1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus: väsymys ei aina ole työuupumuksen ensimmäinen merkki – hälytyskellojen pitäisi soida, kun kyynistyy

Toisilla työuupumus liittyy erityisesti työn kuormitukseen, toisilla vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin.

työuupumus
Työntekijä nukkuu sohvalla.
Uusi tutkimus voi antaa eväitä työuupumuksen ennaltaehkäisyyn.Tiina Jutila / Yle

Työuupumus voi edetä eri tavoin työntekijästä ja työolosuhteista riippuen. Osalla oireilu alkaa uupumusasteisesta väsymyksestä. Toisilla kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen korostuvat eikä kroonista väsymystä niinkään ilmene.

Tämä kävi ilmi tutkimuksessa, jossa seurattiin säännöllisesti suomalaisten toimihenkilöiden hyvinvointia kahdeksan vuotta. Tutkitut olivat tutkimuksen alussa noin 30-vuotiaita.

Tutkimus on Tampereen, Jyväskylän ja australialaisen Deakin yliopiston yhteinen.

Myös itsetunnon heikentyminen on hälytysmerkki

Työuupumuksen eri oireiden välistä järjestystä on tutkittu pitkään. Tampereen yliopiston työpsykologian dosentin Anne Mäkikankaan mukaan aiempien tutkimusten rajoitus on ollut se, että on etsitty yhdenlaista kehityskulkua.

Nyt tutkijat tunnistivat oireiden kaksi erilaista kehityspolkua. Toisessa tapauksessa ensimmäinen oire on uupumusasteinen väsymys.

– Pitkään jatkunut krooninen väsymys toi kahdeksan vuoden seuranta-aikana mukanaan kaksi muuta työuupumuksen oiretta eli kyynisyyden ja ammatillisen itsetunnon heikentymisen, Mäkikangas sanoo.

Toisissa tapauksissa kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen olivat ensimmäisiä merkkejä työuupumuksesta.

– Ihminen ajattelee, että työ ei ole enää mielekästä tai että hän ei osaa tehdä työtä tarpeeksi hyvin.

Tällä tavalla alkaneeseen työuupumukseen ei liittynyt niinkään kroonista väsymystä.

– Myös kyynisyyttä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä täytyy pitää hälytysmerkkeinä.

Aiemmissa tutkimuksissa itsetunnon heikentymisen merkitystä työuupumuksessa on saatettu kyseenalaistaa.

Liikaa töitä ja vähän vaikutusvaltaa

Työuupumuksen kahteen eri tyyppiin liittyy erilaisia työhön liittyviä ongelmia. Väsymyksellä alkava työuupumus on erityisesti kytköksissä työn kuormitukseen ja aikapaineeseen.

Kyynisyydestä ja ammatillisen itsetunnon heikentymisestä kärsineet työntekijät taas kokivat, että vaikutusmahdollisuudet työhön olivat matalat ja organisaation tarjoama tuki heikkoa.

– Ennaltaehkäisyn kannalta täytyy kiinnittää huomiota sekä työn liiallisiin vaatimuksiin että työn liian vähäisiin voimavaroihin, Mäkikangas sanoo.

Tutkimustulos antaa eväitä sekä työnantajalle että työterveyshuollolle, mutta myös työntekijälle itselleen.

– Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös jokaisen työntekijän omalla vastuulla.

Mäkikangas korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Jos työuupumus pääsee vakavaksi, toipuminen voi kestää pitkään.

Tutkimuksesta tehty artikkeli on osa European Journal of Work and Organizational Psychology -lehden teemanumeroa New directions in burnout research.

Voit keskustella artikkelin aiheesta maanantaihin 24.8.2020 klo 22 saakka.

Lue seuraavaksi