1. yle.fi
  2. Uutiset

Maahanmuuttoviraston tuore ylijohtaja povaa koronan jälkeen reipasta kasvua turvapaikanhakijoiden määrään: "Välimeren alueella on painetta tulla Eurooppaan"

Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen aloittaa reilun viikon kuluttua Maahanmuuttoviraston uutena ylijohtajana.

Maahanmuuttovirasto
Jari Kähkönen Joutsenon vastaanottokeskuksen pihalla.
Jari Kähkönen on ollut Maahanmuuttoviraston palveluksessa vuodesta 2004 lähtien.Kalle Purhonen / Yle

Jari Kähkönen kävelee tottuneesta Lappeenrannan Joutsenossa vastaanottokeskuksen pihalla. Paikka on tuttu, sillä hän on johtanut vastaanottokeskusta 11 vuotta.

Syyskuun alusta lähtien saappaat suurenevat, kun hänestä tulee Maahanmuuttoviraston ylijohtaja. Valtioneuvosto nimitti hänet tehtävään viime torstaina.

Maahanmuuttoviraston tehtäviin kuuluvat asiat, jotka liittyvät ulkomaalaisten maahantuloon ja Suomessa oleskeluun. Se muun muassa antaa ulkomaalaisille oleskelu- ja työluvat, pitää yllä vastaanottokeskuksia ja hoitaa kansalaisuusasioita.

Vuosi 2015 oli käännekohta

Kun Kähkönen jo 16 vuotta sitten tuli Maahanmuuttoviraston palvelukseen, olivat pinnalla tyystin muut asiat kuin nykyisin.

– Varmastikaan ennen vuotta 2015 Maahanmuuttovirasto ei merkannut tavalliselle tallaajalle paljon mitään, mutta nyt monella on siitä mielipide suuntaan jos toiseen. Myös viraston rooli on tullut näkyvämmäksi, kertoo Maahanmuuttoviraston tuleva ylijohtaja Jari Kähkönen.

Kähkösen mainitsema vuosiluku 2015 viittaa aikaan, kun Suomeen yllättäen pyrki yli 32 000 pakolaista.

– Kyllä se on vedenjakajavuosi. Se toi kiinnostusta, mikä on tietysti ymmärrettävää. Näistäkin asioista saa ja pitää käydä yhteiskunnallista keskustelua.

Jari Kähkönen Joutsenon vastaanottokeskuksen pihalla.
Jari Kähkönen on uransa aikana hoitanut turvapaikka- ja oleskelulupa-asioita, johtanut vastaanottokeskusta sekä auttanut ihmiskaupan uhreja.Kalle Purhonen / Yle

Omista suurista linjauksistaan – jos sellaisia on – Kähkönen ei vielä suostu paljastamaan mitään. Pääjohtajan pesti alkaa vasta syyskuun alussa, ja ainakin alku menee käytännön asioihin tutustumiseen ja perehtymiseen. Itse virastossa Kähkönen on käynyt lukuisia kertoja ja sen henkilökunta monilta osin tuttua.

– Ensi viikolla on tarkoitus mennä Pasilaan. Nykyinen ylijohtaja Jaana Vuorio on luvannut ystävällisesti opastaa ja neuvoa minua. Tällä päästään varmasti hyvin eteenpäin, sanoo Kähkönen.

Suomen kielen opiskelu tärkeää

Vuodet Joutsenon vastaanottokeskuksen johtajana ovat tehneet Kähkösestä ainakin melkoisen asiantuntijan turvapaikka-asioissa.

Joutsenon Konnunsuolla sijaitsevat entiset vankilarakennukset ovat jo kahdeksan vuoden ajan muodostaneet yhden Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista. Sinne ihmiset tuodaan, kun he saapuvat Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii myös säilöönottoyksikkö, jossa ihmiset odottavat oman tilanteensa muuttumista. Jollakin heistä henkilöllisyys ei ole viranomaisten tiedossa, ja joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle. Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Joutsenon vastaanottokeskus.
Lappeenrannassa Joutsenon Konnunsuolla sijaitseva vastaanottokeskus on entinen vankila. Kalle Purhonen / Yle

Vastaanottokeskuksessa turvapaikkapäätöstä odottavilla Suomeen tutustuminen alkaa melkein heti saapumisen jälkeen.

