Sotilaat astuvat johtamaan Malia ainakin kolmen vuoden siirtymäajaksi

Syrjäytetty presidentti saanee myös palata nyt kotiinsa.

Mali
Kuvassa on sotilaita Malin pääkaupungissa Bamakossa.
Malilaiset juhlivat Bamakossa presidentti Ibrahim Keïtan vallan kaatumista 18. elokuuta.Moussa Kalapo / EPA

Malissa vallan kaapanneet sotilaat ehdottavat maahan kolmen vuoden poliittista siirtymäaikaa armeijan johdolla, kertoo Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö (Ecowas).

Uutistoimisto AFP:lle puhuneen Ecowasin nimettömän edustajan mukaan maata asettuu johtamaan sotilaiden johtama toimielin, ja sen johtajasta tulee myös Malin johtaja.

Myös sotilasjuntan jäsenet vahvistavat AFP:lle, että maata tulee johtamaan sotilas ja myös maan hallitus tulee muodostumaan pääosin sotilaista.

Ecowasin lähteen mukaan sotilaat sallivat myös syrjäytetyn presidentin Ibrahim Boubacar Keitan palata kotiinsa. Keita on ollut pidätettynä sotilastukikohdassa Malin pääkaupungin Bamakon ulkopuolella sen jälkeen, kun hänet syrjäytettiin vallasta viime viikolla.

Vaikka vallankaappaus on saanut tukea maan oppositiossa, se on kansainvälisesti laajalti tuomittu. Afrikan unioni, Euroopan unioni, Yhdysvallat ja YK:n turvallisuusneuvosto vaativat presidentin, pääministeri Boubou Cissen ja muiden vangittujen vapauttamista.

Kritiikkiä taloudesta, korruptiosta ja turvallisuustilanteesta

Malissa on ollut usean kuukauden ajan poliittisia jännitteitä ja ajoittain myös kuolemiin johtaneita mielenosoituksia. Keitan eroa on vaadittu kesäkuusta lähtien.

Kesäkuun viidennen päivän liikkeenä tunnettu oppositioliike on kritisoinut surkeaa taloustilannetta, hallinnon korruptiota ja sekä huonontunutta turvallisuustilannetta. Muun maussa jihadistinen väkivalta on lisääntynyt maassa.

Presidenttiä on erityisesti haastanut imaami Mahmud Dicko. BBC:n mukaan Dicko on ollut merkittävässä roolissa maan politiikassa jo ainakin vuosikymmenen ajan.

Suuremman kaaoksen välttämiseksi Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas on yrittänyt sovitella tilannetta ja on aiemmin ehdottanut muun muassa koalitiohallituksen muodostamista.

Taustalla pitkää kapinointia

Malissa oli vallankaappaus viimeksi vuonna 2012, kun sotilaat syyttivät maan hallitusta heikkoudesta pohjoisessa elävän tuaregi-heimon kapinoinnin edessä. Heimo on vaatinut itsenäisyyttä Malista.

Pohjoisen tuaregi-kapinalliset ja näiden kanssa yhteistyötä tekevät islamistiryhmät käyttivät hyväkseen vallankaappauksesta seurannutta sekavaa tilannetta ja valloittivat Pohjois-Malin julistaen sen itsenäiseksi Azawadiksi kutsumakseen alueeksi.

Kapina laajeni myöhemmin islamistien johtamaksi kapinaksi, jossa esimerkiksi historiallinen Timbuktun kaupunki vallattiin. Islamistikapinalliset tuhosivat kaupungissa muun muassa yhdeksän arvokasta mausoleumia ja Sidi Yahyan moskeijan.

Vuonna 2013 ranskalaisia sotilaita liittyi mukaan sotimaan islamisteja vastaan, ja ranskalaiset joukot onnistuivat Malin joukkojen kanssa ajamaan yhdessä islamistit pois Timbuktusta ja monilta muilta alueilta.

Taistelut maassa ovat kuitenkin jatkuneet.

Keitan hallitus on neuvotellut kapinallisten kanssa usein rauhasta ja erilaisista tulitauoista, mutta neuvottelut ovat kaatuneet toistuvasti, mikä on lisännyt tyytymättömyyttä. Malissa on viime vuosina tehty useita terrori-iskuja.

Tapahtumista kehittynyt jihadistinen liikehdintä uhkaa myös naapurimaita Burkina Fasoa ja Nigeriä.

Lue myös:

Länsi-Afrikan maiden edustajat tapasivat Malin vallankaappaajat

Sotilasvallankaappauksen jälkeiseen Maliin kaavaillaan siirtymäajan presidenttiä – johtaja ei välttämättä tule armeijasta

Malissa oppositio aikoo tehdä yhteistyötä sotilasvallankaappauksen johtajien kanssa

Lähteet: AFP