Tanska otti käyttöön pakkosiirrot lähiöissä, koska haluaa päästä eroon "ghetoistaan" – "En usko, että missään muussa Pohjoismaassa toimittaisiin näin"

Suomalaiset lähiötutkijat pitävät Tanskan ghettopolitiikkaa pohjoismaisittain erittäin poikkeuksellisena.

Ihmisten pakkosiirrot
Haris Islam on kiivennyt itkuraidan oksille.
Haris Islam oli kolmevuotias, kun hänen perheensä muutti Århusiin. Malin Palm / Yle

ÅRHUS Kolmen pajun ryhmä kasvaa ruohikon keskellä Gellerupissa.

Haris Islam tuli tänne pikkupoikana usein äitinsä, isosiskonsa ja pikkuveljensä kanssa. Koko perhe pitää lukemisesta, ja niinpä eväskoriin pakattiin naposteltavan ja juotavan lisäksi kirjoja.

Pajupuiden varjossa oli hyvä olla, vaikka tämä Århusin kaupunkiin kuuluva alue on yksi Tanskan pahimmiksi kutsutuista ”ghetoista”.

– Poliitikot kutsuvat tätä ghetoksi, me kutsumme tätä paikkaa kodiksi, Haris Islam sanoo.

Tanskan hallitus pitää listaa alueista, jotka se määrittelee ghetoiksi. Listalle joutuu, jos alue täyttää muun muassa seuraavat kriteerit: Asukkaista yli puolet on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Samoin esimerkiksi asukkaiden koulutus ja työllisyys sekä mahdolliset rikostuomiot vaikuttavat listalle päätymiseen.

Tällä hetkellä ghettolistalla on 28 aluetta. Hallitus haluaa päästä niistä eroon kymmenen vuoden kuluessa.

Infokartta Tanskalaisista kaupungeista joista löytyy ghettoja.
Harri Vähäkangas / Yle

Ghetto-ohjelman tavoitteena on vähentää alueiden välisiä taloudellisia, sosiaalisia ja etnisiä eroja, mutta keinot ovat kovat.

Tanskan hallitus on kehottanut purkamaan kunnallisia vuokrataloja ja rakentamaan tilalle asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Purettavien talojen asukkaat pakkosiirretään joko alueen sisällä tai kokonaan muille alueille.

Purkutalojen asukkaat saavat jäädä omalle asuinalueelleen, mikäli heillä on koulutus- tai työpaikka. Jos he ovat yhteiskunnan tukien varassa, heidät muutetaan toiselle alueelle.

Ghetto-ohjelman (siirryt toiseen palveluun) käynnisti Tanskan edellinen, keskustaoikeistolainen hallitus. Sen tukipuolueena toimi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue.

Nykyinen sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus on jatkanut ohjelman toteuttamista, vaikkei se tarvitse enää kansanpuolueen tukea päätöksilleen.

Tanskan hallituksen tavoitteena on siirtää ainakin 11 000 ihmistä ghetoista vuoteen 2030 mennessä.

Ongelma-alueiksi listatuissa paikoissa kuten Århusin Gellerupissa suunnitelmat aiheuttavat suurta hämmennystä ja kiukkuakin tulevasta.

Islamien olohuone. Isä tietokoneen ääressä, poika juoksumatolla.
Humayum Islam kotikoneensa ääressä.
Humayum Islam toi perheensä Århusiin Pakistanin pääkaupungista Islamabadista. Malin Palm / Yle

Humayum Islam

Lääkäri Århusin sairaalassa. Kotoisin Islamabadista Pakistanista. Asunut Gellerupissa 14 vuotta. Asuu purkulistalla olevassa talossa.

“Totta puhuakseni kuulin sanan ghetto ensimmäisen kerran Tanskassa. Kaikki alkoivat puhua siitä, joten googletin, mitä se merkitsee. Tämäkö on ghetto! Olemme tyytyväisiä elämäämme ja siihen, minkä panoksen annamme yhteiskunnalle. Joten meille ghetto ei ole häpeäksi.

En ole aiheuttanut sellaista häiriötä, että minut pitäisi siirtää tältä alueelta. Me pidämme tästä alueesta. Meillä on hyviä naapureita ja autamme usein toisiamme.

