1. yle.fi
  2. Uutiset

SDP juhlii Marinin nousua koronan varjossa – lue, mitä demarien puoluekokouksessa kannattaa tarkkailla

SDP:n tilanne selkenee, kun Sanna Marin alkaa johtaa puoluetta. Se tuo kuitenkin hänelle myös uusia vaatimuksia.

Sanna Marin
Sanna Marin
Yksi näkökulma on, että Marinin valinta sunnuntaina SDP:n johtoon betonoi Antti Rinteen aloittaman SDP:n vasemmistolaistamisen. Marin kuvassa SDP:n eduskuntavaalien kampanjastartissa tammikuussa 2019.Kimmo Brandt / AOP

Pääministeripuolue SDP aloittaa lauantaina Tampereella puoluekokouksensa, ensimmäisenä puolueena korona-aikana.

SDP:lle kokous on herkkua, sillä puolue kukittaa rakettimaisen nousun tehneen pääministeri Sanna Marinin myös puheenjohtajakseen. Puoluejohtajan paikasta ei synny kisaa, sillä Marinilla ei ole vastaehdokasta.

Puoluekokous on SDP:lle silti tärkeä, ja tunnelman odotetaan nousevan selvästi puoluetta vaivanneista keskinäisen kyräilyn ja kyntävän kannatuksen ajoista. Lue tästä täkyt, joita maanantaihin asti kestävässä kokouksessa kannattaa seurata.

Mikä muuttuu, kun Marin alkaa johtaa maan hallituksen lisäksi SDP:tä?

Moni suomalainen on jo mieltänyt Sanna Marinin demarien puheenjohtajaksi, vaikka puheenjohtajuutta pitää sunnuntaihin saakka hallussaan edeltäjä Antti Rinne.

Marinin kannalta tilanne selkenee, kun hän alkaa johtaa myös puoluetta, eikä edeltäjä enää roiku kuvioissa. Pääministerin paikalta erottuaan Rinne on pysytellyt enimmäkseen taustalla, mutta keväällä keskustan riveistä ihmeteltiin, johtaako hallitusta pääministeri vai Antti Rinne. Syynä oli, että Rinne vastusti keskustan ajaman alivaltiosihteeri Päivi Nergin valintaa valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Kansliapäällikköä ei ole saatu vieläkään valittua.

Marin on pitäytynyt korona-aikana pääministerin roolissa, mutta puoluejohtajaksi nousu tuo hänelle myös uusia vaatimuksia. Marinin täytyy yrittää vastata puolueväen odotuksiin, joita eivät helpota edessä olevat vaikeat koronan jälkeiset talousajat.

Vaikeuksia puoluekentän kanssa voi tulla, jos puheenjohtaja alkaa kuulostaa puoluehallituksessa pelkästään valtioneuvoston edustajalta eikä valtioneuvostossa puolueen edustajalta.

Demarit ja politiikan tarkkailijat kuuntelevatkin tarkasti Marinin linjapuhetta puheenjohtajanimityksen jälkeen maanantaina iltapäivällä. Marin on keskittynyt pääministeriaikanaan pakon edessä koronaan, ei niinkään siihen, mitä SDP:n pitäisi tehdä.

Yksi näkökulma on, että Marinin nousu SDP:n johtoon betonoi Rinteen jo vuosia sitten aloittaman linjanvaihdoksen, jossa SDP nojaa enemmän vasemmalle.

Paikastaan luopuva Antti Rinne puolestaan pitää jäähyväispuheensa heti lauantaina alkuiltapäivästä. Yle lähettää molemmat puheet suorana nettisivuillaan.

Kuvagalleria kuudesta henkilöstä.

Nouseeko puolueen johtajistoon yllätysnimiä?

Kun Sanna Marin hurrataan puoluejohtajaksi eikä puoluesihteeri Antton Rönnholmillakaan ole vastaehdokasta, kisa syntyy varapuheenjohtajien ja puoluevaltuuston puheenjohtajan paikoista.

Moni ei muista puolueiden varapuheenjohtajien nimiä, mutta se ei tarkoita, etteikö nimillä olisi merkitystä. SDP:ssä varapuheenjohtajat nousivat tärkeään rooliin eduskuntavaalien alla, kun puheenjohtaja Rinne sairastui. Varapuheenjohtajana ollut Marin sai nostetta Rinnettä tuuratessaan. Varapuheenjohtajat ovat myös aina korkealla, kun puolueissa valitaan ministerejä.

Jatkoa hakee nykyinen varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Demariministereistä varapuheenjohtajistoon tähtää myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Ministerit lienevät vahvoilla, kun puoluekokous tekee sunnuntai-iltapäivänä valintoja.

Kansanedustajista ovat ehdolla myös Aki Lindén, Niina Malm ja Matias Mäkynen.

