1. yle.fi
  2. Uutiset

Amsterdamin olympiastadionin sisäänkäynnillä seissyt patsas siirrettiin stadionin uumeniin – patsas viittaa fasismiin

Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa järjestettiin kesäolympialaiset 92 vuotta sitten kesällä 1928.

patsaat
Patsas seisoi Amsterdamin olympiastadionin ulkopuolella vuoden 1928 kesäolympialaisista lähtien.
Patsas seisoi Amsterdamin olympiastadionin ulkopuolella vuoden 1928 kesäolympialaisista lähtien. Evert Elzinga / EPA

Olympiastadionin ulkopuolella seisoi vuoden 1928 kesäolympialaisista lähtien patsas urheilijamiehestä oikea käsi yläviistoon kohotettuna.

Nyt patsas on kuitenkin siirretty pois paraatipaikalta stadionin sisäänkäynnin luota, sillä patsaan katsotaan viittaavan fasismiin. Asiasta kertoi olympiaurheilua seuraava Inside the Games -sivusto (siirryt toiseen palveluun) lainaten hollantilaista Trouw-lehteä.

Kolmemetrinen patsas nousi useita vuosia ennen natsien valtaantuloa Saksassa, ja patsashahmon tekemän tervehdyksen on selitetty viittaavan muinaiseen tervehdykseen Rooman valtakunnassa.

Amsterdamilaisviranomaiset jopa pystyttivät patsaan viereen kyltin, jossa tätä selitystä käytetään. Tervehdys joka tapauksessa näyttää murheellisen kuuluisalta natsitervehdykseltä.

Lue myös: Patsaat kaatuvat eri puolilla Yhdysvaltoja, ja nyt mietitään mitä niille tehdään – tie voi johtaa museoon, varastoon tai golfkentälle

Amsterdamin olympiastadionin säätiö ryhtyi tutkimaan asiaa vuosi sitten ja päätyi historioitsijoita ja muita asiantuntijoita kuultuaan siihen, että roomalaisselitys ei pohjaa tarpeeksi vakuuttaviin historiallisiin todisteisiin.

– Roomalaistervehdys on myytti, säätiön edustaja Ellen van Haaren sanoi Trouw-lehdelle.

Tutkimuksissa selvisi, että nykyaikaisen olympialiikkeen isä paroni Pierre de Coubertin toi kohotetun oikean käden tervehdyksen Pariisin kisoihin 1924.

Samoihin aikoihin fasismi oli nousussa Italiassa Benito Mussolinin johdolla ja he ottivat tervehdyksen käyttöönsä. Natsit tekivät myöhemmin saman Saksassa.

Van Haarem painottaa, ettei patsaan veistänyt Gerarda Rueb ollut pahoissa aikeissa teoksen luodessaan.

– Asiat on pidettävä erillään toisistaan. Historiallinen totuus on, että tervehdys juontaa fasismiajalta, ja sitten on se, että tekijällä oli tarkoitus kuvata tuon ajan niin sanottua "urheilullista tervehdystä", Van Haarem mietti.

– Mutta kun on selvitetty se, että tervehdys voidaan suoraan katsoa juontuvan fasismista, silloin asialle on tehtävä jotain.

Ja niin patsas vietiin stadionin sisäpuolelle.

– Sen voi nähdä ohjatuilla stadionkierroksilla. Silloin voimme selittää (tervehdystä), Van Haarem totesi.

Lue myös:

Kiistellyn patsaan poistamisesta järjestettiin äänestys Grönlannissa: enemmistö haluaa monen vihaaman lähetyssaarnaajan jäävän paikoilleen

Lue seuraavaksi