Tämä suunnitelma ihmisten siirtämisestä on hyvin yllättävä. Juuri tällä hetkellä on epävarmaa, mitä tapahtuu. Puretaanko tämä talo ja siirretäänkö meidät muualle? Jos he päättävät siirtää meidät vuoden tai kuuden vuoden päästä, totta kai meidän pitää lähteä. Mutta kokonaisten kortteleiden purkaminen ei ratkaise ongelmaa.

Gellerup ei ole kovin laaja alue. Poliitikot ja Tanskan ammattimainen poliisi voisivat helposti ratkaista alueen ongelmat. Mekin haluamme ratkaista ne.

Suurin osa ihmisistä elää rauhallisesti. Jos ulkona seisoo sata ihmistä ja 98 heistä on hiljaa, mutta kaksi heistä rummuttaa, niin niiden kahden rummutus kuuluu kovimmin. Siirtäkää heidät muualle.

Lyhyesti sanottuna: Olen pettynyt poliitikkoihin, poliisiin ja muihin viranomaisiin. Heidän pitäisi ratkoa ongelmat."

Ei talojen purkamiselle, lukee kerrostalon parvekkeella roikkuvassa kyltissä.
Gellerupin rakennustyömaa
Gellerupparkenin ja Toveshøj'n alueelta aiotaan purkaa 600 asuntoa.Malin Palm / Yle

Gellerupin betonikerrostalot olivat huippumoderneja, kun ne rakennettiin vuosina 1968–1970. Tavallisin asuntotyyppi oli viisi huonetta ja keittiö. Taloihin muutti alun perin työläisiä ja toimihenkilöitä. Pian alueelle alkoi tulla myös siirtotyöntekijöitä ja 1980-luvulla pakolaisia.

Nykyään Gellerupissa asuu runsaat 5 000 ihmistä. Etnisiä ryhmiä on viitisenkymmentä. Suurimmat ryhmät ovat libanonilaiset, somalialaiset ja tanskalaiset.

Gellerup siis täyttää Tanskan hallituksen määritelmän ghetosta selvästi.

Yli 80 prosenttia asukkaista on ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Koko Tanskassa vastaava luku (siirryt toiseen palveluun) on noin yhdeksän prosenttia.

Lähes puolet Gellerupin asukkaista on työttömiä, ja runsaalla 80 prosentilla on pelkkä peruskoulutus. Keskimääräinen bruttotulo on 54 prosenttia koko Århusin keskiarvosta.

Infokartta Århusin alueen sosiaalisesta jakautumisesta.

'

Gellerupia muutetaan nyt kovin ottein, mutta alueen kehitysohjelmasta vastaava virkamies muotoilee asian toisin. Hänen mielestään alueen uudistamisessa ei ole kyse asukkaiden etnisestä taustasta, vaan asukaspohjan muuttamisesta ylipäätään monimuotoisemmaksi.

– Pyrimme sellaiseen asukaspohjaan, joka heijastaa koulutukseltaan ja työllisyydeltään muuta Århusia. Kyse on asukkaiden sosioekonomisesta asemasta, Gellerupin kehitysohjelman vetäjä Per Frølund sanoo Ylelle nettipuhelussa.

Århusissa halutaan tietoisesti kulkea sitä kehitystä vastaan, jossa alueista tulee entistä jakautuneempia. Koulutetut ja hyväpalkkaiset ihmiset hakeutuvat omille alueilleen, kouluttamattomat ja pienituloiset omilleen.

– Haluamme tänne ihmisiä, joilla on koulutusta ja töitä. Yritämme luoda sellaisia asuinympäristöjä, joissa he haluavat asua. Tällä hetkellä tämä alue ei ole sellainen. Ei vain ole.

Gellerupia alettiin kehittää jo ennen kuin Tanskan hallitus julkaisi ghetto-ohjelmansa. Kaupunginosaan on rakennettu uusia teitä, toimistorakennuksia ja viheralueita. Ghetto-ohjelman myötä kehitys on vauhdittunut entisestään.

