12 päivää syömättä: Elokapina-ilmastoliikkeessä petyttiin, kun hallitus ei reagoinut mielenilmaisijoiden hätähuutoon

Elokapina on osa kansainvälistä Extinction Rebellion -liikettä: Suomen aktiivit vaativat hallitukselta ilmastotekoja.

Elokapina
Kuva Elokapina-liikkeen syömälakkoon osallistuneista Eduskuntatalon edustalla.
Eeva Kaila lopetti syömälakon viime lauantaina ja Till Sawala ja Elina Kauppila tänään perjantaina. Sawala aikoi syödä ensimmäiseksi hieman puuroa ja mustikoita ja Kauppila puolikkaan banaanin.Pauliina Toivanen / Yle

Helsingin Kansalaistorilla 12 päivää kestänyt Elokapina-ilmastoliikkeen syömälakko päättyi tänään puoliltapäivin Eduskuntatalon edessä. Mielenilmauksessaan syömälakkolaiset vaativat, että Suomi vähentää hiilipäästöjä 20 prosenttia vuoden 2021 aikana ja yhtä paljon jokaisena vuotena sen jälkeen niin, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2025.

Lisäksi mielenilmaisijat vaativat hallituksen kertovan selkeästi, miten nämä ilmastotoimet tehdään.

Mielenilmaisijat kävivät syömälakon aikana keskusteluja erityisesti ohikulkijoiden kanssa. Ensimmäisellä viikolla protestissa vieraili myös ympäristöministeri Krista Mikkonen. Syömälakkoon osallistuneet Elina Kauppila, Till Sawala ja Eeva Kaila olivat kuitenkin pettyneitä mielenilmauksen lopputulokseen.

– On silmiä avaavaa, että muista ministeriöistä ei käyty. Krista Mikkosen vierailu jäi yhteen kertaan. Dialogi ei jatkunut siitä. Vaatimuksiimme ei reagoitu mitenkään. Hiljaisuus puhuu puolestaan ja kertoo juuri siitä, että hallitus varmaan itsekin tiedostaa, että sanojen ja tekojen välillä on aika iso kuilu, Kauppila sanoo.

Elina Kauppila: "Syömälakko kertoo, kuinka vakavasti ilmastokriisi pitäisi ottaa"

Kuvassa Elokapina-liikkeen aktiivi Elina Kauppila.
Elina Kauppilan mielestä nykyisten lakien puitteissa voitaisiin jo toimia, jos hallitus niin päättäisi.Pauliina Toivanen / Yle

Elina Kauppila oli ollut pitkään kiinnostunut ympäristöasioista. Hän eli pikkulapsi-arkea, kunnes vuonna 2018 tuli IPCC-raportti (siirryt toiseen palveluun), joka sai hänet huolestumaan entistä enemmän ilmaston lämpenemisestä. Samoihin aikoihin Kauppila kuuli kansainvälisestä Extinction Rebellion -liikkeestä.

Kauppila oli osa ryhmää, joka lähti kehittämään liikkeen Suomen haaraa. Nykyisin aktiiveja on muutamia satoja.

– Olen tuntenut sen omaksi paikakseni alusta lähtien. Elokapina on löyhä liike eikä mitään jäsenkirjoja ole, 40-vuotias Kauppila kertoo.

Mielenilmauksia hallituksen painostamiseksi ilmastotekoihin Elokapina on järjestänyt aiemminkin. Syömälakossa Kauppila ei kuitenkaan ole tätä ennen ollut. Syömättömyys ja nälässä oleminen kuvastavat mielenilmaisijoiden mielestä sitä, miten suuresta uhasta on kyse.

– Se kommunikoi siitä, kuinka vakavasti tämä pitäisi ottaa. Toisaalta ajattelimme, että koronatilanteen huomioon ottaen tämä on yksi mahdollinen tapa tehdä kansalaistottelemattomuutta, Kauppila sanoo.

Kauppilan mielestä Suomen poliittinen päätöksenteko mahdollistaisi jo nyt monenlaisia toimia, joilla ilmastokriisiä voitaisiin taklata. Valmisteilla olevaa ilmastolakia hän pitää hampaattomana.

Kauppila muistuttaa, että tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaiset haluavat ilmastotekoja. Hän myöntää, että ilmastokriisi vaatii myös epämiellyttäviä päätöksiä. Henkilökohtaisesti hän on huolissaan etenkin kahden lapsensa tulevaisuudesta ja ympäristöstä, jossa he kasvavat.