Yksi arvio on, että yhden kolmesta varapuheenjohtajan paikasta tulee saamaan nainen. Niina Malm on perinteisesti ajatteleville demareille profiiililtaan uskottava ehdokas, sillä hän ponnisti toissakeväänä eduskuntaan terästehtaan pääluottamusmiehen paikalta.

Tarina on aivan toinen kuin esimerkiksi Skinnarilla, jonka bisnestaustassa oli puolueelle sulateltavaa.

Eduskunnan ulkopuolelta varapuheenjohtajistoon pyrkii ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo, Malmin tapaan ay-ehdokas.

Hakijoiden kokeeseen kaartiin kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johdossa pitkään toiminut Aki Lindén, 68, joka on tosin kansanedustajana tuore.

SDP:n nuoren laidan uusiin kykyihin taas kuuluu ensimmäisen kauden kansanedustaja Matias Mäkynen, 29, jota arvostetaan puolueessa SDP:n sosiaaliturvauudistukseen kuuluvan yleisturvamallin laatijana.

Varapuheenjohtajien lisäksi puoluekokous valitsee SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajan. Tehtävässä toimii nyt kuntaministeri Sirpa Paatero, joka pyrkii jatkokaudelle. Paikkaa tavoittelee myös Aki Lindén.

Jos Kaakkois-Suomesta tuleva Malm valittaisiin varapuheenjohtaksi, se voi huonontaa Paateron mahdollisuuksia, koska hän tulee samasta piiristä. Naisten erona on myös se, Paatero on ollut Rinteen tukija, kun taas Malm kannatti SDP:n edellisessä puoluekokouksessa Rinteen haastanutta Timo Harakkaa.

Tekeekö SDP linjauksia, jotka närästävät hallituskumppaneita?

Puoluekokouksessa käsitellään henkilövalintojen lisäksi SDP:n poliittinen ohjelma, periaatejulistus, säännöt ja aloitteet, joita on tehty lähes 250, eutanasian laillistamisesta fasismin kriminalisointiin.

Punamultahallituksen tunnelmaa tuskin parantaa, että demarinuoret vaativat aloitteessaan turpeen polttamisen lopettamista samaan aikaan kivihiilen polttamisen kanssa. Tavoite ei miellyttäisi keskustaa, jolle turve on poliittisesti tärkeää.

Kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannossa kielletään vuodesta 2029 alkaen, mutta hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Keskustalle on myrkkyä myös se, että turkistarhauksen kieltämistä vaaditaan useassa aloitteessa. SDP:n puoluehallitus ei tue aloitteita, mutta sen kantaan kohdistuu puoluekokouksessa suuri paine.

Yleensä valtaosa päätöksistä syntyy puoluekokouksessa puoluehallituksen esityksen mukaan.

Valitseeko SDP puheenjohtajansa tulevaisuudessa jäsenäänestyksellä?

Puoluekokous päättää myös siitä, järjestääkö SDP jatkossa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen puheenjohtajasta. Jos puoluehallituksen esitys menee läpi, äänestys pidetään automaattisesti, jos ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

Aiemmin puolueella on ollut jäsenäänestys käytössä lähinnä, kun presidentinvaaliehdokkaita on valittu.

Vielä tänä viikonloppuna puoluejohtaja valitaan perinteiseen tapaan, ilman ennalta pidettyä jäsenäänestystä.

Jos SDP siirtyy jäsenäänestyksen käyttöön, se seuraa vihreiden ja vasemmistoliiton tietä. Vihreät ovat järjestäneet puoluejohtajan valinnasta jo useita jäsenäänestyksiä. Jäsenäänestyksen tulos sitoo poliittisesti puoluekokousta (siirryt toiseen palveluun), vaikka se onkin neuvoa-antava.

Myös vasemmistoliitto on järjestänyt neuvoa-antavan jäsenäänestyksen niin puolueen puheenjohtajasta kuin hallitukseen osallistumisesta.

SDP:ssä puheenjohtajan on valinnut puoluekokousedustajien valikoitu joukko, ja tiettävästi puolueen varttuneemmassa koulukunnassa on yhä epäilyjä vallan antamisessa jäsenistölle. Tukea jäsenäänestykselle on enemmän nuorempien demarien joukossa.

Miten suuri puoluekokous sujuu korona-aikana?

SDP on ensimmäinen suomalaisista puolueista, joka järjestää puoluekokouksensa korona-aikana.

Kokouksen järjestelyihin on tehty suuria muutoksia koronaepidemian takia. Osallistujien määrää on rajattu ja väki on jaettu kahteen osaan, jotka eivät kohtaa toisiaan. Kokousedustajia on Tampere-talossa 500.

Kokouksen onnistumiselle on suuret paineet. Vielä keväällä Suomessa rajoitettiin tiukasti suurten joukkojen kokoontumisia koronaepidemian hillitsemiseksi.

Lue lisää:

Sanna Marin nousee viikon kuluttua SDP:n johtoon, mutta takaako se demareille hyvät ajat? Lue 8 asiaa, joita Marin saa toivoa tai pelätä

Lue seuraavaksi