Alueelle on tarkoitus rakentaa niin perheille kuin nuorisollekin suunnattuja asuntoja. Suunnitelmiin kuuluu uusi korkeakoulu, koulu ja kirjasto. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia kehitetään.

– Jos pelkästään remontoimme asuntoja ja teemme sosiaalisia satsauksia, asukkaiden yhteiskunnallinen asema ei muutu. Kaupunginvaltuusto haluaa alueesta kirjavamman, ja silloin meidän pitää tehdä enemmän, ohjelman vetäjä Per Frølund sanoo.

Se tarkoittaa myös asukkaiden pakkosiirtoja. Ensimmäisiä asukkaita on jo siirretty, ja lisää on luvassa. Tutkimuksia siirtojen vaikutuksista yksilöihin ei ole vielä tehty.

Århusissa, kuten koko Tanskassa, vallassa ovat sosiaalidemokraatit. Puolueella on noin kolmasosa valtuustopaikoista. Maahanmuuttovastaisella Tanskan kansanpuolueella on vain kaksi valtuuston 32 paikasta.

Sausanne el Abbas
Nahed el Baba (oik.) tuli Libanonista Tanskaan aviomiehensä mukana 22 vuotta sitten. Hän on jäänyt  yksinhuoltajaäidiksi.
Nahed el Baba (oik.) tuli Libanonista Tanskaan aviomiehensä mukana 22 vuotta sitten. Hän on jäänyt yksinhuoltajaäidiksi.Malin Palm / Yle

Nahed al Baba

Työtön, asunut Gellerupissa 14 vuotta. Kotoisin Beirutista Libanonista. Asuu purku-uhan alla olevassa talossa.

“Elän valtion tuella, ja siksi en saa jäädä tänne, kun taloni puretaan. Haluaisin mielelläni tehdä töitä, jotta saisin jäädä.

Tyttärenikin haluavat jäädä tänne. Alue on hyvä, ja minulla on täällä paljon ystäviä. Teemme usein ruokaa yhdessä.

Työteko on ollut vaikeaa, koska minulla on selässä välilevynpullistuma. Huomenna menen kuitenkin juttelemaan harjoittelupaikasta. Jos joudun muuttamaan muualle, en tunne siellä ketään."

Infokartta Gellerupparkenin ja Toveshöjn kaupunginosista Århusissa.

Tanskan hallitus esitteli ghetto-ohjelmansa maaliskuussa 2018, kun vallassa oli keskusta-oikeistolaisen pääministerin Lars Løkke Rasmussenin johtama hallitus.

– Tanskassa asuu nyt lähes puoli miljoonaa ihmistä, joilla on ei-länsimainen tausta. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin minun nuoruudessani, pääministeri Rasmussen sanoi tuolloin johtamansa Venstre-puolueen Facebook-sivulla.

Hallituksen ghetto-ohjelma oli kädenojennus maahanmuuttovastaiselle kansanpuolueelle. Kun Tanskan kansanpuolue toimi maan hallitusten tukipuolueena vuosina 2001–2011 ja 2015–2019, muut puolueet lähestyivät sitä maahanmuuttopolitiikassa ja suhtautumisessa muun muassa rikollisuuteen ja turvallisuuteen. Näin sanoo populistipuolueisiin perehtynyt tutkija Ruotsista.

– Tanskan kansanpuolueella on ollut suuri vaikutusvalta Tanskan politiikkaan, kertoo apulaisprofessori Ann-Catherine Jungar Tukholman Södertörnin korkeakoulusta Ylelle puhelimitse.

Tanskan puolueet ovat solmineet useita sopimuksia (siirryt toiseen palveluun) ghettoalueista valtakunnallisesti. Tärkeimpiä kysymyksiä on lasten integroituminen Tanskan yhteiskuntaan ja tanskan kielen oppiminen.

Ghettojen lapset halutaan esimerkiksi päiväkotiin yksivuotiaina, ja peruskoulun aloittaville oppilaille tehdään kolme kielitestiä ensimmäisen oppivuoden aikana. Mikäli perheet eivät noudata hallituksen ohjeita, ne voivat menettää lapsilisänsä.

