisilla toimilla on saatu parannettua työllisyyttä.

Kärkkäinen oli yksi niistä virkamiehistä, jotka olivat laatimassa valtiovarainministeriön viime viikolla julkistettua ehdotusta työllisyystoimista.

Ministeriö esitti viime raportissaan työllisyyskeinoina myös säästöjä ja tiukennuksia nykyisiin työttömyysetuuksiin. Kärkkäisen mukaan näiden toimien kautta vapautuisi varoja, joita voitaisiin suunnata työvoimapalveluihin.