1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Moni muistisairas kärsii neuropsykiatrisista oireista – liikunta suojaa kaatumiselta

Erityisesti aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys lisäävät kaatumisriskiä.

terveys
Kaksi vanhusta kävelee rollaattorien kanssa vanhustenkeskuksessa.
Neuropsykiatriset oireet kuten aistiharhat ja levottomuus voivat altistaa muistisairaita kaatumisille, mutta liikunta vähentää riskiä merkittävästi.Eleni Paspatis / Yle

Liikunnan terveyshyödyt koskevat kaikkia eivätkä vähiten muistisairaita. Neuropsykiatriset oireet kuten aistiharhat ja levottomuus voivat altistaa muistisairaita kaatumisille, mutta Helsingin yliopiston tutkimuksessa liikunta vähensi riskiä merkittävästi.

Muistisairaita on harmaantuvassa Suomessa jo yli 190 000. Muistisairaudet eivät tuo tullessaan vain muistin heikentymistä vaan useimmille myös neuropsykiatrisia oireita.

– Oireet lisäävät riskiä kaatumisille ja vammoille, tähdentää tutkimusta tehnyt yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Hanna-Maria Roitto.

Erityisesti aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys lisäävät kaatumisriskiä. Sen sijaan masennus, ahdistus ja apatia eivät olleet tutkimuksen mukaan yhteydessä riskiin.

Tutkijat selvittivät oireiden ja kaatumisten yhteyttä kotona ja pitkäaikaishoidossa asuvilla ikäihmisillä Helsingissä. Lisäksi kartoitettiin liikunnan vaikutusta kaatumisriskiin.

Tutkittavien keski-ikä oli 78–84 vuotta neljässä eri aineistossa. Pitkäaikaishoidon 532 asukkaalla todettiin vuoden aikana kaikkiaan runsaat 600 kaatumista, jotka johtivat 121 vammaan ja 20 murtumaan.

Harjoituksissa tehtiin monta asiaa yhtä aikaa

Liikunnan vaikutusta selvitettiin noin 180:lla kotona asuvalla muistisairaalla. Vuoden pituisen harjoittelun todettiin vähentävän selvästi neuropsykiatrisiin oireisiin yhdistyvää kaatumisriskiä. Liikunta sisälsi voima-, tasapaino- ja kestävyysharjoittelua.

– Harjoitteluun kuului myös niin sanottua multitaskingia eli monen asian tekemistä yhtä aikaa. Taustalla tässä on se, että muistisairailla vaikeutuu asioiden tekeminen samanaikaisesti. Esimerkiksi keskustelu on vaikeaa, jos samaan aikaan kävelee.

Liikunnan ansiosta kaatumisriski ei noussut, vaikka neuropsykiatriset oireet olisivat lisääntyneet. Näin hyvin ei käynyt verrokkiryhmällä, joka ei osallistunut kuntokuuriin.

Tutkimus neuropsykiatrisista oireista ja kaatumisista on osa Roiton väitöskirjaa, joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 28. elokuuta. Muista väitöksen osatutkimuksista selviää esimerkiksi se, että psyykenlääkkeiden käyttö on vähentynyt 14 viime vuoden aikana vanhainkodeissa Helsingissä. Samalla kuitenkin keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä käytetään yhä enemmän pitkäaikaishoidossa.

Omaa tavoitetta etsimässä

Fysioterapeutti Maria Pentti Helsingin kaupungin geriatrian poliklinikalta näkee läheltä liikunnan myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi alaraajojen vahvistaminen lisää tasapainoa, helpottaa liikkumista ja parantaa liikkeen laatua. Muistijumppa puolestaan voi helpottaa neuropsykiatrisia oireita.

– Suorituskykytesteillä seurataan, parantaako kuntoutus oikeasti fyysistä toimintakykyä. Jos liikunnasta huolimatta tulokset eivät parane, ongelma voi olla muualla, kuten heikossa ravitsemuksessa.

Pentin työhön kuuluu etäkuntoutusta videoyhteyden välityksellä. Tiiviiseen kuntoutusjaksoon kuuluu 2–3 sessiota viikossa. Asiakkaat saavat lainaksi tablettitiekoneet etäyhteyksiä varten.

Kuntoutuksessa puhutaan asiakkaan mieltä painavista akuuteista asioista ja ravitsemuksesta sekä tehdään fyysisiä ja tiedonkäsittelyyn liittyviä harjoituksia.

Etäyhteydestä huolimatta vuorovaikutus on Pentin mukaan hyvin intensiivistä.

– Keskustelua asiakkaan voimavaroista ja toivoa ylläpitävistä asioista käydään paljon, sillä sairastuminen on monelle iso ja kipeä asia.

Lue myös:

Lista dementian riskitekijöistä kasvoi kolmella – muun muassa ilmansaasteet kerryttävät aivoihin Alzheimerin tautia aiheuttavaa proteiinia

Kun vanhukset eristettiin huoneisiinsa, harhat alkoivat parissa päivässä – hoitaja kertoo koronaeristyksen karuista seurauksista Belgiassa

Liiketunnistin voi paljastaa, pärjääkö muistisairas vanhus vielä kotona – Kokkola otti hoitajat mukaan kehitystyöhön

Valehoitaja vei vanhuksen rahat hoivakodissa Haukiputaalla

Lue seuraavaksi