Anett Sällsäter Christiansen
Anett Sällsäter Christiansen
Anett Sällsäter Christiansen matkusti tapaamaan sisaruksiaan Tanskaan, tapasi miehen ja jäi. Gellerupissa hän on asunut vuodesta 1993.Malin Palm / Yle

Anett Sällsäter Christiansen

Työntekijä asuntoyhtiössä. Kotoisin Tukholmasta, tanskalainen isä. Asunut Gellerupissa 27 vuotta. Ei tiedä talonsa kohtalosta.

“Nämä talot ovat betonitaloja, ja niissä on hyvät rakenteet. Ei niissä ole mitään perustavanlaatuista vikaa. Keittiötä pitää ehkä päivittää tai ilmastointia tehostaa.

Täältä aiotaan purkaa 200 asuntoa, mutta ei kerrota, mitkä 200. Mitä minun asunnolleni käy? Kuka tietää! Kuka haluaa enää muuttaa tänne? Voiko täällä asua, voiko lapseni käydä päiväkotia tai koulua täällä? Missä vanhempani voivat asua?

Pahinta on asua asunnossa, joka aiotaan purkaa. Ei silloin tee mieli ostaa uusia verhoja tai mattoja. Se on väsyttävää. Aiemminkaan ei voi muuttaa, vaan pitää odottaa, että saa virallisen irtisanomisilmoituksen. Asukkaat ovat jumissa.

Ghetto-ohjelmassa ei ole mitään järkeä! Ajatellaan vain, että puretaan taloja ja rakennetaan uusia. Sitten koulutetut ja töissä käyvät tanskalaiset saavat asua niissä. Purkutalojen asukkaat voivat saada samalta alueelta uuden asunnon, jos he toimivat yhteiskunnassa hyvin. Mitä jos he muuttavatkin pois? Silloin alueesta tulee entistä epätasa-arvoisempi.

Aloitin asukasyhdistyksessä samoihin aikoihin, kun ensimmäinen kokonaissuunnitelma esiteltiin. Yhtäkkiä istuin kokouksissa pormestarin, poliitikoiden ja poliisipäälliköiden kanssa. Minusta se oli hauskaa. Voin antaa itselleni luvan olla vähän töykeä. He eivät tiedä todellisuudesta mitään.

Kyse on siitä, ettei heidän pitäisi vain hallita meitä ylhäältä päin. Meidän pitää saada olla mukana."

.

Gellerupin basaari.
Hedelmiä myyntilaatikoissa.
Gellerupin basaarista saa tuoreita raaka-aineita eri puolelta maailmaa.Malin Palm / Yle

Tanskan ghettopolitiikka on pohjoismaisittain poikkeuksellista ja suomalaisesta näkökulmasta vierasta, toteavat suomalaiset lähiötutkijat. He oudoksuvat Tanskan politiikkaa ghetto-sanan käytöstä lähtien.

– Tuntuu vieraalta. En usko, että missään muussa Pohjoismaassa toimittaisiin näin, toteaa vanhempi tutkija Mats Stjernberg tutkimuslaitos Nordregiosta.

– Tulee sellainen olo, että peli on menetetty. Näilläkin alueilla suurin osa ihmisistä on aivan tavallista, arkisessa elämässään eteenpäin pyrkivää väestöä, sanoo puolestaan kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Kumpikaan ei vähättele sitä, että Tanskassa on alueita, joille on kasautunut huono-osaisuutta. Tutkijat pitävät kuitenkin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi erittäin kovina.

Alueiden leimaaminen ghetoiksi vaikuttaa siihen, miten ihmiset itse mieltävät oman asuinalueensa ja miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu niihin.

Stjernberg pitää erikoisena myös sitä, että ghettoja määritellään ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien ja rikoksesta tuomittujen asukkaiden perusteella.

Gellerupin betoniset kerrostalot on rakennettu 1968-1970.
Gellerupin betonikerrostalot rakennettiin vuosina 1968–1970.Malin Palm / Yle

Kaupunkipolitiikka, maahanmuuttopolitiikka sekä sosiaali- ja kriminaalipolitiikka sekoittuvat Tanskassa eri tavalla kuin missään muussa Pohjoismaassa.