– Ensi kerrotaan käytännön prosesseihin liittyviä asioita. Sitten alkaa esikotouttava toiminta, kuten esimerkiksi perehtyminen Suomen yhteiskuntaan, demokratiaan ja tasa-arvoon liittyviin asioihin. Ihmiset sitten tietävät millainen yhteiskunta Suomi on, jos jäävät tänne asumaan, sanoo Jari Kähkönen.

Vähintään yhtä tärkeää on kielen opiskelun aloittaminen.

– Keskeistä on suomen kielen opiskelu. Sitä me Joutsenossa turvapaikanhakijoille tarjoamme.

Aika koronan jälkeen

Kaikki Suomen vastaanottokeskuksissa olevista turvapaikanhakijoista eivät saa turvapaikkaa. Silloin edessä on kotiutus.

– Jos he eivät vapaaehtoisesti lähde, loppupelissä poliisi heidät poistaa. Soisin kyllä, että he lähtisivät vapaaehtoisesti. Heidän pitäisi päästä lähtemään myös tuetusti, jotta varmistetaan turvallinen kotiinpääsy, sanoo Jari Kähkönen.

Maahanmuuttovirasto on saanut myös kritiikkiä siitä, että se palauttaa ihmisiä turvattomiin maihin.

– Minä luotan, että meidän väkemme tekee oikeita ja laadukkaita päätöksiä ja huomioi palautuskiellon aiheuttamat määräykset ja vaatimukset. Myös poliisin pitää ottaa tämä asia huomioon.

Jari Kähkönen johtaa Joutsenon vastaanottokeskusta vielä reilun viikon ajan. Viime kuukaudet vastaanottokeskuksessa ovat olleet poikkeuksellisen rauhallista aikaa. Syynä koronan mukanaan tuomat maahantulorajoitukset ja se, että ihmiset eivät pääse liikkumaan Euroopan läpi.

– Uusia asiakkaita on tullut todella vähän, parin viime kuukauden aikana vain kourallinen.

Myös asiakasmäärä Joutsenon vastaanottokeskuksessa on Kähkösen mukaan hyvin maltillinen edellisvuosiin nähden. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on 120–130 henkilöä, kun esimerkiksi vielä viime maaliskuussa turvapaikkapäätöstä Joutsenossa odotti noin 170 henkilöä.

Joutsenon vastaanottokeskus
Joutsenon vastaanottokeskuksessa on myös säilöönottoyksikkö. Pyry Sarkiola / Yle

Tilanne voi jatkua maltillisena vielä kauankin. Maahanmuuttoviraston tuleva ylijohtaja Jari Kähkönen näet uskoo, että koronapandemian aiheuttama hiljaisuus voi jatkua Euroopan muuttoliikkeessä vielä ainakin lähivuosien ajan.

Sen jälkeen tilanne voi olla toinen.

– Tietyissä maissa esimerkiksi Välimeren alueella on painetta tulla Eurooppaan. Se saattaa purkautua, kun pandemian aika on ohi.

Silloin tilanne voi muuttua Suomessakin.

– Jos matkustaminen Euroopan sisäpuolella helpottuu, toki se näkyy myös meillä hakijamäärissä, sanoo 1.9.2020 Maahanmuuttoviraston ylijohtajana aloittava Jari Kähkönen.

Juttua muokattu 23.8. klo 15.35: Poistettu kuva, jonka kuvatekstissä luki virheellisesti, että Maahanmuuttovirasto myöntäisi työluvat ulkomaalaisille marjanpoimijoille.

Lue seuraavaksi