1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Analyysi: Koronatilanteen hoitaminen on aiheuttanut kohtuutonta epätietoisuutta ja huolta Jyväskylässä

Keski-Suomessa koronatilanteen johtamisessa ja viestimisessä tapahtuneet käänteet kaipaavat läpikäyntiä, kirjoittaa Yle Jyväskylän päällikkö Aki Karjalainen.

koronavirus
Aki Karjalainen
Yle Jyväskylän päällikkö Aki Karjalainen.Yle

– Viaton on henkilö, joka ei selitä mitään.

Näin kuvaili ranskalainen filosofi Albert Camus vuosikymmeniä sitten. Vaikka syyllisten hakeminen ei ole nyt tarpeellista, Jyväskylän koronatilanteen hoidossa tapahtunut kummallisten sattumusten suma kaipaa selityksiä.

Valtakunnallisesti monissa paikoissa parin kolmen päivän jonoksi äityneet koronatestit kokivat huippunsa Keski-Suomessa. Jyväskylän terveykeskuksissa testiin pääsyä ja tuloksen saamista joutui odottamaan elokuun puolivälissä peräti 1,5 viikkoa. Samaan aikaan tavoitteeksi maassamme asetettiin testiin pääsy vuorokauden sisällä. Vihaiset jyväskyläläiset purkivat kiukkuaan omilla nimillään verkossa ja puheluillaan toimitukseemme.

Kaupungin ylilääkäri perusteli maan pisimmäksi venynyttä testijonoa “yksittäisten yskäisyjen testaamisella”, henkilöstövajeella ja lomilla. Perustelut olivat totta, mutta ne kuitenkin ontuivat, kun flunssa-aallosta kärsi ja lomista nautti samaan aikaan yhtä lailla muu Suomi – ilman 1,5 viikon jännittämistä koronatuloksesta. Nyt testijonoa on saatu purettua lisäämällä näytteenottoa yksityisten terveysasemien avulla.

Toiminta Keski-Suomessa herätti kummastelua jo elokuun alussa. Selvisi, että Jyväskylässä koronaa testattiin pääasiassa suun kautta otettavilla testeillä yleisesti käytetyn ja luotettavampana pidetyn nenänielutestin sijaan. HUS:n diagnostiikkajohtaja on kertonut (siirryt toiseen palveluun)(Iltalehti), että jopa 40 prosenttia suun kautta otettavista testeistä antaisi väärän tuloksen.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri perusteli suun kautta otettavia testejä sillä, että luotettavammat testit ovat “tältä planeetalta käytännössä loppu”. Yksi puhelumme laboratoriopalveluita tarjoavaan yritykseen paljasti, että johtajaylilääkärin tiedot olivat kuukausia vanhoja.

Muusta maasta poikkeavan toiminnan määrä ei suinkaan päättynyt tähän. Keskisuomalainen uutisoi (siirryt toiseen palveluun)perjantaina, että Jyväskylän ravintoloissa on kiertänyt koronaan sairastunut, josta ravintolat eivät olisi ilmoittaneet. Esimerkiksi Helsingissä, Kotkassa, Raaseporissa ja Vaasassa kaupunki on ollut tiedottamassa ravintoloissa tapahtuneista altistumisista, jotta mahdolliset altistuneet voidaan tavoittaa, eivätkä muualla asioineet joudu elämään epävarmuudessa. Jyväskylän kaupungin vastaava lääkäri ei ollut sen sijaan tapauksesta kuullutkaan lehden pyytäessä kommenttia.

Ylen selvittäessä ravintola-altistumista, tavoitimme ravintoloitsijan, joka yllätykseksemme kertoi, että hän ei tiedottanut tapauksesta asiakkaille, koska kaupungin vastaavaa lääkäriä sijaistanut henkilö olisi niin neuvonut.

Ravintoloitsija sanoo viranomaisen kertoneen hänelle, että tiedottaminen olisi ollut turhaa pelon lietsontaa, koska altistumisista oli kulunut jo useampia päiviä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun)altistuneiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat olleet kontaktissa positiivisen testituloksen saaneen kanssa 14 vuorokauden aikana. Lähikontaktien karanteeniaika myös oireettomille on 14 vuorokautta.

Kaupungin omintakeinen viestintälinja herätti kysymyksiä jo maaliskussa, kun vanhustenhuollon työntekijä sairastui koronavirukseen. Esihenkilöt eivät ennen Ylen uutisointia vahvistaneet asiaa muille työntekijöille, jotka pyysivät tietoa altistumista peläten.

Työkaverin sairastumisesta huolestumisen lisäksi kaupungin työntekijät ovat kummastelleet esimerkiksi henkilöstöohjeita, joissa esitetään kokeilemaan helpottavatko koronaoireet allergialääkkeellä.

Keskussairaalan ja terveyskeskusten työntekijät ovat tehneet hienoa työtä. Koronaan sairastuneiden määrään ei ole tullut piikkiä, vaikka testausten organisoinnin ontuminen toi jonoja ja viestintälinja on ollut muista kaupungeista poikkeava.

Pitkä epätietoisuus on kuitenkin riski tilannekuvalle ja tartuntaketjujen jäljittämiselle. Myös huolta ja jopa suuttumusta maakunnassa ne ovat aiheuttaneet. Avoin ja aktiivinen viestintä kasvattaa kansalaisten henkistä kriisinsietokykyä vaikeina aikoina.

Kirjoitti se siteeraamani ranskalainen filosofi lisäksi, ettemme puhu kuin neljäsosan siitä, mitä tiedämme. Vaikka tästä ei olekaan kyse, Jyväskylässä on nyt syytä käydä läpi, kuinka pimenevien iltojen vuodenaikaan koronatilanteen varautumista johtavat tahot onnistuvat jatkossa alueen väestön luottamuksen saavuttamisessa.

Lue seuraavaksi