Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten kohtalo selvitetään perinpohjaisesti – lopputulokseen on kaikilla vapaa pääsy

Tutkimus ei rajoitu pelkästään vainojen uhreihin, vaan suomalaisten historiaa Venäjällä tarkastellaan laajasti.

Josif Stalin
Kuvassa on näkymä Moskovaan
Stalinin vainojen uhreja muistettiin viime marraskuussa Moskovassa.Nikolay Vinokurov / AOP

Suomalaisten vaiheista Venäjällä on tulossa runsaasti lisätietoa. Kansallisarkisto aloittaa syyskuussa viisivuotisen tutkimushankkeen, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloa perin pohjin vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen.

Venäjälle muuttaneiden ja sieltä palanneiden vaiheita on tarkoitus selvittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Heidän joukossaan on paljon diktaattori Josif Stalinin vainoissa kuolleita, mutta myös muita.

– Oikea kuva syntyy vain selvittämällä laajemmin suomalaisten vaiheita Venäjällä, ei vain Stalinin vainoissa kuolleita, korostaa tutkimusjohtaja Päivi Happonen Kansallisarkistosta.

Venäjä ei ole halunnut viime aikoina korostaa Stalinin aikojen kärsimyksiä. Suomella on kuitenkin hyvät yhteydet maan arkistoihin, eikä Päivi Happonen usko, että tutkimus kohtaa vaikeuksia.

– Suomella on 56 sopimusta Venäjän ja entisen Neuvostoliiton maiden arkistojen kanssa. Meillä on ollut viime aikoinakin erittäin hyvää yhteistyötä, enkä epäile etteikö se jatkuisi, kertoo Happonen.

Hankkeessa toteutetaan interaktiivinen tietokanta, johon talletetaan Venäjällä olleiden suomalaisten elämäkertatietoja sekä heihin liittyviä asiakirjoja ja valokuvia.

– Tietokanta on täysin vapaasti kaikkien käytettävissä. Se julkistetaan vaiheittain työn edetessä, mutta en varmuudella uskalla arvioida, milloin siellä olisi ensimmäisiä tietoja. Toivottavasti jo vuoden päästä, Happonen sanoo.

Tietoja kootaan vuoteen 1964 asti

Suomalaisia asui laajasti eri puolilla entistä Neuvostoliittoa, ja heidän tilanteensa vaihtelivat paljon. Myös suomalaisen käsite on monitulkintainen. Suomalaiseksi laskettiin Suomesta muuttaneiden lisäksi myös esimerkiksi inkeriläiset.

Enen Venäjän lokakuun vallankumousta vuonna 1917 Venäjän keisarikunnassa asui noin 400 000 kieleltään tai etniseltä taustaltaan suomalaisiksi luokiteltua henkilöä. Lukuun ei ole laskettu Suomen suuriruhtinaskuntaa.

Tutkimus kohdennetaan eri alueiden suomalaisten asutushistoriaan ja heidän vaiheisiinsa. Tietoja kootaan Nikita Hruštšovin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerikauden loppuun eli vuoteen 1964 saakka.

Valtioneuvoston kanslia rahoittaa kahden miljoonan euron tutkimushankkeen. Ennen rahoituspäätöstään kanslia tilasi esiselvityksen aiheesta.

Selvityksen tehnyt historioitsija Aleksi Mainio piti asian syvempää tutkimusta ehdottoman tärkeänä.

– Jo pelkästään arviot kuolleiden määrästä heittelevät niin paljon, että se todistaa tutkimuksen tarpeellisuuden. Välillä puhutaan 12 000 kuolleesta, välillä taas 30 000 tai jopa useammasta, Mainio sanoi Ylelle tammikuussa.

Mainio on tutkimuksen hankepäällikkö.

Hanke palvelee myös kansainvälistä historiantutkimusta.

Lue myös:

Sandarmohin metsän synkkä salaisuus paljastui, mutta jääkö muualle haudattujen suomalaisten kohtalo selvittämättä?

Stalinin joukkohaudat Karjalassa paljastanut tutkija odottaa yhä tuomiotaan – Ihmisoikeusjärjestö: Hän toimii varoituksena muille

Suomi selvensi Venäjälle Itä-Karjalan miehitysajan tutkimustilannetta – kansanmurhaa koskeva rikostutkinta jatkuu

Tutkija: Stalinin vainoissa kuolleiden suomalaisten vaiheet on selvitettävä perusteellisesti

Stalin tapatti lähes kaikki Muurmannin suomalaiset keskitysleireillä – alueen ihmisten tarinat tulevat vihdoin julkisuuteen

Presidentti Niinistö HS:lle Stalinin vainojen suomalaisuhreista: "Kansallisarkistolla olisi tässä tehtävää"