– Ihan samalla lailla kuin koronatoimet otettiin positiivisesti vastaan, niin olisi oletettavissa, että suomalaiset ottaisivat myös ilmastotoimet positiivisesti vastaan. Haluamme luoda painetta juuri tälle hallitukselle, joka selkeästi pystyy katsomaan tiedettä ja hyväksymään tilanteen, Kauppila sanoo.

Till Sawalaa kiehtoo väkivallattomuus yhdistettynä kansalaistottelemattomuuteen

Kuvassa Elokapina-liikkeen aktiivi Till Sawala.
Till Sawala on fyysikko ja tutkija, joka kokee, että on hänen velvollisuutensa kertoa ilmastotieteen tuloksista niin selkeästi kuin hän vain voi.Pauliina Toivanen / Yle

Syömälakossa Kauppilan tavoin 12 päivää ollut Till Sawala liittyi Elokapina-liikkeeseen keväällä 2019. Häntä viehätti, että liike on väkivallaton ja arvoissa korostetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta. Esimerkiksi syömälakolle ei ollut ennalta määrätty kestoa, jotta jokainen voi osallistua siihen oman jaksamisensa mukaan.

Sawala työskentelee itse fyysikkona Helsingin yliopistossa ja pohjaa näkökantansa tieteeseen ja tutkimukseen. Vaikka hän ei itse tutki juuri ilmastoa, hän on lukenut ilmastotiedettä pitkään. Sawalaan vetosi liikkeessä myös se, että työkaluina käytetään kansalaistottelemattomuutta ja suoraa toimintaa.

– Tutkijana vastuuni on kommunikoida näkemistäni tieteellisistä todisteista ja uhkista niin selvästi kuin suinkin voin. Tämä on hätätilanne. Oikea reaktio ei ole vain puhua tai mennä mielenosoituksiin, vaan todella osoittaa mahdollisimman selvästi, että uhka on akuutti, 37-vuotias Sawala sanoo.

Syömälakko kansalaistottelemattomuuden muotona on Sawalasta keino pistää itsensä likoon. Hän kuitenkin huomauttaa, että sekä Kauppila että hän lopettivat syömälakkonsa omasta tahdostaan ja tarkoituksella juuri tänään, kun he molemmat olivat vielä hyvinvoivia.

Hän muistuttaa, että ne ihmiset, jotka kärsivät nälästä tai aliravitsemuksesta, eivät ole valinneet kohtaloaan.

– Valinnanvapaus on tärkeä elementti. Vaadimme hallitusta tekemään radikaaleja ilmastotoimia, ja se tulee olemaan epämukavaa. Vaihtoehtona on se, että ilmastokriisi tapahtuu ja valinnanvapaus otetaan meiltä pois, Sawala sanoo.

Sawalan mielestä koronan voi ottaa myös oppituntina, sillä zonoottisista taudeista ja pandemioista oli varoiteltu jo vuosia. Hallitus kuitenkin toimi vasta sitten, kun pandemia oli jo saavuttanut Suomen.

– Ilmastokriisin kanssa meillä ei ole sitä luksusta. Kun ilmastokriisi todella iskee, on jo liian myöhäistä toimia. Meidän pitää toimia nyt, jotta voimme välttää katastrofin, Sawala sanoo.

– Ilmastokriisiin verrattuna siinä on suuri ero, miten hallitus vastasi koronapandemiaan. He olivat selkeitä ja olivat valmiita tekemään radikaaleja tekoja todella nopeasti. Väestö on vastaanottanut ne valtavan myönteisesti. Joten toivoisimme, että hallitus valitsisi samanlaisen selkeän ja sitoutuneen linjan vastatessaan nyt ilmastokriisiin, hän lisää.

Sawalan mielestä hallitus on tehnyt viime vuonna myös ilmastokriisiä pahentavia päätöksiä.

– Esimerkiksi valtio-omisteisen Fortumin hiilivoimalaostot Euroopasta ja uuden hiilivoimalan avaaminen Saksaan, valtionyhtiö Finnairin (siirryt toiseen palveluun) takaaminen ilman minkäänlaisia hiilipäästörajoituksia, turpeen uuton ja polton jatkaminen – nämä kaikki hallitus pystyisi heti kääntämään ja osoittamaan, että he ovat tosissaan tekemässä ilmastotoimia, Sawala sanoo.

