1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Jo puolet Suomen koronatapauksista on peräisin ulkomaanmatkoilta – kartta kertoo, mistä tartuntoja on tullut eniten

THL:n ylilääkärin mukaan ulkomailta saatujen tartuntojen osuus on noussut loppukesästä merkittäväksi. Suurin osa on Balkanin alueelta.

koronavirus
Skopjesta saapuvia matkustajia ja suojavarusteisiin pukeutuneita rajavartioita Turun lentokentällä 18. elokuuta 2020.
Skopjesta saapuvia matkustajia ja suojavarusteisiin pukeutuneita rajavartioita Turun lentokentällä tiistaina. Roni Lehti / Lehtikuva

Koronaepidemia on kiihtynyt jälleen Suomessa.

Noin puolet uusista tartunnoista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan lähtöisin nyt ulkomaanmatkoilta.

Kun kesä- ja heinäkuussa koronatartuntoja raportoitiin 5–10 kappaletta päivittäin, elokuun alussa määrä on noussut keskimäärin 20 tapaukseen päivässä, aivan viime päivinä jo sen ylikin. Korkein päivittäinen luku on 37 tartuntaa 16. elokuulta.

Puumalainen vastaa viiteen ulkomailta saatuja tartuntoja koskevaan kysymykseen.

1. Mistä maista Suomeen on tullut koronatartuntoja eniten kesän aikana?

– Matkustajamäärät huomioiden Balkanin alue (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Bulgaria ja Romania) korostuu selvästi. Pohjois-Makedonian Skopjen-lennot ovat näkyneet selvästi Suomen pienissä tartuntamäärissä. Lennot ovat keränneet lähtijöitä Balkanin eri maista. Myös Romanian ja Bulgarian lennoilla on väkeä koko itäisen Euroopan alueelta.

Skopjesta tulleilla matkustajilla on löydetty jo 60 koronatartuntaa. Balkanilta on tullut yksittäisiä tartuntoja myös laivaliikenteen kautta.

–Sairastuneiden joukossa on ollut sukulaisvierailulla Balkanilla olleiden lisäksi rakennustyömaille ja telakoille tulleita kausi- ja keikkatyöläisiä.

– Seuraavaksi eniten tartuntoja on Ruotsista, Virosta, Bulgariasta ja Romaniasta. Yksittäisiä tai muutamia tartuntoja on eri maista ympäri maailmaa.

– Ruotsista lähtöisin olevia tartuntoja on ollut kesän aikana alle 30. Ruotsiin matkustamista on jatkettu vaikeasta koronatilanteesta huolimatta esimerkiksi pohjoisessa. Tartuntoja pitää aina verrata matkustajamääriin. Ruotsin rajan yli on liikkunut kesän aikana 15 000–20 000 ihmistä päivittäin, ja sen päälle vielä lennot ja laivayhteydet. Tartuntoja on kuitenkin vähän, jos verrataan Skopjesta pari kertaa viikossa tuleviin lentoihin, joissa koneessa on ollut noin sata matkustustajaa.

– Virosta, Bulgariasta ja Romaniasta on tullut Suomeen kesällä alle 10 tartuntaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

THL ei luovuta tarkkoja maakohtaisia tietoja, jotta ketään ei voida yksilöidä tartunnoista. Balkanin maiden tartunnat on laskettu yhteen. Tartuntatautirekisterin luvut täydentyvät 2–4 päivän viiveellä.

2. Mikä osuus koronatartunnoista on kotoperäisiä ja todennäköisesti ulkomailta saatuja?

–THL:n karkea arvio on, että noin puolet tartunnoista liittyy matkustamiseen ja puolet on kotoperäistä.

– Tiedot eivät ole kattavia, koska tätä on hankalaa määrittää. THL:n tiedot perustuvat kuntien ja sairaanhoitopiirien tekemiin ilmoituksiin. Ihminen on voinut olla matkalla, ja tartunta todetaan viikko sen jälkeen. On vaikeaa sanoa, mistä tartunta on varmuudella peräisin.

– Ulkomailta saadun tartunnan jatkotartunnat Suomessa, esimerkiksi perhepiirissä, kirjataan yleensä kotoperäisiksi. Tartuntatautirekisterin tiedot tulevat myös hieman jäljessä. Saamme tartunnan todenneilta lääkäreiltä hitaammin tietoja kuin esimerkiksi testejä tekevistä laboratorioista.

Taneli Puumalainen, ylilääkäri, THL
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.Mårten Lampén / Yle

3. Miten ulkomailta saatujen ja kotoperäisten tartuntojen osuus on elänyt koronaepidemian alkamisen jälkeen?

– Yleisenä trendinä voi sanoa, että alkuvuoden tapaukset olivat matkustukseen liittyviä, esimerkiksi Kiinasta, Pohjois-Italiasta ja Itävallan hiihtokohteista. Maalis-huhtikuussa Suomen tartunnat olivat pääosin kotoperäisiä.

– Kun tilanne alkukesästä rauhoittui ja tartunnat painuivat Suomessa alle kymmeneen per päivä, suurempi osa tartunnoista liittyi jälleen matkustamiseen. Tällä hetkellä taas ulkomailta saadut tartunnat ovat merkittävämmässä osassa.

4. Tartuntatautirekisterin mukaan koronatilanne oli Suomessa vakaa heinä-elokuun vaihteeseen asti, sitten alkoi selkeä nousu. Mistä tämä johtuu?

– Yksi syy on testattavien ihmisten määrän kaksinkertaistuminen. Jos taudin ilmaantuvuus pysyy ennallaan, mutta testataan kaksinkertainen määrä, tartuntoja löydetään todennäköisesti tuplamäärä. Tämän lisäksi myös tartuntoja voi olla aiempaa enemmän eli ilmaantuvuus on noussut hieman viime viikkojen aikana.

5. Kevään tiukkoja matkustusrajoituksia lievennettiin kesäkuussa. Millainen vaikutus tällä on ollut tartuntatapausten kasvuun?

– Varmasti on ollut jonkinlainen vaikutus. Koko ajan on matkustettu, mutta kesällä määrät ovat olleet kevättä korkeammat. Samaan aikaan tautitilanne on monissa Euroopan maissa huonontunut selvästi. Tämä heijastuu totta kai myös Suomeen.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta.

Hallitus palauttaa matkustusrajoitukset yhdeksään Euroopan maahan – katso kartalta, mihin Suomesta saa matkustaa vapaasti

Hallitus tiukensi matkustusrajoituksia kymmenen maan osalta – Norjan ja Ruotsin raja-alueilla asuville erityisjärjestelyjä

Vantaan terveyspalvelujohtaja Skopjen-lentojen keskeyttämisestä: "Voi puntaroida, estääkö se kuitenkaan kyseisestä maasta tulevia meille saapumasta"

Turkuun tuli useita uusia koronan kantajia Pohjois-Makedoniasta – Turun kaupunki määräsi tartunnan kantajat karanteeniin

Lue seuraavaksi