– Vaikea ajatella, että se auttaisi alueita tai niiden asukkaita, Stjernberg sanoo.

Kumpikin tutkijoista arvioi, että Tanskan poikkeuksellisuutta selittää vahva oikeistopopulismi. Tanska on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa huomattavasti viime vuosikymmenen aikana.

– Ajatellaan, että ongelma on alueiden ja siellä asuvien ihmisten, eikä esimerkiksi työllisyyden, koulutuksen tai kielitaidon, Vaattovaara huomauttaa.

Suomessa ei ole alueita, joita voisi verrata Tanskan ghettoihin.

– Ei ole lähellekään sellaisia alueita. Varoittaisin kuitenkin alikehityksen kierteestä. Näyttää siltä, että kehitys kulkee tasoittavasta suunnasta eriyttävään suuntaan, Vaattovaara sanoo.

Stjernberg arvoi, että Suomessa on parikymmentä aluetta, joissa maahanmuuttajien osuus on yli 20 prosenttia asukkaista. Tanskan ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien luvuista ollaan hyvin kaukana.

Suomessakin on kuitenkin korkean työttömyyden, matalan tulotason ja heikon koulutuksen alueita.

– Jos ihmisen asema määrittyy sen mukaan, missä on syntynyt tai asunut lapsena, niin se on ristiriidassa pohjoismaisen hyvinvointivaltioajattelun kanssa, että kaikilla pitäisi olla tasavertaiset edellytykset päästä eteenpäin elämässä, Stjernberg sanoo.

Haris (vas) ja Humayum Islam asuntonsa parvekkeella.
Haris Islam kotirappunsa edessä.
Miksi muuttaisin muualle, gellerupilainen Haris Islam sanoo. Haris ylimmässä kuvassa isänsä Humayum Islamin kanssa kotinsa parvekkeella.Malin Palm / Yle

Haris Islam

Lukiolainen. Syntynyt Islamabadissa Pakistanissa. Asunut Gellerupissa 14 vuotta. Asuu purkutalossa.

"Lukiooni menevä bussi pysähtyy kadun toisella puolella. Pääsen kouluun noin viidessä, kymmenessä minuutissa. Minulla on koulukavereita, joiden koulumatka kestää tunnin. En ymmärrä, miksi muuttaisimme muualle.

Tämä on pieni ja tiivis yhteisö, eikä se ansaitse nimitystä ghetto. Jos minun pitäisi kuvailla Gellerupia, sanoisin, että se on perheystävällinen yhteisö. Asumalla täällä olen oppinut useita kieliä: oman kielemme, tanskan, arabian, englannin ja vähän saksaa.

Hallitus sanoo, että tämä alue on odansk, ei-tanskalainen. Elämme kuitenkin kansainvälisessä maailmassa. Tätä aluetta ei pitäisi leimata vain sen takia, että täällä asuu paljon muitakin kuin tanskalaisia. Sen ei pitäisi olla ongelma. Kun hallitus luokittelee alueen epätanskalaiseksi, se sanoo käytännössä, ettei halua vaikutteita ulkomailta.

Miksei ulkomaisia vaikutteita nähdä etuna? Integraatio ei tarkoita sitä, että luovumme kokonaan omasta kulttuuristamme ja tanskalaistumme täysin. Minun perheessäni me näemme itsemme pakistanilaisina, mutta ei se tarkoita, ettemmekö myös näkisi itseämme ihmisinä, jotka asuvat Tanskassa.

Hallitus ei välitä siitä, mitä täällä asuvat ihmiset ajattelevat. Me asumme demokratiassa ja meille pitäisi antaa mahdollisuus valita. Me emme saa valita, meille vain kerrotaan mitä meidän pitää tehdä.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma:

Ei talojen purkamiselle, lukee kerrostalon parvekkeella roikkuvassa kyltissä.
Mikä on Suomen lähiöstrategia ja onko Tanskan malli leviämässä muuallekin?

Lue myös:

Unelmien Japani paljastui ompelija Guolle painajaiseksi, sillä tarjolla on vain "orjatyötä" – "Tilanne alkoi Pohjoismaista", syyttää populisti