Eeva Kaila hakee edelleen itselleen sopivaa vaikuttamiskanavaa

Eeva Kaila Elokapina-liikkeestä.
Eeva Kaila toivoisi, että koronatilastojen rinnalla näkyisi myös ilmastokriisin vuoksi kuolleiden lukumäärät.Pauliina Toivanen / Yle

66-vuotias Eeva Kaila oli syömälakossa viime viikon lauantaihin saakka eli yhteensä hän oli syömättä viisi päivää. Kaila oli syvästi pettynyt siihen, että Yle tuli paikalle vasta nyt, kun mielenilmaus oli lopuillaan.

Svenska Yle oli jo aika alussa haastattelemassa, mutta Ylen uutisista ei ole tullut minkäänlaista julkisuutta. En ymmärrä, kenen asialla Yle on, sillä ilmastonmuutos aiheuttaa suomalaisille ja kaikille maailman kansalaisille hirveästi hätää, tuskaa ja kärsimystä, ja se ei merkitse mitään, Kaila sanoo.

Varsinainen syömälakko sujui hänestä kuitenkin hyvin ja monet ohikulkijat tulivat juttelemaan. Se tuntui Kailasta mukavalta.

Hän pitää syömälakkoa siinä mielessä erilaisena mielenilmauskeinona, että siinä ei aiheuteta muille häiriöitä.

– Ehkä se laittaa jotkut ajattelemaan, että jos asia on näiden ihmisten mielestä sen (syömälakon) väärti, niin asiassakin on jotain, mihin pitäisi tarttua, Kaila sanoo.

Kaila on ollut pitkään kiinnostunut ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä. Aiemmin hän on ollut mukana Greenpeacen toiminnassa, mutta ei kovin aktiivisesti. Eduskuntatalon portailla Kaila seisoo usein talviaikaan, sillä kesät hän viettää mökillään.

– Oikeastaan haen tälläkin hetkellä kanavaa, jossa pystyisin jotenkin vaikuttamaan. Nyt olen päättänyt, että rupean aktivoitumaan. Tässähän ei ole enää vaihtoehtoja. Joko on pakko saada suuret massat liikkeelle tai sitten on menetetty koko maapallo sillä tavalla kuin me sen tunnemme, mökiltään Eduskuntatalolle syömälakon päätöstä seuraamaan tullut Kaila kertoo.

Syömälakkoon hän lähti mukaan, sillä halusi kokeilla, olisiko se sellainen keino, jolla hallitus ja eduskunta ryhtyisivät toimiin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

– Seuraavaksi täytyy alkaa miettiä, olisiko jotain muita keinoja, miten pystyisin vaikuttamaan ja että koko lehdistön ja median suhtautuminen muuttuisi, Kaila sanoo.

– Päivittäin löytyy tilastoja, kuinka paljon ihmisiä on kuollut koronaan Suomessa ja koko maailmassa ja kuinka paljon on sairastunut. Voitaisiin yhtä hyvin laittaa tilastoja, kuinka paljon kuolee ilmastonmuutoksen aiheuttamiin katastrofeihin, nälkään ja saastumiseen. Se konkretisoisi kaikille, miten tämä on huomattavasti suurempi asia, Eeva Kaila lisää.

Elokapina-liikkeen aktiivit Eduskuntatalolla.
Eduskuntatalon edustalle oli perjantaina kokoontunut kolmen syömälakkoon osallistuneen lisäksi myös muita ilmastoaktiiveja.Pauliina Toivanen / Yle

Lue seuraavaksi:

Yle Areena: De hungerstrejkar för klimatet

Talviset vesisateet lyhentävät lumista aikaa – päästöjen vähentämisellä suuri merkitys Itämeren jäätymiseen

Hallituksessa kummittelee musta mörkö nimeltään turve – vihreiden päättäjät valmiit jättämään hallituksen, jos ilmastopäätökset siirtyvät

Ilmastonmuutoksen pahinkin skenaario voi olla alakanttiin – Guardian-lehden haastattelema ilmastotutkija: "Erittäin huolestuttavaa"

Anna Leppä ja Elina Kauppila ahdistuivat ilmastonmuutoksesta ja haluavat nyt suoraa toimintaa – “En haluaisi olla tässä, mutta on pakko tehdä jotain”