1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Miten ihmiskauppa on mahdollista? Intialaisten marjanpoimijoiden tapaus kertoo, miten harmaalla alueella liikutaan

“Tuntematon” välittäjä tuo marjatiloille “tuntemattomia” poimijoita “tuntemattomasta” maasta.

ihmiskauppa
Mustikoita ämpärissä
Marjojen poiminta ei aina kestä lähempää tarkastelua.Kare Lehtonen / Yle

Pohjois-Suomeen matkusti joukko intialaistaustaisia marjanpoimijoita.

Yhdellä todettiin Lapin sairaanhoitopiirissä koronavirustartunta.

Kun marjanpoimijoiden matkaa selvittelee tarkemmin, nousee esiin paljon omituisia asioita.

Suomalainen marjayrittäjä sai oman kertomuksensa mukaan puhelun tuntemattomalta ihmiseltä, joka osoittautui työvoiman välittäjäksi.

Tuntematon kertoi, että nyt olisi marjanpoimijoita tarjolla.

Tai siis jos yrittäjän tarinaa uskotaan, marjanpoimijoiden sijaan tarjolla oli neljä marjanpoimijan töitä etsivää vuokralaista mökkiin.

Vaikka yrittäjä ei omien sanojensa mukaan tuntenut välittäjää tai tiennyt, keitä on tulossa, hän päätti tarjota majoituksen.
Yrittäjä sanoo Ylen haastattelussa näin: “Näillä on usein käytössä kotimaassaan tai jossakin heidän kieliään puhuvassa maassa semmoinen välittäjä, joka perii heiltä rahan ja hoitaa lentoliput ja muut, ja hoitaa heidät sitten perille, minne heidän pitäisi mennä.”

Yrittäjän mukaan hän on suullisesti sopinut poimijoiden kanssa, että nämä maksavat 50 euroa vuokraa henkilöä kohden viikossa siitä, että saavat asua hänen mökissään.

He saavat vapaasti poimia luonnonmarjoja hänen metsästään tai myydä niitä joko yrittäjälle itselleen tai kenelle muulle tahansa haluavat.

Toisin sanoen: vaikka intialaistaustaiset marjanpoimijat majoittuvat ja tulivat poimimaan marjoja yrittäjän tilalle, hän ei varsinaisesti palkannut poimijoita. Yrittäjän kertoman mukaan poimijoille on tosin näytetty hienojen hotellien kuvia, ei mökkiä.

Tuntemattomat poimijat, tai siis mökkivuokralaiset, saavat siis vapaasti poimia marjoja ja myydä niitä yrittäjälle.

Yrittäjä ei omien sanojensa mukaan tunne vieläkään välittäjää tai tiedä kuka tämä on, mutta hänellä on nyt intialaisia poimijoita käytettävissään.

Yrittäjän mukaan hän ei ole nähnyt poimijoiden passeja. Nimet ja henkilötunnukset hänellä on kuitenkin tiedossaan. Ne hän kertoo saaneensa ne vasta sitten, kun ryhmä saapui hänen mökkiinsä. Nimien perusteella yrittäjä pitää mahdollisena, että poimijat ovat intialaisia.

Siis kerrataan: Yrittäjän mukaan hän ei tiedä, kuka poimijat välitti hänen tilalleen. Hän ei myöskään myönnä tehneensä kirjallista sopimusta välittäjän tai poimijoiden kanssa.

Keväällä Helsingin Sanomat julkaisi ison jutun suomalaisesta siivousalan ihmiskaupasta. Se aloitti keskustelun, joka jatkui pitkään.

Tämä marjanpoimijoiden tarina ei ole vielä ohi. Tiedot tapauksesta ovat oudot ja vajavaiset. Mutta ehkä olisi aika jatkaa ihmiskauppakeskustelua.

Suomeen piti saada hirveällä kiireellä poimijoita ulkomailta. Herää kysymys, millä hinnalla poimijoita on hankittu? Ja toisaalta: ovatko tuntemattomat välittäjät alalla tavallisia vai onko kyseessä erikoinen poikkeus? Matkustavatko poimijat aina omalla vastuulla tuntemattomiin kohteisiin? Ja millainen on marjayrittäjien ja poimijoiden suhde, jos yrittäjä ei tiedä, keitä hänelle on tulossa poimimaan, mistä ja miten?

Kuka marjanpoimijoita välittää Suomeen? Miten tämä toimii? Onko niin, että välittäjä houkuttelee hienoilla kuvilla poimijoita, jättää ehkä kielitaidottomina ja rahattomina kentälle? Mikä on marjayrittäjän vastuu?
Kuten viime viikolla julkaistu ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön vastainen työryhmä toteaa: ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ei ole marginaali-ilmiö ja välinpitämättömyys ongelmaa kohtaan täytyy karistaa.

Ryhmä intialaisia marjanpoimijoita matkusti halki Suomen ja altisti muita koronalle – yrittäjä väittää, ettei tiennyt ryhmän saapumisesta etukäteen

Virkamies: Hyväksikäyttö saattaa koskea tuhansia työntekijöitä – "Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on ongelma, jolta on helppo sulkea silmät"

Työryhmä ehdottaa rangaistusmaksua ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä – nyt viranomaiset saavat vain ohjeistaa ja työnantaja kerää hyödyt

Lue seuraavaksi